Kiusantekijä

On kyllä sitten niin taatusti kalalle ärsyperho että. Itse jos olisin samalla reseptillä sitonut niin makuani olisi kuvastanut enemmän seuraavanlaiset toimenpiteet:
Pyrstö: paksumpi
Alussiipi: paksumpi
Siipi: ehkä pikkuriikkisen enemmän tavaraa ja sentin pari pidempi
Kurkkuhäkilä: runsaampi ja täyteläisemmin kierrettynä myös koukun sivuille

Mutta kuten mainitsin nämä ovat minun makuani kuvastavia toimenpiteitä.EI totuuksia.
Odotan vaan hetkeä kun saan hommattua digin ja laiteltua myös omia perhojani tänne.. Siitä tulee jännää!

Imamar: Totta on että pyrstöön olisi saanut ehkä laittaa lisää tavaraa, mutta siipeen en laittaisi mitään soutuperhoon lisää, ainoastaan hieman pituutta lisää ja lähemmäksi runkoa tuo siiven asento=) Kiitti kommentista. Vyö pikkusen karkasi jatkeen päälle ja hiukan säikeetkin levisi jatkeen päälle.

Tähän perhoon olen saanut tutustua jo edeltä käsin. Sanoin jo silloin, ja samaa mieltä olen vieläkin, että ei toimi alkukaudesta, johtuen jo siitä, että kulta on valittu kierteeksi. Kultakierrettä ei kannata käyttää ennen heinäkuuta, koska se tarvitsee veden lämpiämistä.
Eli, heinäkuun puolenvälin jälkeen, sameille vesille, ja hiemen korkeammalle vedelle. Tämä aika on ongelmallinen, koska se tuohon aikaan tarvitsee muutaman päivän kunnon sateet jokivarteen tai tunturiin. Eli kun sateitten jälkeen vesi on noussut, niin tämän kanssa vesille. Elikä tämä on sellainen täsmäperho. joka vaatii tietyt olosuhteet. Perinteisiin perhoihin verrattaessa sellaiset Peuran Yön kelit.

Sitten pienellä muutoksella, eli siipeä pidemmäksi, meinaan tuota karvaosuutta, ja mukaan hiemen mustaa karvaa, sekä sivuille viidakkokukot, niin ottipeli olisi valmis elokuun alkuun, mutta silloinkin vaatii samoat olosuhteen. Elokuun alussa se monesti on paremmin mahdollista, sillä siihen aikaan vesi saattaa nousta vuorokaudessakin kymmeniä senttejä.

Itse sidontaan sen verran että tuo häkilä kannattaa levitellä.

Tää on niin uskomatonta taikauskoa tämä lohen perhokalastus että oikein repeilen täällä kun luen Borssen kommentteja. Siis hyvällä tavalla.

Saisko Borsse ihan mielenkiinnosta ja jotta ittekin oppisin lisää , niin vähän perusteluita miksi juuri tuolla kelillä, ja noille vesille ja tohon aikaan kuin sanoit? Ja miksi kultainen kierre ei toimi ennen heinäkuuta?
Tää kuulostaa vähän samalta kun sanois että ei se nainen anna jos ei ole limsapurkki puoliks täynnä..

Ehkä se tuhansien tuntien kokemus joella vaikuttaa näihin borssen kommentteihin=) Teen tästä vielä uuden version, en muuta<>muuta kuin siipeä hiukan ja viidakkokukot lisään niin kuin borsse vinkkasi pyrstöön ehkä sukasen tai kaksi lisää. Niin ja kiitos borsse!

Niin varmasti tuhansien tuntien kokemus vaikuttaa siihen mitä kirjoittaa. Mutta jos sitä tiedon mahtavaa arkkua Borsse nyt yleisön pyynnöstä meille vähän raottaisi?
Tai osaatko opastaa johonkin hyvään internet/kirjamuodossa olevaan oppaaseen perhon värityksistä ja keleistä?

Uskoisin kyllä vahvasti että kultakierteisellä perholla voi saada lohen ennen heinäkuuta
Näille "tenon perhoille" on kyllä muodostunut kummallisen kovat taikauskot.

Tämän perhon värimaailma on jotenkin todella levoton. Tuntuu että tässä on käytetty koko taiteilijan paletillinen värejä

Niin ja täytyy muistaa että nämä borssenkaan kommentit eivät välttämättä ole aina absoluuttisia totuuksia, poikkeuksiakin toki on. Tietysti ne hyvin usein ovat täysin tottakin.
Tästä lienee, borsse olet itsekkin samaa mieltä..?

Kultakierre, ja kultarunko vaatii lämminta vettä, mikä meinaa tuollaiset 14 astetta, joissakin kirjoissa, sanotaan että hopea on vaihdettava kultaan kun veden lämpö ylittää 9 astetta, kokemuksen mukaan siihen en usko, vaan itse pidän tuota 14 astetta jonkinlaisena rajana, aste molempiin suuntiin saattaa vaihdella. Tenolla, johon näitä ajatuksiani ajattelen, ei ennen heinäkuun alkua ole vesi sen lämpöistä, että kultaa siis kannattaisi kokeilla.

Oranssi ja tuollainen rust väri mielletään samean veden väreiksi, ja heinäkuussa vesi on yleensä varsin kirkasta ja matalaa, mutta kun voimakkaitten sateitten jälkeen tunturin purot työntävät sadevedet jokeen, niin vesi muuttuu "likaiseksi" ja silloin oranssit värit toimii tällaisena isona annoksena kuten tässä. Matalilla vesillä oranssi on hyvä väri kun sitä käytetään ohuina vöinä iskupisteenä, vrt. harmaarunkoinen oranssiperäinen Sarvijaakko, tai oranssiperä Manun Villasukka, jotka molemmat ovat helleperhoja ja siten kirkkaan veden perhoja.

Heinäkuun lopussa tällaiset oranssi runkoiset perhot toimivat, taas tieto pelkästään kokemuksesta, Peuran Yö on tällaisista perhoista hyvä esimerkki, joka on nimensä vastaisesti hyvä puolipilvisen kelin päiväperho.

Erittäin hyvä ja valaiseva kirja on Bogdanoff/Jormanainen Lohiperhon valinta-opas, ikävä kyllä kirjasta ei ole tehty uusia painoksia, joten kappaleet saattaa olla "kiven takana".

Nämä ei missään tapauksessa ole absoluuttisia totuuksia, vaan eräänlaisia suuntaviittoja siihen miten perhovalintaa kannattaa lähestyä.

Kun sinullakin Imamar on joskus takana 30-vuotta oleilua Tenorannassa, niin takaan että tietoa on tullut kokemuksen myötä, mutta kuitenkin monesti tuntuu että oikean perhon valinta on siitäkin huolimatta hakusessa. Se tästä hommasta mukavan tekeekin.

Tässä on käytetty vaikka mitä. Luulen että borssen kommentit ylleensä tarkoittaa sitä,että esim. tämä perho sitä kannattaa soutaa kyseisenä aikana, voi käydä flaksi pienemmällä ajan käytöllä kuin vastaavasti alkukaudesta saat uittaa huomattavasti pidemmän ajan. Kalan voit silti saada ei se varmaan sitä tarkoita, mutta huomattavasti se on todennäköisempää kyseisenä aikana. Jotenkin näin veikkaisin nämä gurut ajattelee=) Btw. tuo manun kirja on juuri nyt lainassa ja siittä katoin keliä tuolle Juho123 perholle eilen ja nimen omaan Peuran Yötä silmäilin=) , mutta ei se siltikään ihan osunut=)

Hyvä ystäväni Mauno Bogdanoff on sanonut, ettei täsmäperhoja olekaan, eli perholla, kuin perholla voi saada kalan koska vaan, kyllä minäkin siihen uskon. Mutta ajatellaampa esim Jock Scott perhoa, niin todennäköisemmin sillä saa lohen sateella ja yleensäkin tummalla kelillä kuin auringon paisteella. Mutta tiedän että sillä on saatu ihan helle kelilläkin 12.7 2008 8,5kg aurinko paistoi ja lämpö 29 astetta, veden lämpö 18 astetta, saajakin aika tuttu mies, itse en olisi ko. perhoa perään laittanut, mutta kalakaveri, täysin kokematon kalastaja, vaati, koska perho oli hienon näköinen, pakko oli soutaa.
Tietenkin toinen asia mikä johtaa tällaiseen kokemusperäiseen oppiin on se ettei yksinkertaisesti koskaan kalasta muilla kuin niillä kokemuksen kautta opituilla vehkeillä, ja ne näin saavat enemmän uittoaikaa, uudet kokeilut tietenkin erikseen, mutta värillinen ajatusmaailma niissäkin on samanlainen kuin ennen.

En tiedä mutta GlenButerolin sidonta rupeaa olemaan taitavaa kalastuksellisesti... Noita konkareiden kommentteja kannattaa uskoa ja pistää niitä korvan taakse, niin sitä taitoa ja kokemusta tulee pikkuhiljaa itsellekin. Tosin vasta kalastus kouluttaa ja hioo perhonsidontaa lopullisesti. Hyvin oot kehittyny.


-Jari-

Niin, eiköhän borssellakin ole oma kalastuspäiväkirjansa, jotkin asiat kalastuksessa ei muutu, eikä siinä naisasissa vaikka tölkki olisi lähes tyhjä.

Olet jo perhosta saanut ne korjausehdotukset, joten, kyllä tässä olet ihan selvästi sitonut jo paremman perhon. Nuo WoodDuck:it voisi olla tyylikkäämmät mallard:n alareunalla. Kun kurkkuhäkilä nousee vielä tuohon sivulle ylemmäs, on perhon pää puoli kunnossa.

Kiitosta vain Jari, sinultahan ne aikoinaan ihan ensimmäiset parannusehdotukset tuli, juuri niin sitä oppii. Esim silkin kierto rungolle kyllä siitä pienellä vaivalla saa paremman näköisen kun viitsii puolittaa/kiertää kierteen pois. edit asiasta poispäin tai ainakin perhosta (minulla on ongelmia fluori/neon väristen silkkien kanssa vaikea puolittaa. Kokemuksia vinkkejä jos jollakin??

Petri: Katsoin juuri kun olin saanut perhon valmiiksi sinun Mummon kuparista ja mietin tuota asiaa itsekkin. Häkilä se onkin seuraava harjoitusosa, mennään siihen seuraavaksi=)

Tuolla tenojoki.fi sivuilla on menossa perhojen kehittelypalsta, jossa kannattaa käydä kurkkimassa, jos vaikka tietoa tulisi lisää näistä väriopeista, siellä kun on minuakin kokeneemmat ukot kaukokirjoittimien päässä.

Kokeile ottaa silkin päästä noin 2cm latvasta kevyesti kiinni ja toisen käden sormilla kevyesti pyöräyttää silkki auki. Yleensä siinä on kaksi selkeää kuitunippua, sellainen 15 cm pätkä pitäisi aueta aika helposti. Kastele koukulle kiinnityksen yhteydessä kuitunipun kiinnityskohta ja nipun latva.

Niin, josko vaikka tulisi uusia ajatuksia siltä tenojoki-sivustolta, minulla kun jäi omissa viritelmissä ajatus kiertään paikoilleen,,,, no tosin on ollut oheistoimintaa sidontaan liittyen.

NO hemmetti.Tälläsiä kommentteja on kyllä mukava lukea!Voi kumpa tällästä keskustelua herkisi useamminkin! Mainiota..

Noihin aikaisempiin kommentteihin sanon kuin ennen seuroissa olleet "joo-miehet",että totta ne veljet puhhuu!Mitä erilaisiin kotkotuksiin perhovalinnoissa tulee,niin sehän on totta,että lohen periaatteessa voi saada millä perholla tahansa.Sitä voi sitten pitää sattumakalana,joita itsellenikin on tullut.Kun kalastaja sitten pyrkii uittamaan kulloisiinkin olosuhteisiin parhaiten yleensä pelanneita koko-ja väriyhdistelmiä,tarvitaanko jotain materiaalia vai jätetäänkö pois jne,niin siihen auttaa kummasti kun kuuntelee kokeneempia ja sitten myöhemmin oman kokemuksen myötä tulleita ajatuksia.On aikoja ja paikkoja jolloin lohi ottaa paremmin vaappuun tai lätkään.Ei se periaatteessa ole kummempaa kuin muukaan kalastus.Tuskin kukaan paukuttaa sumukorentojäljitelmiä vielä syyskuussa,silloin tarjotaan taimenelle muuta.Siksi kuulostaa oudolta,jos joku "viisas"kertoo,ettei missään vaiheessa tarvita vaikkapa viidakkokukkoa,ilmankin on kalan tultava,tai sama mitä tarjoaa,ottaa se lohi jos eteen sattuu...Aivan totta,että joskus sen varmastikin saa,mutta jos joku materiaali on liikana tai puuttuvana,niin se kyllä heikentää saalista.Takuuvarmasti,sen uskallan sanoa ihan kokemuksesta.Absoluuttisia totuuksia ei voida sanoa,mutta lohen ottia voidaan tuoda lähemmäksi menetelmillä jotka on usein testattu monienkin,jopa toisilleen tuntemattomien kalastajien kesken ja todettu jos ei ihan samoiksi,niin lähes kuitenkin.Lienee tuttua muunkin kalastuksen ympärillä.Kaiken tämän jaarittelun jälkeen totean,että lohenkalastuksen logiikkaan kuuluu,että se logiikka puuttuu.Sitä kun oppii ymmärtämään,niin valaistu polku häämöttää...ainakin joskus häviävän pienen hetken verran