Roston erämaa | 5.8.2012 23:44

25.7 Lähdin ajamaan Jockfallilta tyhjänpyynnin jälkeen kohti Peeraa kilpisjärven lähellä. Matkalla kävin ruotsin puolelta karesuandosta hakemassa kiirunakortin ja jatkoin kohti Peeraa, tarkemmin ilmaistuna Keinovuopiota. N. klo 20 laiton rinkan kasaan ja lähdin talsimaan kohti ensimmäistä yöpymiskohdetta, Arpujärveä, johon on n. 6-7km matka keinovuopiosta. Keliolosuhteet olivat melko tuuliset ja lämpötila n. 12c illalla ja n. 5 yöllä.

26.7 Arpujärvellä puurot nassuun ja matkaa jatkamaan. Arpujärven kalastaminen kävi mielessä mutta reipas pohjoistuuli vei nämä ajatukset pois mielestä. Seuraava pysäkki; Kätköjoki. Kätköjoki on jokseenkin kivinen ja laskee kätköjärvistä. Kalapaikkana se ei ole kovinkaan ihmeellinen. Kalastin kuitenkin koko lyhyen (2-3km) joen syvimmät pätkät ja laskut ja näistä parhaiksi saaliiksi n. 46 ja 48cm harjukset ja 42cm taimen. Ei hassumpi aloitus pikkujoesta. Laitoin teltan pystyyn vutnusjärven yläosalle mihin kätköjoki laskee ja rupesin vetämään sikeitä.

27.7 Lähdin Vutnusjärveä kalastelemaan alaspäin kohti vutnusjohkaa jossa kuuleman mukaan oli paljon n. 40cm taimenia. Vutnusjärvi kiehui välistä kalaa mutta tuuli ja kalojen etäisyys tuottivat rannaltakalastamiselle liikaa vaikeuksia ja vutnusjärven kalat jäi saamatta.
Käppäilin heittopaikkoja etsiskellen vutnusjärveä pitkin vutnusjohkan luusualle. Luusuassa pyöri paljon harjuksia ja tuulikin oli antanut hieman periksi. Näiltä yläosilta ei tullut kuin paljon "pientä" 30-38cm harria, joten heitin rinkan selästä ja lähdin vutnusjohkaa pitkin etsimään isompia kaloja. Vutnusjoki on sikäli hauska joki, että se ei ole kokonaisuudelta kalastettava, kuten ei ollut kätköjokikaan. Vaan välistä löytyi isompia ja pienempiä pooleja joihin kaloja oli jäänyt. Suurin osa näistä kaloista oli harjuksia ja taimenia, mutta myös jonkin verran rautua. Kooltaan suurin osa kaloista oli pieniä. Mutta myös suurempia näkyi lähes jokaisessa poolissa, tosin nämä kalat kaikkosivat syvimpiin monttuihin suu kiinni kun käveli heittoetäisyyksille. Suosittelen erittäin varovaista kulkemista ja pitkältä heittämistä kalastaessa näissä paikoissa.
Näistä Pooleista kalaa tuli kohtuullisesti, lähinnä rautuja, pieniä taimenia ja suurimpina kaloina harjuksia.
Löysin pienen taivalluksen jälkeen ns. saarisuvannon jossa tuntui olevan niitä kookkaampia kaloja. "Harmikseni" tähän hetkeen sattui aivan älytön hyönteiskuoriutuminen (mm. "anglers curse", caddis ym ym.) ja mikään perho ei kelvannut. Ymmärsihän sen, olihan kaloilla kuitenkin paljon omastakin takaa ruokaa. Tämän jälkeen lähdin tekemään pastaa ja jatkamaan reittiä kohti vutnusjoen alaosia.
Alaosat eivät tarjonneet omasta mielestäni kovin kummoisia paikkoja suvantoja lukuunottamatta joten matka jatkui aina rostoenon ja vutnusjohkan liittymään saakka.
Tässä vaiheessa näin savua ja lähdin etsimään sen syntypaikkaa. Kauhean rämeenylityksen jälkeen löysinkin ruotsalaisporukan joka oli risuista koonneet rostoenon rannalle nuotion ja liityin seuraan ystäväni Rhum Pecoulin kanssa. Ilta meni hyvissä tunnelmissa.

28.7 Aamu alkoi rutiineilla, puurot suuhun ja kalalle. Toinen ruotsalaisista kertoi että rautujoen alasuvannosta saattaisin löytää isoja harjuksia joten lähdin kokeilemaan. Puheet pitivät paikkansa kun ~50cm harjus olikin jo siiman päässä. Kala tuli mukavasti ylös asti. Katsoin nopeasti värit ja mitat ja päästin takaisin kasvamaan. Tämän jälkeen lähdin kalastelemaan rostoenon yläosia jotka vaikuttivat erittäin lupaavilta. Keli ei ollut kovin mairitteleva, koska matalapaine oli jatkunut jo useiden päivien ajan aina välillä sataen. Kuitenkin, lähes joka montun minkä larvasti, löytyi sieltä joko pienempi taimen, suurempi harjus, tai sekä että. Välillä 35-44cm taimenia. Tuntui kalastus vähän turhankin helpolta. Aivan härkäjärven lähettyvillä (mistä Rostoeno laskee) sain siimanpäässä käymään ilmeisesti hieman kookkaamman kalan. Potkujen tuntumasta päätellen taimenen ja varmaankin ainakin parikiloinen. Noh, potkut katkoivat nopeasti ohuet tapsisiimat ja kala jäi saamatta. Ei aina voi voittaa. Lähdin leirille takaisin tekemään safkat ruotsalaisten seuraan ja tämän jälkeen ajattelin että käyn lippaskenkäkalassa läheisessä syvässä montussa. Ei ollut huono valinta se. Hetken larvastelun jälkeen tarttui siiman päähän 51cm roston taimen joka taisteli tiensä minun pannulleni. Hieno kala ja hyvä taistelu. Fileerasin kalan ja möin toisen puoliskon ruotsalaisille paria kaljaa vastaan. oman puoliskoni laitoin graaviksi. Loppuilta meni fiilistellessä ja kävinpä peseytymässä; Ensin joessa sitten itikoissa.

29.7 Kävin aamulla vielä rutiinien jälkeen kokeilemassa monttua josta sain eilisen taimenen ja sieltä tulikin taas n. 45cm taimen jonka päästin takaisin vapauteen. Tämän jälkeen lähdin vaeltamaan kohti Piggusjohkan ja Rostoenon yhtymää koska Vutnusjohkan jälkeinen Rosto on Piggusjohkalle asti kiintiöityä vettä johon luvan voi "voittaa" arvonnasta. Sateisen kelin vuoksi lähdin vaeltamaan kahluukamppeet päällä ja vaelsinkin ensin n. 7km päässä olevalle tunturilammelle ruokailemaan. Ruokia etsiessäni huomasin että vaelluskenkäni ja haavini ovat tippuneet kyydistä. Tässä vaiheessa mietin että joko reissuni on tässä tai sitten etsin niin kauan kuin löydän kenkäni. Toinen vaihtoehto oli siis selvästikin pakollinen. Lähdin siis etsimään kenkiäni epämääräiseltä reitiltäni johon sisältyi soita ja tuntureita ja kaikkea siltä väliltä. Tavoite oli siis löytää kengät ja haavi n. 12 neliökilometrin tunturialueelta. 5km vaelluksen jälkeen olin jo varma että en näkisi kenkiäni tai haaviani enää koskaan, mutta kuin ihmeen kaupalla näin kenkäni eräässä paikassa missä olin ylittänyt puron! Oi onnen päivää! Olin onnellisempi kuin suuren taimenen saaneena! Vaelsin iloisesti takaisinpäin ja ajattelin että tämänpäiväinen vaellus saa riittää ja leiriydyn joen varteen jälleen.

31.7 pakkasin ja lähdin piggusjohkalle päin. Tällä kertaa rinkan siten pakattuna ettei mitään voisi tippua matkalle. Piggusjoen varrelle päästyäni laitoin leirin pystyyn ja katselin paikat. Rostoeno on näiltä kohdin pitkälti hiekkapohjaista ja melko matalaa. Kalat näillä kohden oli pitkälti pelkästään harjuksia, vain joitakin taimenia näkyi. Kalastelin pintureilla ja pintakalvon alapuolelta ja harjuksia tuli paljon, jopa liiaksi asti. Olisivat saaneet olla hieman suurempia mutta oikeat isomukset loistivat poissaolollaan.

1.8 Laitoin rutiinien jälkeen kamat päälle ja lähdin kalastelemaan hiekkasuvannon jälkeistä suurta putousta. Tämä putous siis koostui useammista 1-1,5m tiputuksista ja siinä oli paljon syviä monttuja joista ajattelin taimenia löytäväni. Näiltä paikkeilta suurimmiksi taimeniksi jäi kuitenkin +30cm taimenet ja syvistä kovavirtaisista montuista tulikin yllättävän paljon +40cm harjuksia.
Putouksen alapäästä löysin kuitenkin todella upean montun josta nostin varmaankin lähes 30 yli 40cm harjusta suurimpien ollessa n. 50cm. Aivan uskomaton harjuspaikka. Pohjaa katsellessa pystyi näkemään kun 1,5m päässä suuret harjukset ruokailivat ja seurasivat perhojani. Tämä oli juuri sitä, mitä olin tältä reissulta hakenut! Reilun tunnin kalastus tässä paikoissa alkoi tuntua jo ranteessa joten lähdin takaisin leirille.

2-3.8 Kalastelin samoja monttuja SUUREN perässä. Ei tullut.

4.8 pakkasin rinkan ja lähdin samoamaan autoa kohden, 1. pysäkki vutnusjärvi

5.8 vutnusjärveltä kylmän yön jälkeen vaeltamaan kohti arbujärveä jossa ajattelin kalastella vielä hieman pintureilla. Arbujärvelle saapuessani keli oli hyvä, edelleen matalapaine ja pieniä sateita, mutta lähes tyyni. Tuikkeja näkyi pinnassa paljon ja mietin että ne ovat joko rautuja tai taimenia. 15 minuutin jälkeen huomasin että taimenia ne olivat. Valitettavasti kaikki saamani taimenet olivat tosin pieniä; 15-25cm. Ilta alkoi jo hämärtyä joten pakkasin taas rinkan ja menin autolle.

Yhteenveto: Mahtava reissu. Paljon hienoja kaloja. Mahdollisuuksia isoihin taimeniin ja harjuksiin (rautuihinkin, jos tietää paikat ja vene olisi plussaa)
Saa kalastaa rauhassa jos tahtoo. Erämaa on suuri ja siellä on paljon kalapaikkoja. Jos tahtoo kalastaa seurassa, on sekin mahdollista, jos muita vain on. :D
Vaellusta tuli yhteensä n. +100km
Kaikki alamittaiset päästettiin takaisin
Paikka, johon on pakko päästä uudelleen.