Kapeenkoskea etsimässä

Aurinko paahtoi kevennettyyn telttaamme ja heräsimme hikisinä hienoon hellepäivään. Kalantulolle se ei ehkä luvannut hyvää, mutta toki se aina sateen voittaa. Jäseniä venytellessämme tarkkailimme luontoa ja etenkin sen hyönteiselämää, joka näytti olevan melko hiljaista. Mutta eivätpä ötyläiset kovassa auringonpaisteessa pystykään lentämään.

Päätimme virkistäytyä ja kävelimme joen rantaan pienelle uintiretkelle. Vesi tuntui lämpöherkkiin jäseniimme noin 18 asteiselta ja hetkinen siellä piristi kummasti oloa. Uimapaikan suvannon pohja oli kevyttä soraa ja se näytti hyvin kahluukelpoiselta. Ehkäpä joen ylikin voisi myöhemmin yrittää, koska se ei pahemmin näyttänyt syventyvän muutaman ensimmäisen metrin jälkeen. Suvannon alapuolella oli pieni virta ja muutamia isoja kiviä, joiden kupeesta voisi yöllä koettaa streamerillä kunnon taimenta.

Uinnin ja aamupalan piristäminä lähdimme kolmelta iltapäivällä kalaan ja ajatuksena oli tavoitella harjuksia, jotka päivällä ovat taimenia paremmalla syönnillä. Kävelimme kalastusalueen yläpäähän, jossa oli hyvän näköinen niska-alue. Perukkeita sitoessamme näimme muutaman mukavan näköisen tuikin vastarannan tuntumassa. Tietenkin. Näytti että harjukset ruokailivat kuoriutuvilla pupilla tuikeista päätellen.

Makasiinikosken niskaimu
Makasiinikosken niskaimu

"Matalalta tässä näyttää" Tumppi tokaisi ja otti muutaman pikaisen askeleen ja humahti vyötäröä myöten veteen. Seuraavaa jalanpaikkaa kahluusauvalla etsiessä kahluusauva ei enää tavoittanutkaan pohjaa. Eipä ainakaan tästä joen yli mennä ja sinne jäivät myös pintovat harrit.

    Seuraava sivu >

Kommentit

KommenttiAnttti - 11.03.2004

taitaapi olla luijankosken niska :)

Kommenttiakimoto - 13.08.2007

Hyvin kirjotettu juttu :)

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?

Uutisia