Kestävän häkilän sitominen

jan kirjoitti:
> Tuntuu aina perhoista nuo häkilät purkautuvan parin kalan jälkeen.
> Onko niksejä miten perhosta saisi kaikkein kestävimmän? Kannattaako
> perho esim. päätellä jollain tietyllä tapaa? Puolipolvella vai
> piilosolmulla? Kestävyyden kannalta ajattelen

Kierrät kierteen siihen päälle...

> Parin kalan jälkeen mielestäni perho joutaa jo "eläkkeelle"...
> itsellä on ainakin ollut tapana rapsaista peruke poikki ja laittaa
> perho tauluun, muistoksi hienosta kalasta.

Tässä on varmasti kaksi koulukuntaa miten perhoihin suhtaudutaan. Itse ainakin kalastan perhot aika loppuun, enkä niitä jää säälimään taikka säilyttämään. Yleensä perhot jää joko pohjaan tai sitten ovat niin huonossa kunnossa, että pakko heittää roskikseen.

Onpa niitä ottiperhoja tosin metsässä korjailtukin epätoivoisilla virityksillä, enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä... Eikä aina esim. Klinkhåmerissä häkilää tarvitse olla kalojen mielestäkään .

Ehkä jos hienompia taimen- tai lohiperhoja tekisi tai niillä kalastaisi niin perhoja enemmän arvostaisi ja päästäisi eläkkeelle lepäämään.

Jos aiheeseen palaa vielä, niin itselläni ainakin laskuvarjohäkilät toisinaan purkautuu aika helposti, luulisin Ihmelaaman tapaan että häkilähöyhenissä on eroja. Pitäisi Spiderwebiä tms. varmaan joskus testata, mutta kun ei jaksaisi...

Solmulla ei taida olla kovinkaan paljoa tekemistä kestävyyden kannalta. Yleensä häkilä ei irtoa, vaan se katkeaa joko poikittain tai pitkittäin. Katso sitä perhoa kumpi on tapahtunut.

Jos häkilä katkeaa pitkittäin, syy voi olla esim. liian jäykkä tai paksu häkiläruoto. Älä kiristä häkilää hampaat irvessä, sillä se jää "jännitykseen". Hanki mahdollisuuksien mukaan pehmeämpää materiaalia tai vältä pienimpiä kokoja ja laskuvarjohäkilöitä. Ts. tee häkilän alle paksumpi alustus. Laskuvarjohäkilälle puolestaan paksumpi siipi. Putkiin ja paksummille rungoille voi sitoa vähän jäykempiäkin häkilöitä.

Jos häkilä katkeaa poikittain, on se mahdollisesti ollut liian löysällä. Katkeaminen voi tapahtua rasiassa, heitossa, pohjakosketuksessa tai kalan suussa. Näin käy helposti esim. putkiperhoissa ja silkkirungoilla, kun häkilä pääsee liikkumaan ja löystymään. Apuna voi käyttää liimaa, päälle kierrettyä kierrettä tai mahdollisesti vaihtamalla runkomateriaalia. Pehmeämpään materiaaliin häkilä uppoaa ja pysyy myös paikallaan.

Ja jos se irtoaminen nyt kuitenkin on kyseessä, niin käännä häkilän kärki ensimmäisen (pari kierrosta) kiinnityksen jälkeen vastakkaiseen suuntaan ja kiinnitä uudelleen, eli siis kaksinkerroin. Ja lakkaa.

X- files osuus:
Ja tietysti jos saat paljon kalaa perhoillasi, saattavat "kateelliset kalamiehet" käydä sabotoimassa perhojasi kynsisaksilla heti kun silmä vältää. Todisteita ei minulla tästä ole, mutta on "ne" semmoisia veitikoita...

jan kirjoitti:
> Tuntuu aina perhoista nuo häkilät purkautuvan parin kalan jälkeen.
> Onko niksejä miten perhosta saisi kaikkein kestävimmän? Kannattaako
> perho esim. päätellä jollain tietyllä tapaa? Puolipolvella vai
> piilosolmulla? Kestävyyden kannalta ajattelen

Ite ainaskin jos haluan sitoa kestävän esim. nalle puhin niin kierrettyäni häkilät niin käyn hieman surffailemassa häkilän seassa sidontalangalla tehden samalla siksak liikettä. Näin saan todella kestävät pinturit ja ei se pinturin kelluvuus siitä kärsi...