Jokaisen itseään kunnioittavan perhonsitojan on jossain vaiheessa sidottava oma näkemyksensä ko. perhosta.
Onpa komean näköinen perho.... Koskahan sitä itse oppii tuollaisia väsäämään.... Aloitin perhonsidonnan vasta oikeastann kunnolla viime vuonna... Kauan olet itse sitonut?
kierre voisi olla tasaisemmin ja pää hiukan pienempi, tosin en ole kyllä mikään paras arvostelija sillä itselläni vastaavanlaisessa perhossa pää olisi todennäköisesti n. 2x isompi ja kierre vielä pahemmassa kunnossa, muista osista puhumattakaan muuten kyllä ihan maukkaan näköinen versio Green Highlanderista
Siipi on mielestäni vähän liioitellun suuri tälle koukulle, mutta jos toimii, niin mikäs siinä
Muutenhan tuo on todella muhkean ja mukavan näköinen NÄKEMYS
Moi.
Perhoja olen sitonut vaihtelevaan tahtiin n. 10 vuotta. Tosin välissä oli pari vuotta, jolloin en sitonut ollenkaan. Lohiperhoja olen alkanut sitomaan vasta pari vuotta sitten.
Kyseiseen perhoon olen hakenutkin muhkeutta, ja pään olen lakannut tosiaan ehkä liiankin isoksi.
Koukku on muuten Mustad eikä Partridge.
Kyseiseen perhoon tuli muuten Neidenillä mukava tärppi, vaan eipä se aikonut ylös asti tulla.
Piti kanssa mainita jotain siiven koosta, mutta muistin juutualais-tyylisi. Hienoa, oma tyyli hailanterissa. Juuri niinhän sitä pitäisikin sitoa kun pyrkimyksenä ei ole kisata sidontakisassa.
Pitkälle siivelle vihkiytyneenä päätin kokeilla välillä tällaista tuhdimpaa pakettia, ja uinnistahan tuli mielestäni aika hyvä. Siipi jaksaa kannatella perhoa kovassakin niskaimussa ja loppuliu'ussa.
Perhon hahmo on vedessä erittäin sukkulamainen paksun pään ja pyrstöön päin ohenevan siiven ansiosta. Mallardia on muistaakseni kolme ohutta levyä kummallakin puolella, joten hartialeveyttäkin piisaa. Vielä nähtäväksi tuleeko tällä perholla sitten mitään ylös asti, luotto on kyllä kova.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?