Klinkhåmer special

Moi.

Perho on ulkonäöltään varsin mallikelpoinen. Siipi on hyvänmittainen, eli ei liian pitkä ja häkilän siikaspituuskin näyttäs olevan Ok. Värimaailma sellanen et toimis sumaristakin.

Tuossa ei ota kuin kaksi asiaa 'pahasti' silmään:
-Ensinnäkin runkomateriaali. Silkki on suht Ok, mut se imee ihteensä kaiken vedes, eikä ole ehken siitä parhaasta päästä kuivumaan. Kelluttavuutta nyt ei ainakaan kovin ole.
-Toka juttu on tuo thorax, eli mun nähdäkseni siihen kannattas laittaa jotain pinturidubbingia, tai vaikka riikinkukkoa, tms. oikeasti kevyttä ja 'vettymätöntä' matskua.

Hyvän pinturin tärkein ominaisuus on hyvä kelluvuus, eikä siitä pidä Imho tinkiä missään määrin. Mut kuten sanoin, ulkonäöltään tod. hyvä, eli samoilla mittasuhteilla ja ehken eri matskuilla liikenteeseen uusia tehdessä.

Hei!

Minun mielestä tuo silkki on hyvä ratkaisu tämän tyyppisen perhon runkoon! Käsittääkseni rungon on tarkoituskin upota veden alle ja vielä mahdollisimman nopeasti, että perhon asento pysyy oikeana! Eli ainoastaa siipi näkyy pinnalla!
Itse olen ainaki käyttänyt silkkiä ja hyvin näyttäis toimivan!! Mut mukava ois kuulla kokemuksia ns. hyvistä runko materiaaleista tämän tyyppisiin perhoihin!

Perho näyttäis hyvin sidotulta ja ei muuta ku lisää näitä eri väreillä niin kalaa tulee varmasti!

Onhan se näkemys tuokin, eikä sitä voi vääräksi tuomita. Mun mielestä, huom, minun mielestäni, tuo runkokin (samoin kuten thorax) nyt kannattaa sellasesta matskusta tehdä, mikä ei ime ihteensä ihan täpötäyteen vettä ja siten on helposti kuivattavissa. Klinkkikoukun malli kyllä upottaa rungon, jolloin kantavuus jää kokonaan häkilän varaan. Joskus kun tulee kalastettua Klinkeillä vähän vaikeammissakin paikoissa, niin hyvää kelluvuutta ei jaksa kyllin painottaa.

Mutta kuten jo aiemmassa viestissäni totesin, niin tässä Klinkissä on erinomaista tuo perhon profiili/malli/olemus. On sellainen kuin sen pitää ollakin.

Tässäkin hommassa parasta on se, et jokainen tulkoon uskossaan autuaaksi. Ei tuollakaan kyseisellä perholla kalatta jää.

Tämä ei ole Timhoen dissaamista, vaan lisäkommentti aiheeseen - jjurban on mielestäni oikeassa runkomateriaalin ominaisuuksien suhteen.

Hans van Klinken sanoi myös vettä imevän materiaalin ja sitä kautta rungon nopean uppoamisen olevan ensiarvoisen tärkeää.

Itse asiassa rungon "nopeampi" kuivuminen on vain haitaksi. Klinkissä ei kuulu kellua kuin häkilä ja siipi.

Olen käyttänyt aika paljon silkkirunkoa sekä korrimalleissa että myöhäissyksyn pienissä harriversioissa. Siitä saa perholle hyvän näköisen ja halutessaan ennen kaikkea ohuen rungon. Pienissä surviaissääskimalleissa en koskaan käytä dubattua takaruumista, vaan silkkiä, kierrettyjä sulkasiikasia tms.

Perho on todella hyvän näköinen.

Kiitosta kommenteista ja lisää voi laittaa jos huvittaa...

Juu, ei näitä dissauksina auta ottaa. Mielenkiintoista vaan kun saa erilaisia näkemyksiä periaatteissa samoista perhoista.

Jäin tuossa päässäni turailemaan ihan yleensä sitä, miten rakennan pinturit. Periaate on se, että jos jotain materiaalia ei tarvita kuin tietty määrä X, niin kaikki ylimääränen on pahasta. Jos jokin matsku voidaan korvata kevyemmällä vastaavalla, niin siihen sitten vaihdetaan.

Tää klinkki on kyllä mielenkiintonen perho sikäli, kun siitä tehään aika hulppea määrä muunnoksia. Materiaalit ja mittasuhteet elää aika rankasti, mut mikä on suurella osalle yhteistä: kalaa tulee. Hyvä on kokeilla omista vakkariperhoista erimoisia muunnelmia, vaikka sitten materiaalien osalta. Mene tiedä löytys vaikka jotain uutta ja toimivaa.

Kuriositeettina sanottakoon, et omassa pinturiboksissa silkki on sallittu yhdessä ainoassa perhossa, eli Royal Wulffissa. Son vaan niin söpö siinä.

Timhoe,

Jep. Ajatusten vaihto on aina eduksi meille kaikille, puhumattakaan siitä jos se vielä saa miettimään omia valintojaan ja niiden perusteita. Tätä on nettifoorumi parhaimmillaan.

"Pinturikaavasi" on pirun hyvin perusteltu ja tuottaa varmasti ensiluokkaisia käyttö- ja ottiperhoja.

Tuon, mitä sanot tämän maailman "Klinkeistä", pitää tosiaan paikkansa. On käsittämätöntä, kuinka yksi perhotyyppi voi pelata niin hyvin eri tilanteissa: sumarihätsissä, syksyn päikkäreiden ja 2-siipisten jäljittelyssä ja vielä lisäksi vesiperhosemergenttinä pimenevässä kesäillassa.

Olen käyttänyt aika paljon Klinkin tapaista FP-emergenttiä, jossa ainoa käytännön ero esikuvaan on siiven korvaaminen foaminapilla. Kaltaiselleni luonnonmatskujen kannattajalle muovin käyttö perhossa on kauhistus, mutta siedän sen tässä, koska perho on näppärän näköinen ja pirun ottava.

Silkistä muuten vielä se, että käytän mahdollisuuksien mukaan vain aitoa silkkiä, en tekokuituflosseja. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus.

Minulla silkkiä on pintaperhoissa edellä mainittujen Klinkkien ohella joissakin klassisissa päikkäreissä (kuten Greenwell's Glory, Tup's ja Whitchurch Dun) sekä vastaavissa klassisissa vesiperhosmalleissa.

Olen myös tehnyt joitakin kokeita J. W. Dunnen 1920-luvun teorioiden pohjalta, joissa perhojen rungot sidottiin Cellulite-tekosilkistä valkoiseksi maalatun koukunvaren päälle. Ensivaikutelmat ovat olleet lupaavia, vaikka kyse on tietenkin isovaarisarjan hypestä, jolla ei oikeasti ole mitään tekoa kalan saamisen kanssa...