Viime kesänä tein visiitin Äsylle samaan aikaan elokuusta ja tapahtumia oli ihan kiitettävästi. Tiivis kalastus sessio tuotti 7 kpl yli 40 cm harjuksia, ( suurin 48 cm) ja pari mitta taimenta. Lisäksi skateria puraisi pari 2-3 kiloista isomusta, molemmissa tapauksissa # 10 pintaperhokoukku oikeni suoraksi ja tervemenoa ….. . ( Liekö noissa mustadin koukuissa ollut joku tekovika ? )
Vesitilanne oli nyt aivan toinen kuin viime kesänä, koskaan en ole nähnyt Äyskoskessa vettä noin alhaalla. Kosken länsi puolen rannalla virtaus oli todella heikko ja niinpä päätin keskittää kalastuksen päävirtaan ja sen reuna-alueisiin. Noin klo 18.00 aloitin kalastuksen kosken ala-osasta, voimalinjan ala-puolelta, perukkeessa oli kookas oliivin vihreä # 10 Klinkhämer. Jo kolmannella heitolla oli mukavankokoinen kala siiman päässä ja 4-luokan Loopin Greenline taipui syvään kaareen. Aikansa pohjassa junnattuaan kala antautui , mittasin sen haavissa, 42 cm harjus…. ihan mukava aloitus ajattelin.
Tämän jälkeen syönti sen kun kiihtyi ja etenin vastavirtaan lähes heitto ja harjus tahtiin…, kalojen koko oli tosin vain 30-35 cm. Kymmenisen kappaletta päästelin klinkistäni näitä harreja, joukossa pari alle 35 cm taimenta. Edettyäni noin 15 metriä voimalinjan yläpuolelle nassahti sitten jo kunnon kala klinkhämeriin. Tämän kanssa saikin jo väntää ihan tosissaan, alkoi jo rannetta vihlomaan ennen kuin kala oli haavissa. Nyt taisi harjus rekordi mennä uusiks…ajattelin.
Mitta näytti tämän harjuksen pituudeksi 49 cm ! Varovasti laski kalan takaisin virtaan.
Pari kalastajaa alkoi lähestymään ylävirrasta ja päätin vaihtaa maisemia. Pidin pienen tuumaus tauon ja ajattelin kokeilla maantiesillan ala-puolista niskaa, sillä paikalla ei näkynyt muita kalastajia. Vaihdoin perukkeeseen Brun´s Caddis nimisen pintaperhon ja muutamalla heitolla kävin läpi niskan reuna-alueen, ilman tulosta. Sitten pitkähkö heitto keski-virtaan hieman niska kivien ylä-puolelle ja perho imaistiin varovasti pinnan alle. Rauhallinen vastaisku ja taimen oli kiinni… . Kala vaikutti kohtuullisen kokoiselta ja pelkäsin että se syöksyy matalaan kivikkoiseen koskeen. Onneksi olin vaihtanut välineet 5-luokan jämäkkään vapaan ja perukkeen 0,22 milliseen. Pidin kalaa väkisin hidas virtaisella niska-alueella ja aikansa syvällä pohjassa junnattuaan sain väännettyä kalan pinnan tuntumaan ja lopulta haaviin. Taimen oli todella lihavassa kunnossa, 50 cm pitkä, kaunis kullankeltainen rasvaevällinen urostaimen. Nälkä kurni jo mahassa ja pakko oli pitää ruokailu/kahvitauko.
Tämän jälkeen siirryin takaisin kosken ala-osaan, sillä paikka oli saanut jo jonkin aikaa rauhoittua. Vaihdoin 4-luokan vapaan, siiman päähän Dark Puh ja hommiin. Heti toisella heitolla 40 cm rasvaevällinen kaunis taimen haavissa. Sitten mustan Puhin tenho hiipui ja päätin vaihtaa perhon Brun´s Caddikseen…. ja heti alkoi tapahtumaan. Voimalinjan alapuolelta kovasta virrasta aivan rannan tuntumassa olevan ”kivipenkan” vierestä tartutin kaksi rasvaevällistä 47 ja 46 cm voimanpesää, jotka tarjosivat kovan vastuksen 4-luokan vavalleni. Molemmat taimenet olivat pulskia ja todella kauniita kullankeltaisine vatsoineen. Ulkomuodon perusteella arvioin että kalat olivat peräisin poikasistutuksista tai kosken omaa tuotantoa, tiedä sitten...
Rauhoitin paikan noin puoleksi tunniksi, pidin pari tupakkataukoa ja päätin vielä kokeilla samasta paikasta. Perhoksi vaihdoin # 12 vaalean ruskean Klinkhämerin. Olin kyllä melkoisen varma että tuskin paikasta enää tärppejä tulisi, sen verraan oli tuo pientä aluetta jo taottu…. .
Yllätys olikin melkoinen kun kolmannella heitolla noin 5 metrin etäisyydeltä pinturiini iski oikea pikajuna.
Noin 5 sekuntia kala oli paikallaan ja ensin luulin sitä ennätys kokoiseksi harjukseksi, sitten noin 15 metrin syöksy poikkivirtaan, tässä vaiheessa perhosiima jäi ”jumiin” jonnekin pohjakivien alle !!### kele. Tämän jälkeen suora ”hyppy” ilmaan ja välittömästi 20 metrin salamannopea syöksy ylävirtaan. Kala oli aivan kirkas taimen, ilmeisesti koskeen vasta noussut. Painoksi arvioin 2,5 – 3 kiloa. ” Nyt oli saatava tuo siima kiven alta ja vähän äkkiä, ajattelin”. Siima oli n. 5 metrin päässä edessäni, vapa luokilla samaan suuntaan ja taimen paineli aivan toisessa suunnassa jo 30 metrin päässä ylä-virrassa. Olin jo kahlannut lähes siihen paikkaan missä siima oli pohjassa ja aikeissa ”kaivella” sitä kiven alta, kun kala pysähtyi ja päätti lähteä takaisin ala-virtaan ja samaa vauhtia ala-puoliseen järveen. En ehtinyt iroittaa siimaa kiven alta ja kala paineli ohitseni myötävirtaan ”satasta”, peruke poikki ja tervemenoa….. .
PS. Tuo Brun´s Caddis vaikuttaa todelliselta ottikoneelta, parina kesänä olen sillä kalastellut ja aika hyvin on toiminut niin taimenelle, harrille ja kirjolohelle. Sidonta ohjeet löytyy täältä: www.thetroutbum.com
On kyllä kommeita kaloja, onnea vaan! Parin vuoden päästä Äsyllä voipi ollakin noita isomuksia jo enemmänkin. Pitää siellä vielä tässä syksyn hetkinä vierailla jahtaamassa mörköjä!
Hienoja kaloja oot saannunna,onnex olkoon!
Mites tuol Äyskillä on tuo rauhotusaika onko rauhotusta??
Ja mitkäs siel on nykyään nuo lupahinnat?
Ja viittiskö joku laittaa suoran linkin paikan nettisivuille jos sellasta on,Kiitos!!!
Äyskoskella ei ole rauhoitus voimassa.Paikka on nykyisin varattu vain perhokalastajien käyttöön ja vain pyydä ja päästä kalastus on sallittu. Onkikokoisten taimenten ja kirjojen istutuksista on luovuttu ja koskeen laitetaan vain taimenen ja harjuksen poikasia.Kookkaita harjuksia koskessa onkin hyvin, jopa yli 50 cm kaloja on saatu. Onneksi ilmeisesti suurin osa perhokalastajista on takavuosina vapauttaneet saamansa harjukset, tuskin harjuskanta kestäisi tuollaista kalastuspainetta.Mielestäni on ihan OK että koskesta tehtiin C&R koski,mutta lupahinnat korotettiin kyllä sellaisiksi (80 euroa /vrk) että itse en noilla hinnoilla siellä enää kalastele ja tuskin moni muukaan, luulenpa että tulevina vuosina Äsyllä on aika hiljaista....
Tietoa Lohimaasta löytyy osoitteesta:
www.bluewhite.fi
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?