Terveisiä Lapista! Mitä tehdä roskaamiselle?

Kalastin reilun viikon Käsivarren - Pohjois-Ruotsin rautujärvillä. Hieno reissu, kalaa tuli juuri sopivasti.

Siellä todella saa olla rauhassa - eräillä apajilla. Toisille pörräävät kopterit ja vesitasot, tuoden-vieden kalamiehiä. Suurin osa heistä on varmasti kunniallista porukkaa eikä ansaitse kiukunpurkaustani: tunturista viedään pois se tavara mikä sinne on tuotukin.

MUTTA meissä (myös perhokalastajissa) on niitä, jotka roskaavat luontoa, vailla pienintäkään vastuuta ympäristöstä ja luonnon säilymisestä, kuin omistaisivat koko tundran. Parhaille kalapaikoille löytää, kun etsii roskaisinta nuotiopaikkaa. Foliot, vodkapullot, nötköttölkit, kahluuhousunpuolikkaat (!), siimasykkyrät, ovat siroteltuina keskelle kauneinta ja haurainta Lapin luontoa. Osaa tästä saastasta ei voi paikoille kantaa, vaan ne on sinne lennätetty - ja sitten jätetty kantamatta.

Olen kalastanut ja vaeltanut Lapissa yli 10 viime vuoden ajan, ja aina sama ilmiö toistuu, paikasta riippumatta jopa 40 km päästä lähimmästä tiestä, kunhan sinne vain pääsee lentämällä. On valitettavaa, että sinänsä hyvä menopeli (ja elinkeino) joutuvat näin huonoon valoon, mutta mitä tehdä? Miten ehkäistä, valvoa ja rangaista roskaamista? Tulisiko lentoyhtiöitä (kopteri- ja vesitasopalvelut) rohkaista yhteistyöhön, kun viranomaisvalvonta tuskin riittää ? Lentopalvelujen rajoittaminenkaan ei kohdistuisi mitenkään välttämättä niihin muutamiin tuholaisiin keskuudessamme, vai? Tilanne vain pahenee vuosi vuodelta.

Itse olen päättänyt lopettaa kalapaikkojen neuvomisen muille, etsikööt jokainen vaivallaan paratiisinsa. Kiroan jokaista lehtiartikkelia, joka tästä lähin esittelee jonkin "vielä koskemattoman" kalapaikan Lapista: minua eivät lainkaan häiritse muut kalamiehet koska Lapissa on kyllä tilaa, vaan siitä ilmiselvästi seuraava armoton roskaaminen.

Hyvä pointti ja onhan niin, että piittaamattomuutta muista ja luonnosta kohtaa kaikkialla, asenteissa.

Mutta roskat kaukana erämaassa ärsyttävät silti vieläkin enemmän, koska sinne odottaisi hakeutuvan vain ne, jotka osaavat käyttäytyä erämaata kunnioittaen ja koska roskia ei sieltä kukaan ole edes teoriassa hakemassa - kontrasti ympäröivän koskemattoman luonnon ja roskaajien tekosien välillä on voimakkaampi. Kai tämä sitten on tämmöinen jokavuotinen purnausaihe.

No lemppariperhon paljastan: Klinkhåmermallinen tietty, siipi vaaleaa polya, ruskea häkilä, riikinkukkothorax, fluorivihreä villalanka ohuella kultakierteellä.