Kymin Manu spey-versiona

Asiallista settiä pitkästä aikaa, myös playerilta!

Hieno ja hyvin onnistunut sidos. Niin hennon oloinen, että tekis mieli nähdä toi vedessäkin.

-hc

Mites toi siipi, kun näyttää tuo resepti loppuvan kesken, hieno on kyllä

Todellakin nätti perho. Ei tässä mitään selittelyjä tarvita tyrkkäät vaan lohen nenän eteen, niin eiköhän ala vapa taipua!

- Mikä koukku muuten perhossa on?

No voe helskutti.. ootas, täytyy poimia loppuhäntä toiselta sivulta.

Siipi: n 5 – 8 kpl oranssia jääkarhunkarvaa, musta metallinsinertävä sinikorvafasaanin pyrstö ja oliivinvihreä kalkkuna , wood duck kapeina kaistoina sivuille sekä ruskea mallard.

Siitä on aikaa kun viimeksi perholla tinttasin, ei ollut siis muistissa kenttien mitta, joten valitan tapahtunutta.

Vahingosta viisastuneena viritin tuon soutajalle mieluisaksi, siksi siro perho Mustad:n wanhan sarjan 1/0 koukulle. Pääsin vihdoinkin katsastamaan noita Teno-joen osia joissa tutut soutavat ja samalla tutkailemaan paremman luokan ottiperhoja. Itsellä tuppasi kaikki perhot olemaan joko liian tuuheita, liian suuria tai liian raskaissa koukuissa.

Kuvan perhoa en tule uittamaan itse, vaan laitan sen huutokauppaan neljän samantyylisen kaverin seuraan.

Kierteiden välissä taitaa olla alkuperäisessä vielä musta silkki...Itselläkin taitaa löytyä rasioista kyseinen malli mutta uittamatta on tainnut SEKIN jäädä.

Sidontahan on komeaa tietysti.

Taattua Playerilaatua joka ei esittelyjä tai analyyseja kaipaile!Sen verran uskallan inahtaa,että olisiko huuhata jos kokeilisi versiota rungon takaosan ja/tai pään tehdä valkoisella Glo Thread-silkillä?Se kun hohtaa hämärässää niin olisiko Kymin sameahkossa vedessä käyttöä?Tai missään muuallakaan?Siitä nyt aatos juolahti kun tein äsken Mikko Halosen "Valikoituja lohiperhoja" kirjasta Ake-nimistä perhoa perhoa ja siihen kuuluu valkoinen pää.Spigotti oli uusi mutta katkoi silti valkoisen langan vähän väliä joten viskasin vekottimen nurkkaan ja tein pään tuolla fosforin hohtoisella silkillä.Omaan silmään se näyttää pimeässä hyvältä--heh--sanoisit varmaan,että onpas se täysin pimeässä parhaan näköinen kun muita osia ei onneksi näy kuin pää...!No joo!Uskon kyllä Kymin Manun olevan evoluutionsa huipulla jo nyt.Tuo runkoväriyhdistelmä on minulle oudompi.En ole nähnyt muistaakseni aikaisemmin muillakaan.Onkohan tälle joku erikoiskeli/pohja tms.jossa erityisen hyvin toimii?Aamuperhona vihertävässä ympäristössä saattaisin pitää vaan sekös poikia naurattaa,,?No missä sitten?

Jyke..
Niihän siinä olikin, kierteet oli tehty kahdella ovaalilla joiden välissä kapea litteä ja sen päällä musta soie ovale silkki.

Enolla taasen on roskia silmässä kun vilkuttelee naama keltaisena. Tuohan oli nimellä huijattu perho, Manun nimikko. Kymillä nimessä halusin kiusoitella Tenon soutajaa ja armoitetun kovaa lohimiestä pohjoisessa. Sattui vaan tuo Manu asumaan melkein tuossa naapurissa ja kuinka ollakaan käynyt myös Kymillä kalassa, kuin sadoissa muissakin paikoissa.
Enon virityksiä kannattaa ilman muuta kokeilla, vaikka se itse vaan katkookin lankojaan. Käytöstä Kymin lohen pään menoksi en sano juuta enkä jaata. Meillähän oli se spey-hetki Tenofoorumilla alkuvuodesta.. jäi hektisen työnteon jalkoihin ajat sitoa siihen perhoja ajatuksella, joten myönnetään Perhokalastus-lehden vaikutus ajatuksen palauttajana.

Itse laittaisin sitoen KM:n myös no 4 kakshaaraan joko tuolla mustalla kanalla tai mustatyvisellä badgerilla. Viidakkokukon silmähöyhenet tuskin pilaa perhoa. Niin.. ja tuolla siivellä. Jos jääkarhua ei omista sen paikalle käy oravakin.

Hyvin sidottu spey-perho. En malta olla huomauttamatta ku mainitsin siiven pituudesta spey-perhossa muuan päivä takaperin, (rungon mittanen = liian lyhyt, minun mielestä) kaikki muut olivat sitä mieltä että se on se oikea. Mutta tässä perhossa on koukun mittanen siipi niinkö minun mielestä pitäski, mutta ei kukaan kommentoi että liian pitkä siipi, taitaa olla kommentit vähä sitojan nimimerkistä kiinni?...

Tuo ei ole puhdasverinen spey-siipi. Se on viritetty versio, materiaalia siivessä spey:ksi "liikaa", mutta sopivasti Teno-perhoon.
Aidossa speyssä siipi on rungon mittainen, mutta poikkeuksiakin löytyy. Siivellä jonkin verran voi viritellä perhoa eri joen virtauksiin sopivaksi. Lyhyt ja kapea kovaan virtaan ja kantavampi suvantoon hitaampaan virtaan. Samoja kikkoja käytettiin matalassa ja korkeassa vedessä kalastettaessa. Muuten, eri joet vaatii erilaisia siipiä sekä runkoja, sitäkään kaikki ei aina muista. Tenolla lohi saattaa hakea perhon pinnastakin, Kymillä perho upotetaan jne.

Perhojen rakenteilla kikkailtiin aikoinaan "enemmän" kuin nykyään. Nuo lainnausmerkit on lähinnä sen takia, että tuossa 1900 molemmin puolin kirjoissa oli niitä "virallisesti hyväksyttyjä perhoja" kuvina. Vähän sama on nykyäänkin ilmassa, virallista kisatyyliä tavallaan hyväksytyillä mittasuhteilla suositaan ja tavallaan hyvä opetellakin sitomaan alkuun mittasuhteet oikein.

Ehkä tunnetuin kikkailija oli Pryce-Tannatt vanhoilla päivillään. Omassa kirjassaan hän ei esitellyt kikkailuja, niitä löytyy noista maailman sotien välissä julkaistuista kirjoista joitain tapauksia.

Tuo KM on siis viritelty soutuperhoksi ehkä enemmän, mutta toimii myös heittäen. Katselin viime kesänä noiden soutajien puuhia tuntitolkulla kalastukseni ohella ja päädyin tuollaiseen versioon. Hain siihen tiettyä tyyliä suosittuihin ottipaikka tyyppeihin sovitellen. Tuollainen KM valikoituu satavarmana siiman päähän osaavalta soutajalta. Sellainen soutaja tuntee jokensa ottipaikat ja virran ominaisuudet. Samasta paikasta jos perhomies vaan paikkaan kykenee menemään saa saman tyyppisellä perho-valinnalla kalan.

Jos haluat minun sitomaa aitoa speytä vilkaista, kirjaudu Tenojoki-foorumille, mene siellä Kaupan tekoa-kohdasta player:n perhohuutokauppaan. Kohteen 1 kuvassa on helan lisäystä lukuunottamatta täysverinen Lady Caroline spey-perho. Siinä on rungonvärikin sekoitettu oikein, vaikka kuvasahan se toki ei näy... Erikoinen sellainen vihertävä savi sävyltään, matsku ei ole mohairia vaan sellaista erikoista villaa mikä on kuultavaa ja vähän valoa taittavaakin.

Kiitti kattavasta kommentista, oon minäki kirjallisuutta ja videoita kahlannu läpi, mutta nykyään yleensä sidon perhon mittasuhteet semmosiksi että ne 'passaa' silmään, on 'sopusuhtainen', kun noissa perhonsidonnan säännöissä ei oo oikein logiikkaa, klassisessa levysiivessä voi olla hirviästi tavaraa ja sillä saa kallaa, Tenon soutuperhoissa siipeä ei juuri ollenkaan ja saa kallaa, temmpelikoira-perhoissa aivan helekutinmoinen siipi, ja silläkin saa kallaa, pitkällä siivellä, lyhyellä siivellä, rungottomalla... usein tuntuu että nämä säännöt on vaan just sitä, sääntöjä joihin ei pitäs tuijottaa niin tiukkaan jos ei kilpailumielessä sido. Ite en mieti sääntöjä sen kummemmin, oma silmä/mieltymys ratkasee kuitenki lopussa mikä siellä siimanjatkona on.

Mutta nätti perho, tekasin heti pari, en tosin speynä vaan karvasiipenä, kettu/tempeldog mallard-katteella.. Kaveri pyytää Kymillä ja on tilannu perhoja ja jätti mulle aika vapaat kädet, niin luulis tämän passaavan hälle.. aattelin kyllä kokeilla täällä kotijoellaki.(Målselv, Norja) Mika

Laita sitoen pariin kokoon perus Black Doctor tummahkolla siivellä ja sano että käyttää isompaa yöllä ja pienempää päivällä. Minustakin perhojen pitää miellyttää enemmänkin sitojan omaa silmää, toki hyvää treeniä on sitoa kaikenlaisilla tavoilla perhoja.

Tuo KM oli simppeli karvasiipi mallard katteella alkujaan, ainoa vähän vaikeampi juttu oli kierteiden sovittelu. Simppeli perhohan tuo vieläkin on.

Minua on nootitettu koko ajan kerettiläisyyksistä sidonnassa.. milloin liikaa milloin liian vähän. Sidoinpa sitten kerran just tasan oman mieleni mukaan siiven, siitä kokeilematta sanottiin että liikaa siipeä ja kokeiltuaan sanottiin että upposi liian syvälle.

Kiitti vinkistä, Black Doctorit oon jo tehny. Kyllä reseptin mukaan sitominen on hyvää treeniä, monilla tullee seinä nopiaa vastaan ko ei oo materiaaleja, en ite etes viiti laskia paljoko on menny rahaa ja silti törmää 'ei oohon' tuon tuosta... 'upposi liian syvälle'? eikö soo kalamies joka kalastussyvyyden päättää, eikä pari siikasta +/- siivessä.. minä ainakin päätän perhon uintisyvyyden siima/perukevalinnalla. en ymmärrä miten esim. jossain Tenolla perho voi upota liikaa?..

Kuulostaa enempi semmoselta pikkutärkeilyltä ja paremmuutensa lohenpyytäjänä alleviivaukselta..

Kyllä asiaa kommentoi minulle ihan osaava ja pätevä kaveri, kokemusta Tenosta kait yli 30 vuotta. Se että missä veikkonen oli uppoamisen kokeillut, sitä en tiedä. Ko kaveri käyttää peruspintasiimoja ja valmisperukkeita. Jutussa idea on oli enemminkin siinä että kaveri itse sitoo LW-rautaan, minulta tuli perho joka näytti LW:lle mutta olikin hitusen raskaampi sekä sidottu virtaa läpäiseväksi.

Kalaperhon siivessä jos siikastavaraa käyttää voi heti todeta ettei ainakaan lohi esimerkiksi erota trappia gadwallista. Ne on muuten ihan hyvät vastaavat perhoon. Florican trappinkin voi korvata riikinkukon siivellä.. eroa toki on, trappi on pehmeämpi. Intianvarikset on myös yksi millä ei ole kalojen puolelta kritiikkiä kuulunut. Minä en pidä närhestä, joskus 80-luvun alkupuolella ostettu närheni on vedessä joukko harmaita sävyjä, joten mikä merkitys kalaperhossa ? Nolla. Näitä on vaikka kuinka monta esimerkkiä. Mutta löytyy yksi vastakkainenkin joutsen värikaistojen korvaaminen umpivärjätyllä hanhella tai kalkkunalla saattaa heikentää ottipeliä. Olihan nuo wanhan klassikot todellisuudessa ihan jotain muuta kuin nämä nykyiset "wanhat klassikot".

Minusta sellaisten tarkasti harvinaisin materiaalein sekä reseptiä tarkaan noudattavien perhojen paikka on vitriinissä, siis periaatetasolla. Jotta maailmassa mikään ei olisi faktaa, sidon harvinaisistakin materiaaleista perhoja kalastuskäyttöön.

Jep, kyllähän 30v. joella kolunnut tietää millä saa, jos saa. Ite tykkään kokeilla uusia tuulia ko niitä tulee. Käyttäny viime ajan melkeen yksinomaan putkia ja niitä en painota, vaan käytän uppoperukkeita ja siimoja perhon upottamiseen.

Ahaa, nyt selkis tämä spey-boomi täällä perhorasiassa. Veljen lähettämät PK-lehdet tuli tänään..

Meillä oli alkuvuodesta spey-viritykset työn alla Teno-foorumilla.. töitten ja toisenlaisen perhoprojektin takia jäi itsellä asia puolitiehen. Ainahan lehtijutut innostaa sitomaan, hyvä niin.

Minä nakkelin puntilla putkea Kymillä.. kunnes alkoi kyllästyttämään ja palasin liki 15 vuoden tauon jälkeen perhovapaan. Välillä tuli hävitettyä vavatkin. Minulle on mieluisinta pintasiima ja perusperukkeet, eikä kalan saanilla ole niin suurta merkitystä enään.. tulee jos annetaan.

Jou, ite tartun hyvin helposti uusiin ideoihin, kyllästyn nopiasti jos ei ole haastetta, (uus tyyli, uus materiaali, jne.) Iteki on tullu alotettua alusta kalastus yleensä muuan vuosi takaperin, elon tuulet vieny sinne sun tänne välillä, mm. kaikki kalavehkeet hävis.. nyt oon sitte löytäny joen ja kalastuksen uuvelleen ja tälle seudulle taian jäädä, 'maailma unholaan jääköön'..asustelen täällä 'Lady Hopean'(Målselv)-latvajoen (Kirkeselv)varrella.. Soon tuo kalalla olo niin mukavaa että jos vielä saa kalan niin soon vaan ekstraa..

Sain Joulun alusta palautetta tähän tyyliin sidotuista KM:stä.
Luokitus, yleisperhoksi Tenolle. Pienempiin kokoihin sidottuna (1/0 tai pienempiä) matalalla vedellä pitkään jatkuneen lämpimän kelin perho. Antaa kaiken kokoista kalaa.