Siniliitsi

on nuo sun perhot kyllä kauniita... tuohon on kyllä vielä paljon matkaa!

Kiitos vaan. Pitää vaan sitoa ja sitoa ja tietysti olla intohimoa kehittyä ja tykätä perhoista. Erinomaista apua on, jos toveripiirissä on kavereita, jotka antaa rakentavassa hengessä kovaakin kritiikkiä. Oma sidontataitoni kehittyi huimasti viimeisen neljän vuoden aikana, kun ostin uuden penkin ja sain hyvältä työkaverilta oikeanlaista palautetta, etupäässä lohiperhoistani.

Päde-Veikko, ootko aikuinen?

en, olen lapsi joka asuu Kiiminkijoen varrella

eli miten vanha?

Perhoja olen sitonut vuodesta 1989.

Eli tänävuonna tulee 15-v täyteen, Onneksi olkoon...

Kiitos, tuosta perhosta sen verram, että kokeilkaapa näin keväällä kun aurinko paistaa.

sitä ikää tuossa kyselin...

Perhoon liittymättömiä asioita voi tiedustella profiilin sähköpostiin kysymyksiä lähettäen
Yst.t. Päde

Kyseinen perho tarjosi hyvää hupia viime viikolla, kun olimme pohjoisessa kalassa. Kaveri nappaili liiankin hyvin harreja virvelillä ja ajattelin tämän perhon olevan lähimpänä kaverin käyttämää liitsiä, jossa kiiltoa oli. Etenkin kun laitoin siimaan pari lyijyhaulia.

No ei perhoa harreille ehtinyt näyttää, kun kelpasi niin hyvin hauille (joita en muilla perhoilla ollut koko viikkona saanut). Heti siimaan sitomisen jälkeen koeuittoa vavan mittaisella siimalla tehdessä hauki hyökkäsi perhoon. Ja seuraava hauki poisti perhosta pyrstön. Sen jälkeen perho lähtikin eläkkeelle ikävä kyllä. Oivallisen oloinen sidos.

Uskon että olisi toiminut harreille hyvin kiiltonsa ansiosta, hieman vastaavalla perholla eräältä järveltä tuli useita harreja ja muutenkin tuntui että jos haukea sai vieheellä, sai sillä myös harria.