Erittäin hyvä kuoriutuvaa vesiperhosta jäljittelevä pinturi. Toimii lähes joka tilanteessa. Etenkin erinomainen harjusperho. Huomioitavaa on, että vain perhon siipi tulisi rasvata, jolloin ruumis uppoaa pintakalvon alle.
Klinkhämer ei ole kyllä minua vielä tähän mennessä pettänyt kertaakaan. On tullut harjuta (suurimmat melkein 500g, vaikka koukkukoko ollut 10), siikaa, taimenta, särkeä , ahventa ja myös kirjoloheksi kutsuttua evämakkaraa.
Jos yhtään kovempi virtaus niin suosittelen laittamaan siipeen jotain kelluntaa edistävää mömmöä.
Kannattaa kokeilla myös oliivin väristä runkoa, sekä häkiläksi ruskeaa kukkoa tai grizleä (en kyllä muista miten tuo piti kirjoittaa).
Öö ku en tiedä mitä tuo spiderweb on , ku mulla ei sit sitä ole niin miten muuten voi kiinnittää häkilän että se on silleen siivosti??
Millä tuo siipi kuuluis rasvata? onko kellään tietoa ylläksen vesistöistä, ja mitä perhoja kannattaa ottaa mukaan?
Klinkissä on polysiipi hyvin toimiva ratkaisu. Itse sidon melkein kaikki klinkit 10 - 12 kokoon, eli siipi kiinni ja pystyyn, runko ja mahd. kierre jos tarvis, hyvin kellunta-aineessa uitettu häkilä kiinni koukun varteen, dubbaa etuosa koukun lenkistä siiven tyveen, tee lankalenkki heti siiven tyveen, kolme kierrosta lankaa koukun varteen, kierrä häkilä siiven ympärille, häkilä lankalenkin läpi, 1 kierros lankaa takaisin, vedä lankalenki kiinni, päätä perho siiven tyveen sormin tehtävin solmuin, 2-3 solmua, ja ennen sitä 3-4 kierrosta siiven tyveen.
Klinkhämer-Special on ainakin itsellä ollut ns. jokapaikanhöylä. Harjus ja taimen ottaa hanakasti perhoon.
Klinkhämer-spesialin siipi on muuten vasikan häntäkarvaa mutta polypreenilangasta saa paljon nätimmän siiven.
Ei muuten ole vasikkaa siipi! Hans van Klikenin alkuperäisessä klinkissä se on polypropyleenia. Vasikka ei kelluta perhoa joten se ei käy siipimateriaaliksi.
Minä olen saanut Klinkhämerillä myös suuria Nieriöitä.Suurin saamani Nieriä painoi 3,4kg.Ja Klinkhämeriinhän se sekin iski.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?