Kynäsjoki (Pomarkku) | 29.5.2011 08:00

Kynäsjoella pitkästä aikaa,kyseessä siis itselle kauden avaus joella. Lähdettiin kaverin kanssa liikkeelle Turun suunnasta hyvissä ajoin,n. 06.00 ajelemaan Pomarkkua kohti. Aamun sää lupasi paljon poutaisuudellaan,itse kun tykkään mukavuudenhaluisena hienoperseenä siitä että keli on selkeä ja mukava...

...Toisin kuiten meni päivän kulku. Käytännössä satoi koko päivän pidellen ainoastaan hienoisia taukoja silloin tällöin. Paikalle päästyämme jarrutimme kaverin farkun kukonkosken parkkiin ja totesimme että olimme aamun ensimmäiset paikalla eli homma näytti hyvältä. Emme kuitenkaan tienneet että edellisenä päivänä juuri kyseisellä koskenosuudella oli ollut perhokalastuksen sm-osakisat. Kun pääsimme laavulle paikka olikin täynnä pipoa ja telttoja siellä sun täällä. Laavulla majailikin Paraisilta kotoisin oleva perhosteluseura,porukka mukavia jätkiä.

Koski oli siis ronkittu edellisenä päivänä sellaiseen kuntoon että paikan kalat mukaanluettuna istukkaat olivat pelokkaina jossain montun pohjalla piilossa. Paljon kalaa mutta haasteellista kalastusta siis. Kuulimme toisaalta että joelle istutettavat kirret ovat kuulemma jotain läheistä linjaa ameriikan serkuille eli steelheadin jäljissä tässä siis suorastaan oltiin.Ilmankos tuntui niin vaikealta saada kontakteja. Omat saaliit joelta ovat aina ajoittuneet enemmän loppukauden hankikeleille ja ovat olleet aika isojakin kirjoja.

Kukonkosken lisäksi kävimme perkaamassa myös kynäskosken liuilla yhtä huonolla menestyksellä. Joka paikasta kuultiin että kaikki vieheet kelpaavat nyt kaloille kunhan ovat mustia ja painotettuja leechejä. Mukana oli kyllä kauhea satsi erilaisia joka tilanteeseen sopivia sidoksia mutta olosuhteet olivat tällä kertaa ottia vastaan. Ainoastaan suuria ahvenia saaliiksi Kynäskoskelta.

Kukonkoskella ainaskin pääsi todella näppärästi kahlaamaan joten aika kattavasti pääsi keilaamaan jokea läpi ja etenemään ylhäältä alas,joka monttu siis ronkittiin. Konkarit paikalla totesivat että koskea on viime aikoina uudistettu niin paljon että vanhat ottikohdat ovat hukkuneet monilta paikoin ja joutuu taas opettelemaan uudestaan että missä se kala luuraa.

Hieman saalisköyhempi reissu siis tällä kertaa mutta eihän se aina ole tärkeintä saada kalaa paljon mukaan vaan jo pelkästään joella oleminen melkeimpä erämaamaisemissa korvaa huonon ottipäivänkin!
Maanantaina halistenkoskelle illasta ja keskiviikon ja torstain ajan ollaan kaverin kanssa Merikarvianjoella joten rapsaa tulee loppuviikosta! Kiirettä pitää...