Fiery Brown

Mahtavaa nähdä kuva klassisesta märkänä. Tänks.

Perho tuskin silti vedessä näyttää tuolta! Omien kokemuksieni mukaan perho pitää vedessä muotonsa melkoisen hyvin.

Omien kokemusteni mukaan perho "elää" vedessä. Paras kuva elävyydestä saataisiin videoimalla liikettä vedessä. Kasteltu perho on mm. sen vuoksi hyvä kuvata, että materiaalien todelliset sävyt märkänä tulevat esiin.

No useimmat perhot muuttuvat paljon kastuessaan. Siis varsinkin kun märkä perho nostetaan pois vedestä. Silloin perho vetäytyy vielä enemmän kasaan, kuin mitä se vedessä oli. Tietysti myös veden virtauksen voimakkuus kalastettaessa vaikuttaa asiaan. Eli perho on vedessä jotain näiden kahden kuvan väliltä.

Perho on kyllä erittäin siististi sidottu eli eiköhän se norskilohi erehdy!
On muuten ihan hyvä että näitä klassisia, monimutkaisia perhoja kehdataan käyttää vedessä ja varsinkin lohen suussa. On ne muutakin kuin "showpörhelöitä"!

Tottakai perho näyttää joltain muulta kuin noissa kuvissa kun se on koskessa. Mutta edelleen kiva nähdä märkä kuva.

Jjari, jep.

Yritän tänään saada kuvattua kun ko. perho ui kalaxissa. Pistän linkin jos onnistun tehtävässä.

Niille, jotka eivät tiedä mikä kalax on niin tässä havainnollistava linkki: www.kalax.net

Toi häkilä sais olla vähän pitempi ja massiivisempi... siipeen nähden meinaan.

punkka! omistatko sinä siis tällaisen kalaxin???
jos omistat niin paljonko sellanen makso ja mistä sinä ostit sellasen?

Meni googlella hurjat kymmenen sekuntia, kun löysin tuohon viestiisi vastauksen. Myös klikkaamalla Punkan laittamaa linkkiä http://kalax.net/ pääsee sivuille. Sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Jälleenmyyjät, yhteystiedot jne...

Jepjep, perho tosiaan on tehty puhtaasti käyttöperhoksi perusmateriaaleista, tosin perusheittoperhoja tarkemmin että kehtasi kuvaan päästää

Levysiivenkin muoto toki muuttuu vedessä ja kastuttuaan, perhon "todellinen luonne" tulee esille. Korkeat ja näyttävät siivet menevät eniten kasaan, etenkin jos ne on sidottu ilmavasti ja suhteessa vähistä materiaaleista (vrt meitin Jock Scott).

Kyseisessä perhossa muutos on suhteellisen pieni, johtuen siivessä olevasta materiaalimäärästä ja alkuperäisestä mallista. Perhossa on alussiipenä kokonaiset leveät tippet-höyhenet ja extrana leveät kaistaleet kultafasaanin pyrstöä tuomassa "massaa". Olen uitellut näitä sekä Kalaxissa että kovavirtaisissa Pohjois-Norjan joissa, ja tälläisellä alussiivellä rakennettu levysiipinen toimii hienosti vedessä eikä juurikaan menetä malliaan. Kuivana siipi tosin on ainakin näin "vanhan hattuperhonsitojan" silmään vähän tukkoisen oloinen, mutta kastuttuaan se pääsee oikeuksiinsa. Voin kertoa että kuivattuaan tuokin perho on rasiassa niin syötävän näköinen että tekisi itse mieli maistaa...

Tommi:
Häkilä on mielestäni ihan ok sekä pituudeltaan että tuuheudeltaan. Hattuperhossa ainakin kurkku, ehkä runkohäkiläkin, saisi olla toki tuuheampi, mutta kalastusperhoissa en juurikaan usko kurkkuhäkilöihin juuri muussa roolissa kuin pienenä lisävärinä. Ja häkilän pituudenhan närhestä sitoessa yleensä määrääkin itse närhi, ei sitoja...

Miten paljon sulla Ile on kalakokemuksia näistä levysiipisistä verraten karvasiipisiin? Tai tuskin näitä kukaan ihan niin paljon viskoo nykyään, että jotain vertailua voisi pistää pystyyn, mutta kiinnostaa kuitenkin...

Luinkin tuolta jostain sun (ja muittenkin) kokemuksia ja tosta kalaxista ja alko vähän kiinnostus heräämään. Ainoot omat kokemukset noista uittolaitteista on jotkut 10min perhomessuilla, mutta ei siinäkään mitään hohtoa ollu kun ei omia saanu uitella

Nyt kun olis meikäläiselläkin tarkotus alkaa käymään noissa PPK:n illoissa, niin oisko sulla mahdollisuutta tuoda vaikka joku kerta omaa laitettasi paikan päälle?

Juhana: Kalaxi on minulla lainassa.

Uskomattoman kaunis sävy tuossa närhessä perhon kastuttua!

Joo, eipä tuota paljon pidemmäksi voi tuota närheä sitoa. Sidotko IV närhen siikasista? Niitä on jotenkin vaikea saada nätinnäköisesti kurkkuun mielestäni.

Kyllä levysiipisilläkin vielä kalastellaan. Asikaisen Risto ei muita käytäkkään ja saa hyvin lohta. Ripan enkka klassisella taitaa olla 14kg ja rapiat. Itselläni parhaat kokemukset Klassikolla kalastamisesta on Durham Rangerista 9kg lohen merkeissä.
Hieno on Fiery Brown tähän nakertaa varmasti

On..on sievä onkimiehen silmään kuivana ja märkänä, saati litimärkänä oikealle kojamolle.
Tulee mieleen heti, joku kovavirtainen koski, vaikkapa esim. Alaköngäs Tenolla, jossa tuollainen perho sukkuloi virtauksissa paremmin kuin yksikään hakeva vaappu.

Perho on hieno ei siinä mitään.Olen kyllä eri mieltä tuosta kalastavuudesta, mutta siitä ei ole sen enempää syytä jankata.Kaikilla on mielipiteensä.

Levysiipi ei kalasta, jos sitä ei ei osaa sitoa uimaan :/

Parahin Zalmon, ihan näin uteliaana, olisiko sinulla tarjota jotain perusteita tuolle ettei levysiipiset kalasta ?

Vai oliko kyse juuri ko. perhosta ? Oletko useastikin uittanut levysiipistä Fiery Brownia tuloksetta ?

VisaK:
Omat näyttöni oikeiden lohimiesten rinnalla ovat sen verran vähäpätöiset, etten viitsi lähteä noiden kalastavuudesta mitään sen kummemmin huutelemaan. Pääsyy miksi niitä sidon ja käytän on jokatapauksessa siinä, että ne näyttävät sekä rasiassa että kovassa virrassa helvetin hyviltä Mutta täytyy myöntää, että sen verran heikko ihminen olen, että rupean pilkkimään vaikka kettusiipisillä jigeillä jos kalakaverit alkavat niillä vieressä merkittävästi paremmin suolaamaan...

Kalaxini on tosiaan parhaillaan Punkalla lainassa, ja sitä mielellään lainailenkin kun itsellä jää hyvä peli niin valitettavan vähälle käytölle. Kerhollakin noita muuten on turhan panttina siellä lehtihyllyn päällä makaamassa parikin kappaletta. Näin entisenä hallitusjyränä voisin jopa ylittää valtuuteni ja luvata että kunhan saat liittymispaperit kuntoon niin voit Ismolta nätisti pyytämällä saada toisen niistä ihan kotilainaankin.

Haiyaa-Kid:
Närhi on todellakin ainakin minulle vaikea materiaali asetella kurkkuhäkiläksi. Siikasista nuo tosiaan tarvitsee laittaa jo pelkästään senkin takia että ruoto on niin pirun paksua... Nihkeäksi homman tekee se että siikaset tapaa olla varsin lyhyitä ja niiden kääntöpuoli on kokomusta, jolloin parikin huonosti istuvaa siikasta pilaavat helposti koko kurkun.
Löytyisikö Masterilta hyvää neuvoa närhihäköiden asetteluun?

Käsitykseni on klassisista ihan kokonaisuutena. Threadin perho on edelleen yksi hienoimipia näkemiäni. Ensimmäisiä käyttöperhojani oli Helsingistä ostamiani Asikaisen perhoja. Kyse ei ole siinä ettei ne kalasta, vaan ne ei kalasta niin hyvin kuin muut mun mielestä. Kiusaannuin vain tuosta hypetyksestä, että nuo klassiset olisivat ainoat oikeat. Valitan.

Iv:lle tuosta närhihäkilästä:

Valitse sopivan kokoinen närhen höyhen. Laita se kuumaan veteen 10-15min ajaksi, jotta keskiruoto pehmenee. Tämän jälkeen ota kiinni höyhenen kärjestä, ja vedät sulan kahtia, jolloin huonomman puolen voi heittää pois, sinulla on puolet ohuempi ruoto ja helppo kiertää kun se on vielä kostea (ei halkeile/katkeile niin helposti).

Zalmon, itse täysin nöyrin mielin uskoisin mielipiteesi osittain juontuvan sen faktan osavaikutteesta, ettei ko. levysiipisillä klassisilla juuri kalasteta suuressa mittakaavassa tänäpäivänä.

Jos otamme satunnaisotantana 1000 viimeisintä saatua norjan lohta ottiperhoineen, on varmasti ko. klassisten osuus huomattavasti pienempi kuin karvaisten jälkeläistensä. Syytä voisi kuitenkin etsiä ensisijaisesti siitä ettei niitä klassisia tavata uittaa kovinkaan paljoa. Tähän taas on syynä ainakin perhoja itsesitovien keskuudessa se suuri vaivannäkö mikä perhon väsäämiseen liittyy jne.

En ainakaan itse uskaltaisi vetää mitään maata mullistavia johtopäätöksiä ko. perhojen kalastavuudesta ellen olisi kokenut jotain toistuvaa läpimurtoa jollain toisella tavalla kalastettaessa.

Niinkuin tässä jälkimmäisessä totesit niin klasisset tuskin ovat se ainoa oikea mutta uskoisin silti että yksi niistä oikeista.

Jermoni:
Kiitos kommenteista, epäilemättä toimiva ratkaisu jos harrastaa kurkkuhäkilöiden tekemistä kiertämällä. Itse erinäisistä syistä en kierrä, joten pitää tyytyä nykysysteemin tuottamiin närhihäkilöihin

Voisi tuota närhivinkkiä kokeilla. Veikkaan että pitäydyn kuitenkin vanhassa tavassa, uuden omaksuminen kun on niin paljon vaikeampaa kuin vanhoista tavoista jääräpäisesti kiinnipitäminen

Ennenvanhaa lohta oli erilailla joessa, lienee net kiusaantuneet mitä typerimmistä tarjouksista. Sidontataito on kehittynyt laajalla rintamalla, kukin saakoon nautintonsa sillä mihin uskoo. On täysin turhaa (vaikkakin hupaisaa) väitellä mikä on parasta saatikka oikeaa. Leikki tässä mielessä on suotavaa, mutta mitään ei pidä ottaman liian vakavalla ajattelulla.
Jokaisella perholla on paikkansa, kun se on sidottu antaumuksella.

Mainitsin aikaisemmin, että kierrän aina kaikki kurkkuhäkilät..valehtelin, sillä tätä närheä joutuu kyllä niputtamaan.
Kala jolla on pikkurillin pään kokoiset aivot, ei varmaankaan rasita niitä tällä levysiipi/karvasiipi asialla. Mainitsin vain aikaisemmin, että kyllä niillä vielä kalastetaan ja saadaakin lohia, ilman sen suurempia hypetyksiä. Itse olen aikaa sitten saanut sielunrauhan asiassa. Niinpä rasiassani on "minuutin lohiperhot" ja klassikot sulassa sovussa keskenään.

.."Niinpä rasiassani on "minuutin lohiperhot" ja klassikot sulassa sovussa keskenään"..

Hyvin ilmaistu. Täsmälleen sama asia pätee myös minun rasiassani. Ja tuo sielunrauha-asia; se osoittaa tosiharrastajan.

t. Päde

"Yksi kovan kalamiehen mitoista on se, kuinka hyvin hän rentoutuu harrastuksensa parissa"

Hypetys oli ehkä liian raaka sana, sori.
Oman mielipiteeni muokkaantumiseen on kyllä ihan käytännön syyt, eli siis kokeiltu on. Isommallakin porukalla.. Ja rasioita on nykyään vähemmän, kun on pelkästään "minuutin" perhoja rasiassa...
Rauha se on maassa täälläkin.