Lukkarin Nilsin perhoa yritin mukailla. Ohjeessa ( Wanhat Suomalaiset lohiperhot ) kuvassa on takaosa oranssi silkki ja etuosa keltainen silkki. Ohjeessa kuitenkin sanotaan, että alunperin runko on ollut keltainen, josta muuntunut muotoon 1/4 oranssi silkki ja 3/4 fluorivihreä villa. Koska minulla kuitenkaan ei ko.villaa löydy, rungon etuosa siis keltainen.
Perhon syntyvuodeksi mainitaan 1970 ( Brassit MM ( kirj. huom !!! ))
Ja minulla edelleenkin opittavaa sekä perhonsidonnassa ja etenkin valokuvauksessa ...
Ei ole Enolla kokemuksia tästä perhosta,nököttää tosin rasiassa mahdollista veteen pääsyä odotellen.Kaikki käyttöperhon vinkeet tästä kyllä löytyy,hyvin sutjakka ja nätti sidos.Mihinkähän tilanteeseen herra Lukkari on tätä suunnitellut?Voi olla,että naureksii itsekseen:raskaasti meni pieleen!(jos lukee tämän),mutta olisiko ruskeaan veteen, sateen ja hämärän aikaan ottavimmillaan,jonnekin heinäkuun 15.päivään klo 04.15 asti?Sitten kierteeseen mahdollisesti muutos(ainakin toinen kultaan tai kupariin),varsinkin jos vesi lämpenee.Yleisesti Tenolla oranssia pidetään hyvänä värinä hyvinkin erilaisiin olosuhteisiin ja alkuperäisessä rungossa on jotain Kalkkismaista otetta,joten ehkä tämä on myös sellainen yleisperho jota pidetään koko ajan yhdessä vavassa?Vaan komia on perho ja saat varmaan tämän käyttöön oikeankin vastauksen,ellet ole Mestari-Nilsiltä kuullut.
Ei löydy omista rasioista, eikä muutenkaan kokemusta ko. perhosta. Jos tämä minulla olisi, niin tuossa keltaisessa keulavärissä laittaisin tämän uiskentelemaan aamuaurinkoon kesäkuun puolenvälin paikkeille, silloin kun lehti ei ole vielä kunnolla puussa ja vesi on suhteellisen korkealla, siis tummaa vettä. Tuolla vihreällä keulalla sitten kuten luonto-eno, aina juhannukselta tuonne heinäkuun puoleenväliin, korkeille ja sameille vesille, sitä puoltaisi tuo siivenn tavaramääräkin, mutta en uittaisi sitä välttämättä sateella, vaan kirkkaalla ilmalla. Ja jos etuvihreä os sidottu siten että se märkänä näyttää ihmissilmälle jopa mustalta, niin sitten menee heinäkuun lopulle, silloin kun peuran yö alkaa kalastamaan, joskin silloin häkilään mieluusti jotain harmaata tai ruskeaa.
Hienostihan tämä on sidottu, eikä sitä oppimista ainakaan soutuperhon sitomiseen kovin mahdottomasti jää. Kaikki me ketkä muka osaamme näitä sitoa, opitaan jatkuvasti pieniä uusia nyansseja, joita sitten pystyy käyttämään tulevissa malleissa,mutta se edellyttää sitä että sitoja on löytänyt sen oman tyylin, eli sitojan sitoman perhon voi kuvan perusteella jo tuntea ja sinun perhot täyttävät mielestäni jo tämän kriteerin. Jos tätä perhoa vertaa aikaisempiin perhoihisi, niin jotenkin saa sen vaikutelman että siipi on muovautunut näissä viimeisissä perhoissasi enemmän soutuperhotyyliseksi, kuitenkin näistä näkyy se perus "LEPPNEMÄISYYS", joka löytyy kaikista perhoistasi. Jatkoa odotellessa, hyvä perho!
Hyvän näköinen perho. Nimikin ihan....joo antaa olla.. suomennettuna...menee K18 juttuihin. Tarkoitettu varmaan ISOILLE uros lohille Ja pimeässä.
(Tässä ei nyt ollut asiaa.... sori)
Hyvää Joulua!
-manu-
Manun kirjoituksesta muistinkin mitä tuo zinnäij tarkoittaa, kovasti se pyöri kielen päällä, tuntui jotenkin tutulta. Muistin sen jutun Matista, joka oli opetettu tervehtimään saameksi. Matti oli iloisesti aina tervehtinyt kalamiehiä huutamalla ZINNÄIJ ohi mennessään, tästä oli mies saanut nimen Zinnäij-Matti. Eikä tuo sana todellakaan tarkoita TERVE!
Kiitokset kommenteista, minä luulin tuon nimen tarkoittavan jotakin paikkaa - siis maantieteellisesti ... vai K18. Joululoman aikana pidänkin itselleni valokuvauskurssin ja meneehän se perhonsidontakurssikin itsemuistellen siinä samalla.
Käänsin noita reseptejä suomeksi.. ja nyt otettiin tämä K-18 termi esille pöydälle (mahtaako olla sanakirjassakaan)...
Ihailin tämän perhon runkoa jo aiemmin päivällä, hieno on ja kelpaa mihin tahansa kalastusperhoon malliksi "muodollisesti pätevästä vartalosta" perholle. Näitä värejä löytyi rungosta 1800-luvullakin, miksipä ei ne voisi nykyäänkin toimia.
Siipikin lienee täysin kunnossa joten siinähän on kunnon soutuperho koossa.
Juuta tai jaata enkä kantaa mille kelille en Tenolaiselle perholle anna, paremmin tehokolmikko ne asiat tietää.
Hienon perhon olet sitonut ja esille laittanut.
Pahapa tässä on mennä minun mittään sanommaaha, taisi nuo ukot ja ukot kertoo melekose asiapaketin tästä perhosta joten toivottelenpa tässä sinulle ja kaikille muille Oekein antoisat JOULUN vietot ja samalla JO uuret vuojet ja uuret kujeet ja tietysti perhot...
Mutta omaan silimään perho näyttää oikein hyvältä että ai ajai kun veteen Sillo juhannuksen jäläkeen pääsee saattaa olla Muuki paekka olla sillo kipeenä ku pää... MAHTAVA KOKONAISUUS!
Santtu
mnjoo.. mukavan lempinimen on joku matti saanu.. Tukka-matin olen kuullu Tenolla mutta että Zinnäij-Matti.. Tai olla melkonen kojamo se masa.
Perhon olemus siitä alkuperäisestä on kyllä rungon värin myötä aika erilainen. Muuten on karvat ihan kohdillaan. Viidakko kukot jättäisin ehkä poijes, jotenkin eivät eroitu väristä niin paljoa että kannattais laitta.. Vois toimia sitten ehkä paremmin kun häviää joen ollessa tuon värisenä, paremmin.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?