Nokistenkoski (Rautalampi) | 2.7.2006 23:30

Tein reissun nokisenkoskelle kaverini Antin kanssa. Antti heilui kosken varrella virveli kädessä ja minulla käytössä oli pari viikkoa sitten ostettu perhovapani. Saavuimme koskelle puoli kahdentoista aikaan. Alkuun sain pari alamittaista harria pintaperholla joita koskenniskalta varta vasten lähdin yrittämään vähän isomman toivossa. Samaan aikaan Antti oli karkuuttanut pari taimenta sekä saanut alamittaisen. Jossain vaiheessa harrit vaikuttivat menettäneen kiinnostuksensa joten vaihdoin siiman päähän GRHE nymfin ja lähdin sitä uittamaan sillan alapuolelle syvään uomaan.

Nymfiin tarrasi yksi noin 25 sentin mittainen harjus mutta nymfikään ei näyttänyt kaloja kiinnostavan sen enempää joten vaihdoin siiman päähän supertinselin, vaikkakin pienin epäilyksin sillä aika kokemattomana perhokalastajana en kovin luottavainen ollut streamerin uittotaitoihini. Kauan ei kuitenkaan tarvinnut tinseliä koskessa uittaa sillä kolmannella heitolla pamahti. Kala otti painottamattoman tinselini hyvin läheltä pintaa ja roiskautti vettä komeasti. Vapa pystyyn ja kala oli kiinni.

Olin hieman pelokas tässä vaiheessa sillä viime syksyn perhokalastusharrastuksen aloittamisen jälkeen minulla oli vain kerran ollut vähän isompi taimen kiinni joka valitettavasti onnistui pyörittelemään siiman kiviin ja karkaamaan.

Kala lähti uimaan hitaasti alavirtaan päin ja juroi hetken aikaa paikallaan. Päässäni pyöri vain ajatus että tätä en päästä karkuun. Samalla kala ampaisi syöksyyn alavirtaan ja loikkasi komeasti ilmaan esitellen itsensä. Tässä vaiheessa arvioin kalan noin neljäkymmentäsenttiseksi. Tätä en tosin kauaa ehtinyt miettiä sillä hypyn jälkeen kala jatkoi syöksyään ja painoi melkein kosken keskellä olevaan saareen asti. siellä se sitten juroi melkein paikallaan jonkun aikaa kunnes alkoi pikkuhiljaa osoittaa väsymisen merkkejä ja aloin pikkuhiljaa kelaamaan siimaa sisään. kala ei tästä hirveästi innostunut ja teki muutaman pienehkön syöksyn ja lopulta se suostui lähemmäs jolloin paljastui myös kalan koko tarkemmin, valitettavan pieneltä se näytti. Tässä vaiheessa Anttikin oli saapunut paikalle sillä viitoin hänet paikalle koska huomasin toisen aktiivisen kalan lähellä. Antin avustuksella saimme kalan nopeasti mitattua, noin 37 cm. Tämän jälkeen aloinkin elvyttämään kalaa ja pyysin Anttia nappaamaan kuvan kalasta, vaikka eihän se kokonsa puolesta välttämättä kuvan arvoinen ollut mutta oli kuitenkin suurin perholla saamani kala. Valitan kuvan laatua sillä digikamerani ei ole parhaimmillaan hämäräkuvauksessa. Kuvan laatua heikentää myös se että kameramies Antti räppäsi kuvan vahingossa etsiessään Zoom-nappulaa. Taitaa olla Antissa valokuvaajan vikaa sillä kuvasta tuli olosuhteet huomioon ottaen ihan kohtuullinen. Kala ampui koskeen kuvan jälkeen kuin raketti, joten parempaa kuvaa siitä ei saanut.

Tämän jälkeen samalta paikalta yritti yksi kala iskeä, mutta se meni ohi tinselistä. Vähän myöhemmin toinen kala yritti iskeä mutta vastaiskun kanssa onnistuin häsläämään joten sekin kala jäi koskeen. Kävimme syömässä makkaraa ja juomassa kahvit ja kun palasimme koskelle, ei ihmeempiä tapahtumia enää ollut. Näimme kyllä sillalta pari pientä taimenta ja muutamia kookkaamman näköisiä harreja ja kävinkin niitä yrittämässä mutta ne eivät olleet kovin innostuneita perhoistani. Jatkoimme kalastusta vielä yhteentoista asti päivällä mutta tapahtumat harvenivat päivää kohden joten päätimme lopulta luovuttaa.