Kituskosket | 27.8.2011 18:14

Maken soittaessa keskiviikkona että lähdetäänkö viikonloppuna Kituskoskille,joutui pienen hetken,aivan pienen hetken miettimään että töitäkin olisi tarjolla viikonloppuna.Asian ratkaisi kuitenkin lähestyvä taimenen kuturauhoitus,viis töistä ja kalaan!
Perjantaina sitten lähdimme Tampereelta kuuden maissa kohti Kituskoskia,Maken Volvon perässä oli hinauksessa asuntovaunu ja fiilikset olivat korkealla ja kohdillaan.
Perille saavuttiin,vaunu parkkiin ja sidontavehkeet esiin.Siinä ensin sidottiin tinselit jonka jälkeen oli vuorossa pupat.Kahdeksan kappaletta per lurjus oli hyvä määrä,ihan vaan varalle muutama jos sattuu pohjaan jäämään.
Ja myönnettäköön,se pari kaljaa meni taas kerran hieman pitkäksi,siinä meni sitoessa pullo jekkua ja melkein laatikko teinivaahtoo... No,päästiin sitä kuitenkin jo ennen aamuneljää unille.
Aamusta heräilimme kahdeksan maissa,aamukahviahan sitä oli heti pakko keitellä ja tehdä makoisat voileivät,että päivä lähtee käyntiin.Tuttujakin koskelle tuli kalastelemaan,joskus Norjassa Reisaelvalla törmättiin,pienet rupattelutuokiot pidettiin.Siinä sitten ihmeteltiin ja kasattiin vavat ja vermeet,patsasteltiin vaunun tienoilla,kalastusluvat alkoivat vasta yhdeltä päivällä.
Kahden maissa sitten lähdimme kalalle,Rikukin oli liittynyt elämänkumppaninsa kanssa joukkoon.Siitä lähdimme pudottelemaan pupastellen koskea alaspäin,ja olisikohan ollut noin puoli viiden maissa,Riku saapui polkua pitkin 50cm taimen haavissa.Ja luonnollisesti hymyssä suin.Syvästä montusta oli pupaan haksahtanut.Hienoa,ruokakala ongittu! Siinä jo hieman nälkä olikin joten päätimme lähteä samantien ruuan laittoon.Kylläpäs se maittoikin...
Illalla kahdeksan aikoihin lähdimme vielä illaksi Rikun kanssa kalastelemaan,Make jäi nokosille,päänsärky kuulemma vaivasi.Illan pimeään asti ongimme,kuitenkin ilman tuloksia.
Aamulla Make herätteli meitä jo viiden aikaan kalalle,mutta sai lähteä yksinään,sen verran väsytti vielä.
Siinä sitten heräilimme ja olimme aamupalaa pureskelemassa kun Make jo lompsi kohti asuntovaunua.Ilmeestä jo näki että jotain oli sattunut,ja hetken päästä selvisi että Scottin vavan kärki-osa oli pudonnut koskeen.Sitä ennen oli kuitenkin heti aamusta ollut pari tärppiä,joten jotain elämää siellä koskessakin oli.
Lähdimme vielä aamupäiväksi kalaan,mutta tyhjää oli,puolille päivin jaksoimme koskea ronkkia ja päätimme lopetella...
Palailimme asuntovaunulle,pakkailimme tavarat ja kävimme vielä makkarat paitamassa kodassa ennenkuin lähdimme kotimatkalle.Mukava retki taas kerran :)