Mieto Puh (vaiheittain)

Ihan jees perho, uimaan vaan!
Mutta, yleensähän pintureissa häkilä kaartuu eteenpäin, eikä taaksepäin. Mutta tämähän on mieto puh, en tiedä siitä sen enempää. Tuskin se ainakaan kalantuloon vaikuttaa.

Kuvat ovat hyvin kaikista välivaiheista, sitä ei uskokaan kuinka paljon hyötyä nuista kuvista on aloittelevalle sitojalle. Eivät ole ehkä kaikkein terävimpiä mitä löytyy, mutta ajavat asiansa erinomaisesti.

Tosi hyvä vaihe-vaiheelta sidos, hyvät kuvat ja kuvia riittävästi! Varmaan suuremmalle osalle porukasta tosin oudompi sitoa koukku nuin päin, mutta se ei ole ongelma, sidontavaiheet tulee kuitenkin selväksi

Asiallinen versiointi kansallisperhosta. Hoikkuudesta on omat etunsa kalastuksessa, ainakin minulle, kun on hämäläisgeeniset refleksit. Jallitin aikoinaan vaalealla Nallella taimenia, joka 20. kala pysyi kiinni. Hitaiden refleksien lisäksi, Nallen tuuheus aiheutti ongelmia. Mutta kuitenkin, käsittämättömän isoja kaloja saa ottamaan pinturiin.

Oikein asiallisesti sidottu Nalle. Koska korjausehdotukset tuli jo, toivonkin että tulisi lisää eri sitojien Nalleja, värivaihtoehtoineen.

Yhdyn Playerin viisaisiin sanoihin

Hyvät oli neuvot.
Vaihe-vaiheelta perhot ovat tärkeä apu sidontaan. Mahtoi olla Ville K:n Green Butt, jonka avulla rupesi hahmottumaan minullekin ensi kertaa lohiperhontekemisen perusperiaatteet.

Loisto ohjeet ja varmasti pyytävä harjus kone..

Nyt tuli vain mieleen ja tässä vois olla ihan hyvä kysyäkin tätä: Mitkä on yleisimmiten parhaimpia höyhenia pintureihin?? Onko ne grizzlejä pääasiassa?? Miten ne erottaa ja mitkä olis semmosia hyviä alotus niskoja, että vois alottaa noiden pintureidenkin tehtailun...

Minä kun en ole mikään ekspertti näiden pikkuperhojen kanssa..

Hieno sidos Siiankalastajalta.

Muutama juttu kuitenkin tuli mieleen. Itse kuulun niihin kalastajiin jotka vankasti uskoo puhin imitoivan vedenpinnalla lentävää/räpistelevää vesiperhosta (tästähän siis voi olla montaa eri mieltä). Jos näin on niin siinä tapauksessä itse sitoisin siiven pystyyn, tai hieman taaksepäin vinoksi enkä niinkään eteenpäin kuin tässä. Tämä voi myös vaikuttaa siihen että perho ei kaadu vedessä. Itse en myöskään leikkaa siipien päitä aivan tasaiseksi, jotta se "siipimäinen" pyöreä muoto säilyisi. Ja häkilänsidontatyyleissäkin on näjemmä eroja, itse teen siten että sidon perhon silmäänasti valmiiksi, kiinnitän pitkän kukon satulahöyhenen, kierrän sen ensin taakse, sitten eteen ja lopuksi takaa ohut wire tai sidontalanka häkilän päälle varmistamaan koko paketti. Joskus olen myös saksinut aavistuksen verran koukun alta häkiöitä tasakärkisiksi, auttaa kellimista.

Kuten sanoin, tyylejä on monia. Varmasti kalasta perho tällaisenaankin.

Tuo grizzle hän on eräs lajike, jonka väritys on sellainen harmaankirjava. Kyllä pintureihin muunkin väriset höyhenet sopiivat. Ensimmäiseksi pinturihäkilämateriaaliksi kannattaa ehkä hommata jokin kohtuu hintainen ruskean sävyinen kukon satula. Esimerkiksi tuolla Mistpoolissa oli ainakin aikaisemmin saatavilla kohtuu hintaisia pintaperhosatuloita. Pinturiniska on yleisesti ottaen satulaa kalliimpi, mutta siinä onkin sitten enemmän valinnanvaraa höyhenten koon suhteen. Puolikas ruskeansävyinen kukonniska voisi myös olla hyvähankinta näin ensi alkuun. Kumminkin kannattaa satsata pinturihäkilämatskua valittaessa laatuun niin kelluvat perhot sitten varmemmin...

Joo pitää välillä huomioida aloittelijoitakin näitä perhoja lisäillessä. Nalle Puhista en muista nähneeni netissä reseptiä kuvattuna vaiheittain sidottuna, joten pitihän asiantilaan saada muuutos. Monesti vasta-alkajia ihmetyttää miten tuo runkohäkilä pitäisi nalleen sitoa, jotta toivottavasti joko löytää näistä kuvista apua. Muistan itsekkin joskus sitä ihmetelleeni, kun vasta aloittelin näiden pintureiden sitomista.

Timppa: Tämän perhon sidoin niin kuin Lumme sen aikanaan on sitonut, mutta tulee näitä sidottua monella tapaa aina. Tuosta Nalle Puhista on enemmän juttua jossakin muutaman vuoden takaisessa Perhokalastus lehdessä. Se häkilän leikkaus alta (varsinkin etuhäkilän) niin on kyllä hyvä tapa saada tuo perho kellumaan tasapainoisemmin. Saattaa olla, että tuostakin perhosta vielä leikkaan vähän häkilää alta...
Lummehan kehitti Nalle Puhin matkimaan juurikin niitä veden pinnalla räpisteleviä vesiperhosia.


Kiitos!

Kiitos sinulle tästä, siian kalastaja! =) On hyvät ohjeet ja kuvat. Vielä kysyisin, että kuinka monta kierrosta laitat etuhäkilää, kun sitä en kuvasta erottanut. Ja kierrätkö etuhäkilää siiven kummallekin puolelle?

Etuhäkilä on siiven kummallakin puolella. Häkilää voi kiertää myös siipien välistä. Etuhäkilän pyrin kiertämään tuossa vieriviereen. Kyllä tuohon sopisi vielä toinenkin lyhkänen häkilähöyhen, kierrettynä ensimmäisen päälle. Häkilän kierroksista ei ole mitään hajua. Sidon häkilää perhoon sen verran, että näyttää sopivan tuuhealta.

Mielestäni perho on bueno, kaik on balanssissa, ei mikään paksukainen, hyvät värit ja aivan varmasti toimiva. Alakarvotuksen määkin yleensä leikkaan, mielestäni pysyy paremmin pystyssä.
Hyvät opasteet esim. alottelijoille sitää sata plussaa.

Hyvä Antti!
Hyvät vaihe-vaiheelta kuvat! Ite en ota kantaa tohon siiven asentoon ja muotoon, pääasia että toimii.

Häkiläähän tuohon nalleen voi lisäillä sitä mukaa enemmän, jos kalastaa vuolaammassa virrassa tai esim. pocket kalastusta kosken peileissä.

Monissa Nalle puhin resepteissä on kaulushäkiläksi sidottu 2-3 niskahöyhentä, mikä ainakin itsestä vaikuttaa turhan paljolta. Itse sidon nallen 2 niskähöyhenestä, runkohäkilä yhdestä ja sitten kaulushäkilä niin että kiinnitän höyhenen tyvestään koukunsilmän taa ja siitä siiven juureen ja takaisin, tulee sopivan tuuhea.