Silver Grey (klassinen)

Onpa siinä komia perho! ,ja toimii varmasti niinkuin jo sanoit.
Mukavaa että tulee välillä näitäkin perus klassikoita...

Oikein mukavasti utuiseksi muokattu kuva hienosta perhosta. Taidolla sidottu ja asiallisesti muunneltu.

Silveri on yksi ehdottomia suosikkejani, enkä ole sitä itse näytille asti laittanutkaan, vaikka perhorasiassani niitä on.
Ai miksikö, omiini haluan sitoa haalean siniharmaan runkohäkilän, joten valkoisella sidottuna en laita sitä esille. Mistähän löytyisi uusi siniharmaa, kun vanha on loppu?

Joo on kyllä hieno perho ja mikä ettei toimivakin perhosta kaulus häkilä on mielestäni aavistuksen liian pitkä/tuuhea mutta siipi on onnistunut lähes täydellisesti ehkä itse olisin tehnyt siivestä lyhyemmän jolloin olisi crestit osunut paremmin toisiinsa kaikin puoli onnistunut perho

Kiitos kommenteista!

Joo kyllä siinä ehkä aavistuksen pitkä tuo häkilä on. Tuuheus on mieleeni kalastusperhossa, kun häkilä yleensä harvenee hieman.

Varmasti uiva upea kalastusperho! Tuo alempi kuva on ehkä hienoin kuva, jossa on perho mitä olen nähnyt. Toinenkin kuva on upea. Sidontajälki on kalastusperhoksi täydellinen imo.

Tuo siipi voisi vielä olla ehkä hieman enemmän A:n muotoinen, jotta kantavuus paranisi entisestään, vaikka varmasti riittää tuollakin tavalla. Sopivasti hakeva, hyvin elävä ja läpikuultava kirkkaan kelin perho, voiko sen paremmin ollakkaan?

Kieltämättä silmään todella kaunis perho ,mutta mikähän siinä on että lähes kaikki täällä perhorasiassa olevat lohiperhot on noita levysiipisiä ja mallardia lähes joka perhon siivessä..Tuollainen levy siipi kun kastuu ja hajoaa epätasaisesti ...uiko se enää kunnolla...Itse sidon kaikki Tenon perhot karvasiipisiksi....ja kalaa tulee..ja aikaa sidontaa menee paljon vähemmän...vaiko onko tällaisten luomusten teko vain eräänlaista 'fiilistelyä'...olis mukava tietää...

Kiitos. Kyllä se varmaan paremminkin voi vielä olla. Tämä on tällainen perho, joka on mukava sitoa siiman päähän kun kelit on kohdillaan ja Joulukala pitäisi saada

eshepa: Oikeisiin mittasuhteisiin tehty klassinen levysiipi ui hyvin. Ja itseasiassa uinti ei heikkene perhon käytöstä, vaan päinvastoin. Pöyhenteleepä jotku jopa perhonsa ennen kalastusta. Itse en näin tee koska luontoni ei anna periksi näin tehdä. Tiedän ja varmaan kaikki muutkin lohenkalastajat tietävät sen, että karvasiipi kalastaa, se on selvää. Levysiipisissä perhoissa ei ole kyse siitä saako kalaa vai ei,vaan motivaationa toimii monet muut seikat. Ja kyllä se levysiipi on vietävän kalastavakin kaiken lisäksi. Ylipäätään olennaista itselle on se, ettei kalasta vain yhdenlaisilla perhoilla, vaan kokeilee rohkeasta kaikkea laidasta laitaan.

eshepa, sen siiven pitääkin hajota... ja jos ei hajoa niin se hajotetaan...

Mahtavan hieno! Itse en ainakaan heti huomaa mitään huomautettavaa. Hienompi kuin monet SM-kisoissa.

Tällaisia kelpaisia pitää pakissaan.

Voi voi, kun perho voi olla kaunis ja samalla todella pyytävän näköinen. Enpä tiedä tästä minun perhostani, mutta eiköhän tämäkin lohelle kelpaa! Vai mitä mieltä olet jmpalola?

---

255_5586.jpg (76.0 KT)

Kyllä varmasti kelpaa, perhosi on hieno ja ottavan sävyinen. Kehitettävää lähinnä häkilöinnissä, joka rungon osalta voisi olla hieman lyhyempää ja kurkkuhäkilän suhteen hieman ilmavampi. Ottava perho varmasti!

Asia selvä, täytyy pistää neuvosi takataskuun talteen. Ja kiitoksia kehuista!

Kun halutaan maksimaalista saalista, sidotaan karvasiipiperhoja, sillä totuus on että karvasiivet kalastaa parhaiten. Mutta jos kalansaanti on se pääasia kalastuksessa, eikä anneta arvoa muulle "toiminnalle" mitä kalastuksen ja vieheitten rakentamisen yhteydessä kokee, niin kalan saa helpommalla ja halvemmalla torilta. Kun vielä on vuosia takana kalastuksessa, ja aika pitkälle tietää minkälaista perhoa on laitettava missäkin olosuhteissa, niin voi jo antaa kalallekin mahdollisuuden ja käyttää näitä "huonommin" pyytäviä. Mutta veikkaan että huolellisesti (kaikki eivät yhdy tämän kohtaan) harjattu ja "kalastuskuntoon" laitettu sekasiipinen perho ui ja pyytää paremmin kuin jotkut karvasiivet. Mallard on ollut ja tulee aina olemaan perhon katteena, silloin kun katteeksi tarvitaa pronssin väristä siikasta, korvaajaa ei ole vielä löytynyt. Sitten Fancy trout voisi selittää miksi enemmän A-muotoon sidottu siipi kantaa paremmin, vai tuntuuko se vain siltä ja miksi sen pitäisi kantaa paremmin? Todella hienoa sidontaa!

borssen kanssa samoilla linjoilla, tosin kalastavuuteen en ota kantaa, lohia saadaan niin monenlaisilla perhoilla, että ainuita oikeita materiaaleja ja malleja voi vain arvailla. Mutta kyllä levysiipi kalastaa, sitä ei kannata unohtaa, ja joskus todella hyvinkin.

Myöskään ei kannata väheksyä karvasiipisiä lohiperhoja, ei kalastuksellisesti eikä sidonnallisesti. Esim. kalastavan kettusiiven teko vaatii tuntemusta materiaalista kuin myös oravan käyttö. Ja kun otetaan mukaan erilaiset virtausolosuhteet, niin kyllä karvasiipien teostakin saa tiedettä revittyä

Ja kun haluaa nähdä kuinka oravasiipi ui, kun se tehdään kunnolla, kannattaa käväistä Kuusamon Kitkajoen rannoilla kurkistamassa muutamien nimeltämainitsemattomien kalamiesten oravaperhojen uintia. Itse hoksin tuolloin, että näin se varmaan pitäisi uida!

Ei tullut vastausta tuohon kantavuus asiaan. Tuolla toisilla foorumeilla esitetään hienoja teorioita tuosta siiven kantavuus asiasta, ja siitä minkämuotoinen siipi kantaa ja minkämuotoinen ei. Totuus on kuitenkin se että laitat mihin muotoon siiven hyvänsä, niin metrin tai kahden syvyyksissä kaikki on samanmuotoisia sielläkun on tuolla vedenalla paine, joka painaa siivet suppuun, oli minkälainen siipi tahansa. Jos se paine pystyy painamaan kalastajan housut ihoa vasten, niin se kyllä painaa herkät siiven siikasetkin suppuun. Kantavuus siipeen tulee siitä kuinka paljon siivessä on materiaalia, eli kuinka paljon siipi pystyy "varaamaan" itseensä ilmaa.

Borsse:
Pakko hiukan tarkentaa, vaikka ei meinannut jaksaa kirjoittaa:

Eipä tuo hydrostaattinenpaine ihan noin toimi...
Siipi ei mene vedessä kolmessa metrissä sen supumpaan kuin metrissä. Johtuu siitä, että vesi pääsee siiven sisälle ja paine siikasiin/karvoihin kohdistuu aivan joka puolelta, eikä vain perhoa katsellen ulkoapäin. Näin ollen paine on yhtä suuri siivessä joka puolella.

Kahluuhousut painuvat ihoa vasten, koska ympäröivän veden painen on suurempi, kuin housujen sisäisen ilman paine. Jos housuissa on sellainen kohtuullisen kokoinen reikä, mistä housut pääsevät täyttymään vedellä, niin silloin paine on yhtä suuri housujen sisällä ja ulkona, jolloin housut eivät kahlatessa painaudu kiinni ihoon (sama homma perhon siiven kanssa).

Siipi menee kovassa virrassa uidessaan supumpaan kuin miedommassa virrassa, koska virta painaa voimalla vasten perhoa. Tällä ei ole mitään tekemistä paineen (hydrostaattinenpaine) kanssa...

Sitten hiukan mutua:
Tuosta ilman varaamis teoriasta olen kyllä aivan muuta mieltä. (Tämä juttu on kyllä hiukan materiaali sidonnainen. Esim. peuranvartalo karva. Nyt puhuttiin kuitenkin lohiperhoista.) Otetaan esimerkiksi levysiipi. Jonkun aikaa kun levysiipistä perhoa on uitettu niin se on vettynyt kunnolla, jolloin siellä siikasten seassa ei veden alle kulje niin paljoa ilmaa, että sillä olisi painavaa koukkua kannatellessa mitään merkitystä. Kuivana levysiipinenperho vielä kelluu, mutta kastuttuaan ei(johtuu kyllä silloinkin enemmän veden pintajännityksestä). Seisovassa vedessä lilluva perho painuu hyvin vauhdikkaasti pohjaan. Missä kantavuus?

Lohiperhon kantavuus virrassa johtuukin ehkä kuitenkin perhon profiilista ja siiven muodosta?
Märkä ja uitettu levysiipi omaa sivusta katsoen saman laisen profiilin, kuin mikä on esimerkiksi lentokoneen siivissä(monet kalatkin ovat malliltaan hiukan vastaavia, mikä varmasti helpottaa vedessä liikkumista ja vähentää tarvetta vekslata ilmaa uimarakossa.).

Fysiikanlait pätevät yhtä hyvin niin ilmassa kuin vedessä: Lentokoneen noste johtuu siitä, että ilma virtaa siiven kaarevalla yläpinnalla nopeammin kuin tasaisella alapinnalla, jolloin paine on siiven yläpinnalla alapintaa alhaisempi, mikä aiheuttaa nosteen, jonka ansiosta lentokone pysyy ilmassa. Sama juttu toimii perhojen kohdalla vedessä. Tästä syystä levysiivistä pyritään tekemään mahdollisimman harteikkaita, jotta niihin saisi virranvastuksen ansiosta riittävästi nostetta(kantavuus). Siiven korkeus ei siis tee tässäkään jutussa autuaaksi, vaan matalammalla siivellä on mahdollista saada paljonkin suurempi noste kuin korkealla. Samat jutut, mitkä koskevat levysiipien sidontaa, toimivat soveltaen myös karvasiivissä.




(Tarkennampa vielä, että lukion päättötodistuksessa fysiikka on kymppi ja kursseja tuli käytyä jotain 8-10kpl.)