Golden Retreiver (Kehitysperho)

Omaan silmään näyttää hyvältä, vaikka mittasuhteet ei ookkaan iha ne alkuperäset. Reseptissä pieni virhe, pyrstö ja siiven kate on crestiä, eikä tippettiä.

Crestiäpä hyvinkin, mikähän lienee ajatuskatkos tullut reseptiä tehdessä.

Jatke ei vaan millään meinaa ikinä onnistua, pitäisiköhän se pohjustaa jollain muulla kuin sidontalangalla?

Nyt kun tarkemmin katselee perhoa niin taidankin seuraavaan vedokseen tehdä hieman kartioituvan jatkeen jotta tuo runko jatkuisi ikäänkuin luontevammin hieman paksumpana.

Jos seuraavaan jatkeeseen tulee pientä muhkua, nii koita tasottaa ne vaikka kuumalla lusikalla. Isompiin muhkuihin se ei toimi.

Ama T Öörin sidonta on hyvällä tasolla, tuon jatkeen ongelmankin ratkaisit juuri tuossa edellä. Jatke tulisi kartioitua suunnilleen rungon paksuuteen ilman porrasta.

Itse pienemmissä perhoissa, joihin tulee ohut kerros silkkiä jatkeeseen, olen tuon jatkeen alusen ja joskus koko rungonkin pohjustanut litteällä hopeatinselillä, lähinnä sen vuoksi, että silkkien väri erottuisi kastuneesta perhosta paremmin.

Nyt muuten perhon nimen suhteen itselläni täysi black out, muistelen kuuleeni perhosta nimelä Kultainennoutaja joka olisi lontooksi siis golden retriever, joten tämä Golden Retreiver menisi vähän ohi.

@Mesikämmen: Golden Retreiverin kyllä löysin liitsinä guuklettamalla, mutta mitään muita versioita en löytänyt joten uskalsin perhon näin nimetä.

Hatusta vedetty sidos siis, eikä mitään reseptiä mukaillen (ainakaan tietoisesti).

Pitääpä kokeilla tinseliä myös jatkeen pohjalle, rungoissa jo tinseleitä pohjalla käytänkin.
Kiitti vinkistä!

Mitenkäs muuten tuo paljon puhuttu silkin tasoittaminen lusikalla?
Kuika se käytännössä tapahtuu?

Mitä näihin "hatusta vedettyihin" tulee niin vaikka eräässä keskustelussa omia viritelmiä onkin aloittelijoilla kovasti parjattu, uskalsin silti tämän laittaa.
Arvelin ettei tämä olisi kuitenkaan ns. turha sutti joita meillä amatööreillä irtoilee penkistä aika taajaan.

Sulla on, Amatööri, perustekniikat ja muut asiat jo niin hyvin hanskassa, että mielestäni voit huoletta kehitellä uusia perhoja
Hieno perho, ja luulisin että toimivakin.

Lusikka kuumennetaan esim. Kiehuvassa veessä ja sitte sen kuperalla puolella painellaan (pienet) muhkut tasasemmiksi.(Tää on minun oma käsitys, ei siis välttämättä oikee.)

Eemailia peesaillaan, ihailtavasta vaatimattomuudestasi huolimatta perustekniikat ovat jo ilmeisesti lähes selkäytimessä...

Tee toki omia viritelmiäsi, tässä saa alemman tason Ama T Ööri inspistä seuraavaan sidontasessioon.

Tyylisikin on jo mukavan tunnistettava, ei tarvitse sitojan nimeäkään nähdä kun jo tietää, että tää on Ama T Öörin.

Perhosta vielä. Ainoa mikä pistää silmään on tuo paljon puhuttu silkki, mutta kyllä se sieltä tulee... Ja siiven olisin ehkä tehnyt runsaammaksi...

Vaan mikäpä minä olen näitä kritisoimaan.

Rupeaa aika mallikkaita perhoja olemaan sinulla Päätä pikkusen pienemmäksi niin a'vot sanon minä