Vanhankaupunginkoski (Helsinki) | 1.10.2002 08:30

Saalis: Meritaimen, 54.0 cm

Aamu vierähti Aksun, Anssin ja Simon kanssa Vanhankaupunginkoskella jälleen kerran. Tosin Aksu ja Simo saapuivat paikalle hieman myöhemmin, mutta Anssin kanssa oltiin heti kuudelta alaosaa koluamassa. Hiljaiselta vaikuttu virtauslabran tuntumassa ja Anssikin loppuliusta tartutti vain yhden tumpin tinselillä. Vaikutti muutenkin, että kalat aktivoituivat vasta valoisan tultua, jolloin suvannossakin näkyi elämää.

Lähdin kuitenkin ylös, johon Simokin oli tullut ja aloitti kalastamisen hyväksi tiedetystä paikasta portaiden alta. Pian Simo päästeli pientä 30 sentin taimenta irti ja kohta perään 25 sentin lohta. Kalalajin valinta osui kohdalleen, mutta koko ei...

Aksukin saapui ylös ja hetken jupailun jälkeen aloimme kalastaa hieman Simon yläpuolelta, josta ei kuitenkaan mitään tarttunut. Kalastin aina yläsillan alle, josta 8 koukkuun sidottuun larvaan tarrasi oletettavasti kirjo, mutta perinteisen kahden potkun jälkeen kala oli taas vapaana. Kivan kokoiselta vaikuttu kirjoksi, tuollainen reilu kilonen.

Yläosan toinen rantakaan ei suosinut, joten menimme taas virtauslabralle, jossa Anssi ja Simo piiskasivat virtaa. Simolla oli ollut liikkuva pohja siiman päässä. Nautin kuistin alla piristäviä ja odotin vapautuvaa heittopaikkaa. Pian Anssi jättikin siimansa pohjaan, jolloin pääsin heittämään.

Anssi ja Aksu poistuivat paikalta töihin, mutta Simon kanssa vielä jäimme yrittämään. Hetken kuluttua pieni 14 kokoinen nymfi tarttui pientä 35 senttistä taimenta pyrstöön.

Heti seuraavalla heitolla tunsin isomman kalan olevan kiinni. Kala juroi pohjassa ja ei millään tullut näkyviin. Huusin Simolle, että nyt on parempi kiinni ja Simokin tuli ihmettä katsomaan. Kala oli jälleen kerran ulkopuolelta kiinni. Ihme miten aina onnistun...

Kunnon väännön jälkeen Simo sai kalan haaviin. Pikainen mittaus näytti 54 senttiä, vaikutti minusta isommalta, mutta mittaa on uskottava. Elvytyksen jälkeen koukkuleukainen, aavistuksen tummunut urostaimen takaisin jokeen.

Vielä heitimme Simon kanssa hetken samaa monttua, mutta ei enää napannut. Ehkä olisi pitänyt vielä kokeilla pidempäänkin, kun kalaa näytti kerrankin olevan. Mutta työ kutsui.