Kultainen Yö

Tää on tosi hieno. Eikä tuossa rungossakaan nyt mitään vikaa ole. Onhan se tietty vähän epätasanen mutta se ei haittaa, varsinkaan kalastusperhossa.

Siiven olet saanut hienosti pisaran muotoon jä tuo PÄÄ; aivan mahtava! HIENOa TYÖTÄ

Kiitos!Eniten minua harmittaa tuo kierre, kun sen laatu menee varmaan jossain ö-luokassa... Pitänee käydä ostamassa parempaa ja enempi..

BTW: Tämä on sitten viimeinen perho, missä reseptissä lukee crest, kultafasaanin rintahöyhenen tilalla..

hieno oikeestaan mahtava vaikka tuossa rungossa vähän epätasaisuuksia on, mutta sillä ei ole mitään väliä ja siipikin on tos hieno

Jo vain... paranee kokoajan... Tuohan on ottiperhon näköinenkin.

Kastele karvasiipi perho hanan alla, vedä siipi sormien välissä muotoonsa, laita kuivumaan. Sidonta neulalla voi vielä asetella osia ojennukseen, mutta anna sen kuivua ihan rauhassa. Kun perho on kuiva, harjaa siipi kevyesti ja vedä siipi sormien välistä pari kertaa. SIllainhan se asettuu kuvauskuntoon.
Neuvoinkohan sinua tuon herlin suhteen?

Öhh... Et.. Mutta tiedän ainakin sen, että se "ruotopuoli" kannattaa laittaa tuonne silkkiinpäin ja pyöräyttää silkki kevyestin sen päälle..

Sano vain miten se kannattaa tehdä, että siitä saa tuuheamman!

Just.. mutta kun näköjään tiesit sen.
Se ruotopuoli tuonne siipeen päin, itse laitan parilla lankakierroksella herlin kiinni, piku tippa lakkaa ja kolme-neljä kierrosta ihan vieriviereen. Sidontalangalla kiinni ja ylimääräiset pois. (siis kalastusperhossa) Sitten voi runkoa aloitella, kierteiden ja silkien kanssa touhuamista.

Strutsin sulka olisi parempi, kun hommaa sellaisen kunnollisen sulan, siitä saa useita kymmeniä vöitä. Toinen pointti on että strutsia on helpompi käsitellä ja se jopa kestää paremmin.

Kyllä sillä kalaa tulee..Kyllä tuon lohiperhorasiaan kelpuuttaisin.Todella onnistunut pää ja siivessä sopiva määrä karvaa.

Hmm.. Nyt tuli taasen tenkkapoo.. Siis eikös strutsi ja marabou ole sama asia? Ainakin itse olen näin aina luullut? Jos ei ole niin sitten on eri asia. Minulla on marabouta vaikka millä mitalla, mutta jos strutsi ja marabou ei ole sama asia, niin sitten minulla on strutsiakin! Nimittäin tuon rialinnan aloituspaketin mukana, silloin kun sen tilasin tuli pussillinen tuommoista matskua joka on juuri niinkuin marabou, mutta 30cm pitkiä siikasia??? Eli taas tulee materiaali tiedottomuuteni esille... Parton mee.. Tuo (oisko se nyt sitten strutsi) on kohtuu vahvaa, verrattuna juuri herleihin ja marabouhun.. Valaiseppas player asiaa, niin olen sen jälkeen taas viisaampi..

Marabou on sitä jonka ruodosta lähtee n 3-7 cm mittaisia untuvasikasia, niissä sikasissa on vielä haaroja jossa on omat sikasensa. Marabou on pienempi kuin strutsi ja on kahlaaja, jos oikein ymmärrän niin marabou höyhenet saadaan linnun vartalosta, selkäpuolelta.
Strutsi on taas se julman kokonen tipi joka kykenee juoksemaan 65 km/h, painaa 90-170 kg ja on jopa 2,5 m korkea. Strutsin sulka lienee "pyrstöstä" vaikkakin selässä on samaa tavaraa, kokonaisena se on aikas iso. Sulassa on vahva ruoto, josta lähtee näitä "herlejä". Herlissä on ohut ruoto ja ruodossa sikaset.
Auttaako tämä?

Jep! Tänks.. Eli tuo mun vyö matsku on sitä strutsia.. Pitänee ostaa mustana tuota strutsia, kun nyt sitä ei ole kuin vihreänä, valkoisena ja oranssina..

BTW: Nyt pukkaa vihreää.. Kurkussa menossa.. On se ihme kun tämän kuun alussa vannoin itselleni etten sido ainuttakaan perhoa, varsinkaan lohiperhoa ennen joulua.. Tässä sitä ollaan.. Varmaan viides, kuudes lohiperho menossa ja muutamia muitakin perhoja sidottuna.. On se vain niin addictiivista hommaa..

nii'i tähän perhon väsäämiseen jää koukkuun...

Komee perho, pitäis itekki alkaa harjotella tekee noita lohiperhoja.

En oo aivan varma, mutta ihan ku oisin joskus lukenu jostai et toi marabou on kalkkunast tai jostai.


edit. katoin tosta perhonsitojan kirjasta, niin siinä ainakin sanotaan että marabou on kalkkunaa

kalamiehen käsikirjassa sanotaan, että nykyään marabou on kalkkunaa tai ainakin suurin osa. en sitten tiedä onko se totta.

Jaa.. sovitaan sitten vaikka kalkkuna, tuo marabu jotta katselin kyykki epäkalkkunamaisen näköisenä rantamudassa...

Juu kyllä nykyinen "marabou" on kalkkunaa, taitaapa olla jaloista otettua "untuvaa". Alunperin kyse on ollut Marabou-haikaran höyhenistä, joka sekin on muuten aika iso lintu, kattohaikaraa suurempi.. Itse näin moisia Afrikassa opintomatkallani. Taitaa vaan olla kiellettyjä hedelmiä nykyään ja siksi on etsitty korvaavaa materiaalia, onneksi löytyi helposti saatava kalkkuna!

Ps. On ollut kiva seurata Juho_123:n sidonnan edistymistä, selkeästi opit koko ajan! Keep on goin'! Itellä ei ole nää lohiperhot hanskassa kun ei ole ollut tarvetta niitä sitoakaan..

Se on hyvä että tykkää..

Harjustelija.. Kiitos vaan tarkennuksesta, ei se vesirajassa kyyllännyt kurakinttu minustakaan kalkkunalle näyttänyt, olihan nämä kirjansa tarkkaan lukeneet myös oikeassa. Myönnänkin auliisti tietämättömyteni huolestuttavaan tilanteeseen, siitä että meitä vaareja huijataan jatkuvasti tämän kiitospäiväpaistin myymisessä marabouna. Ilmankos laatu tavarassa näyttääkin heikentyneen, koska olemme elintarvikejätteitä perhoihimme joutuneet kiertämään kiinni.

Kyllähän lohiperhoja voi siltikin sitoa vaikka ei niitä käyttäisi. Ihan varmasti "kerhoon" mahtuu yksi lisää ja lohiperhojen sitomisessa on omat salakerhomaiset piirteensä, joihin vihkiytyminen vie oman aikansa. Mikään ei olekaan sen mahtavampaa kun pääsee yllätämään sillä tiedonjyväsellä kauniista klassikosta, joka on putkahtanut esiin valtionkirjaston holvien kätköistä löytyneestä salaperäisesti vuosi kadoksissa olleesta perhonsidontakirjasta vuodelta 1827.

Eli siis yksinkertaisesti tarkoitan lohiperhojen olevan omalla tavallaan mielenkiintoisia sidottavia koska niissä on monenlaista tyyliä ja kokoa. Eikä perhon siis tarvitse olla julmaan 7/0 hellarautaan sidottu taideteos, vaan se voi olla yhtä hyvin kutosen koukulle virkattu seittimäinen kaunis pieni perhonen.