Aloitin kalastuksen niskalta mikä kyllä näytti epätoivoiselta kun vesi oli niin matallalla.. Siitä en saanut kyllä muuta kun ahvenia ja särkiä.. Menin alaspäin ja lasrvastelin kivenhuopeita saamatta mitään... Vaihdoin puolta lastentarhaan jossa yksi pikku taimen hyppi mutta ei jääny kiinni.. No eikun alaspäin kokeilemaan seuraavaa monttua jossa hyppi taas pikku tane! Ei sillekkään kelvannu perhot, no sitten olikin jo aika mennä iltapalalle ja alaaa miettiä yön niksejä..
Vaihdoin välineitä vierveliin noin 21.00 aikaan ja leechi siiman päähän mutta eihän sekää antanut kuin ahvenia.. No sitten vaihdoin takasin perho välineisiin ja kalastin vain vähän aikaan ennen kuin menin nukkumaan.. Ylös puol viis ja kalaaan toiselle puolelle.. sieltä en saanut mitäänn... No tulin toiselle puolelle syömään aamupalaa, ja aamupalan syötyäni vaihdoin perhoksi mustan kuulapään..
Lähdin alaspäin ja toisesta montusta isompi tane kiinni!! Jess! Vähän aikaa sen kaa telmittyä sain sen haaviin ja nopea kuvasu ja takasin.. Eka mittataimen elämässäni ja viellä luonnon.. Siitä toivuttuani kalastin viellä vähän aikaa saaden pieniä taimenia jotka laskin kaikki takaisin.. Sen jälkeen oli aika siirtyä kärnälle..
Saivarrellaan ...
Rasvaevä ei takaa yhtikäs mitään varmaa luonnollisuudesta tai luonnottomuudesta näillä eteläisemmillä koskillamme...
Ei herneitä
Niin, ja onnea ensimmäisestä!!
No kun noilta järvi-istukkailta, mäti- ja pienoismallipoikasistukkailta ei eviä nipsitä. Osakaskunnilla on melkoisen vapaat kädet istutella ja eväleikkaus on vapaaehtoista. Taimen liikkuu pitkiä matkoja ja niin eespäin.
Täällä joristaan aihetta sivuten: http://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?p=64065#64065
No nyt täytyy jatkaa jankkaamista ja sanoa, että ei leikata. Sehän on sula mahdottomuus leikellä pienpoikasia, puhumattakaan mätimunan sisällä asuvista Lisäksi järvialueille tehdään hyvinkin runsaita istutuksia, joissa ei eviä nipsitä, joten evä ei takaa mitään. Tosin se suojelee harvoja luonnokudusta syntyneitä taimenia paikoissa, joissa rasvaevällisen ottaminen on kiellettyä.
Monilla koskilla nuo evälliset ovat juurikin järvi-istareita. Mielestäni tuo rasvaevä = luonnonkala-asia on melko hankala ja turha. Toisaalta se suojaa muutamia "luonnonkaloja", kun taas toisaalta se antaa liian ruusuisen kuvan taimenkantojen tilasta Keski-Suomessa.
Joka tapauksessa hienon kalan olet jallittanut. Ei siitä luontaisuudesta kannata liikaa stressata. Taimen on aina taimen, joka on hieno kala ja hyvän makuinenkin vielä
jos taimenet istutetaan pienenä jokeen/lampeen
niiltä ei napsasta rasva evää pois, mutta jos istutetaan pyynti kokoisena napsastaan pois.
taimenen kuva ei ole oikeen hyvä.. jos kala vapautetaan.. niin tiedätte kaikki miten se kuvaus täytyy tehdä.. on siittä niin paljon täällä puhuttu..
vallu93: Ja täytyy vielä muistaa, että läheskään kaikissa paikoissa ei onkikokoisiltakaan leikata rasvaevää. Istutettiin ne sitten jokeen tai järveen..
Miekin voisin lukea selvennyksen aiheesta "istarin malli". Ei vaan ilennyt aloittaa uutta turhaa vääntöä samaan ketjuun
Hyvä, että edellinen ilkesi...
Jaa, pullea No sitten taitaa kotijokeni taimenet olla järestään istareita, kun tuppaavat kaikki olemaan pulleita. Kumma sinänsä, että tuonne kotojokeen ei ikinä istuteta mitään...
No, jos nyt tosissaan ollaan, niin ei ruumiinrakenteesta (poislukien evät) voi istaria ja luomua erottaa. Ravintotilanne ja geenit sen ulkomuodon määrää. Joskus luomut on pahempia sikoja kuin yksikään allaskala ja joskus taas hirveitä luikkuja ja niin ees päin.
Yhtäkaikki, kuvien perusteella ei kannata mitään varmoja määrityksiä tehdä. Siinä paljastaa vaan oman tietämättömyytensä Taimen se on joka tapauksessa.
Mä olen lukenut, että hampaista, väristä ja miten se kala käyttäytyy siiman päässä voi tietää sen olevan istari tai luonnontaimen.
Itse en siihen kyllä kykene.
Harva pystyy poikasena istutetun taimenen ja luonnonkudusta alkunsa saaneen erottamaan. Siiman päässäkään kalat tuskin eroavat, samaa sapuskaa ne syö. Kalan värikin vaihtelee ajan ja paikan mukaan(pois lukien juuri istutetut, jotka yleensä ovat voimakkaan värisiä), juuri järveltä syönnökselle noussut on yleensä hopeanharmaa jne jne...
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?