|
miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta?
onko jotain eri heittoja tai liikkeitä?
|
|
|
viltsu kirjoitti: > miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta? > onko jotain eri heittoja tai liikkeitä? omia kokemuksia taimenesta on, että on ottanu hyvin tinseleihin 
[Muokattu 21.11.2004, 14:19]
|
|
|
viltsu kirjoitti: > miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta? Liitsiä uitat, kun kalastat istarivesillä... Ja jos ei ota niin vaihda kuulapääpupaan  Pitäis toimia
|
|
|
Jurppa kirjoitti: > viltsu kirjoitti: > > miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta? > > Liitsiä uitat, kun kalastat istarivesillä... Ja jos ei ota niin > vaihda kuulapääpupaan Pitäis toimia kiitos. mutta olen juuri aloittanu perhollakalastamisen joten en tiedä mitä tarkoittaa istari voitko selventää kiitos!
|
|
|
viltsu kirjoitti: > kiitos. mutta olen juuri aloittanu perhollakalastamisen joten en > tiedä mitä tarkoittaa istari > voitko selventää > kiitos! Juu eli istari on kala joka kipataan tankkiautosta jokeen/järveen. Ikävä kyllä suomessa lähes kaikki kalastuspaikat hoidetaan säännöllisillä istutuksilla. Istutuskala=istari Toivottavasti oli apua
|
|
|
Jurppa kirjoitti: > Juu eli istari on kala joka kipataan tankkiautosta jokeen/järveen. > Ikävä kyllä suomessa lähes kaikki kalastuspaikat hoidetaan > säännöllisillä istutuksilla. Istutuskala=istari Toivottavasti oli > apua oli kiitos kiitos!
|
|
|
|
viltsu kirjoitti:
> miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta?
> onko jotain eri heittoja tai liikkeitä?
Molemmille toimii ruskea simppu.
Uittotyyleissä molemmille toimii sinne tänne pyrähtelevä ja nopeasti pinnan tuntumassa uitettu. Perhon tulisi näytellä vahingoittunutta kalaa.
[Muokattu 23.11.2004, 17:12]
|
|
|
viltsu kirjoitti: > miten ja millä perholla kalastetaan taimenia entä kirjolohta? > onko jotain eri heittoja tai liikkeitä? Kirjolle käy hyvin punaiset ja punavalkoiset sekä muut ärsyttävän väriset kuten oranssit streamerit ja liitsit. Myös vihreä toimii kirjolle erittäin hyvin. Ja tietysti tinseli toimii myös kirjolle. Muista että kirjo ei ota tarkkohin ötökkäjäljitelmiin samanlaisella innolla kuin taimen tai harri joten usein paras kirjoperho onkin ärsytysperho... 
|
|
|
Häiskä kirjoitti: > Kirjolle käy hyvin punaiset ja punavalkoiset sekä muut ärsyttävän > väriset kuten oranssit streamerit ja liitsit. Myös vihreä toimii > kirjolle erittäin hyvin. Ja tietysti tinseli toimii myös kirjolle. > Muista että kirjo ei ota tarkkohin ötökkäjäljitelmiin samanlaisella > innolla kuin taimen tai harri joten usein paras kirjoperho onkin > ärsytysperho... mutta kun kalastaa pinellä purolla missä ei muista kalastajista oo tietookaan? niin onko silti se ärsyke perho paras ratkaisu? entä uitto tapa?
|
|
|
> mutta kun kalastaa pinellä purolla missä ei muista kalastajista oo > tietookaan? > niin onko silti se ärsyke perho paras ratkaisu? entä uitto tapa? No jos kirjo on kohteena niin... ehkäpä kuitenkin... Vaikka kyllä se ottaa melkein kaikkeen... Perhosta riippuen uittotavankin pitää muuttua matkittavan kohteen mukaisesti. Jos kalastat streamerilla liikkeen tulee olla nykivää ja "kalamaista". Mielellään hieman epäsäännöllistä. Kokemuksen myötä se varmuus tulee...
|
|
|
Häiskä kirjoitti: Kirjolle käy hyvin punaiset ja punavalkoiset sekä muut ärsyttävän väriset kuten oranssit streamerit ja liitsit. Myös vihreä toimii kirjolle erittäin hyvin. Ja tietysti tinseli toimii myös kirjolle. Muista että kirjo ei ota tarkkohin ötökkäjäljitelmiin samanlaisella innolla kuin taimen tai harri joten usein paras kirjoperho onkin ärsytysperho... ----------------------------------------------------------- Mitenkäs sitten kun se kirjolohi on ollut siellä joessa jo pitemmän aikaa ? Ottaako se sitten ärsytysperhoihin vai mihin ? Tuossa oikein ammattilaiset sanoivat että kirjo on TODELLA tarkka mitä syö. Vähemmän ottaa vielä noihin kalajäljitelmiin. Tämän kertoi nuo jotka oikein maailmalla kilpailuissakin käyvät. Onko sulla Häiskä oikein tietoa asiasta vai heitteletkö muuten vaan ? ?
|
|
|
|
Pääsääntönä voitaneen sanoa, että mitä kauemmin kala ollut joessa, sitä pienempiä ja hillitymän värisiä perhoja. Myös vedenkorkeudella on väliä. Yleensä tulvalla ja korkella vedellä isot perhot ja matalalla pienet.
/hk
|
|
|
Kalle Apaja kirjoitti: > Onko sulla Häiskä oikein tietoa asiasta vai heitteletkö muuten vaan ? No minähän tarkoitinkin pääasiallisesti vastaistutettuja kirjoja, koska niitähän ne kirjot useimmiten ovat... On totta että kirjo kuten muutkin kalat muuttuvat aremmiksi vanhetessaan, mutta saa niitä edelleen ärsytysperhoillakin... Toki kannattaa käyttää myös "vaatimattomamman" näköisiä perhoja, jos tähtäimessä on nimenomaan varttuneemmat kirjot.
|
|
|
No minähän tarkoitinkin pääasiallisesti vastaistutettuja kirjoja, koska niitähän ne kirjot useimmiten ovat... On totta että kirjo kuten muutkin kalat muuttuvat aremmiksi vanhetessaan, mutta saa niitä edelleen ärsytysperhoillakin... Toki kannattaa käyttää myös "vaatimattomamman" näköisiä perhoja, jos tähtäimessä on nimenomaan varttuneemmat kirjot. ------------------------------------------------------------------ Eiköhän niissä istutuspaikoissa ole aina niitä varttuneempia elikkä kauemmin olleita kaloja. Eikai sitä oikein voi sanoa, että kaikki istutetut kalat ongitaan pois ennen uusien kippaamista jokeen/vesistöön. Tuo ärsy-liitsi-kalastus vain on näköjään vallannut alaa perhokalastuksessa, varsinkin hieman nuorempien ja kokemattomien kalastajien joukossa. Siksi tuo kirjolohi on vähän kaksipiippuinen juttu....vrt.tuo aikaisempi kirjoituksesi.
|
|
|
Kalle Apaja kirjoitti: > Eiköhän niissä istutuspaikoissa ole aina niitä varttuneempia elikkä > kauemmin olleita kaloja. Eikai sitä oikein voi sanoa, että kaikki > istutetut kalat ongitaan pois ennen uusien kippaamista > jokeen/vesistöön. > Tuo ärsy-liitsi-kalastus vain on näköjään vallannut alaa > perhokalastuksessa, varsinkin hieman nuorempien ja kokemattomien > kalastajien joukossa. Siksi tuo kirjolohi on vähän kaksipiippuinen > juttu....vrt.tuo aikaisempi kirjoituksesi. No ainakin minä olen kuullut että suurin osa istutetuista kirjoista pyydetään samana vuonna... Ja TOTTAKAI silti on varttuneempiakin yksilöitä!!! Olen niitä itsekin saanut... Paljonkin. Ja itse asiassa minä pyydän kirjoja pääasiassa streamereilla, en juurikaan liitseillä. Ja usein saan kirjoja myös perhoilla jotka jäljittelevät suoraan jotain pikkukalaa eikä suinkaan vain ärsytä... 
|
|
|
|
Kalle Apaja kirjoitti:
> Eiköhän niissä istutuspaikoissa ole aina niitä varttuneempia elikkä
> kauemmin olleita kaloja. Eikai sitä oikein voi sanoa, että kaikki
> istutetut kalat ongitaan pois ennen uusien kippaamista
> jokeen/vesistöön.
> Tuo ärsy-liitsi-kalastus vain on näköjään vallannut alaa
> perhokalastuksessa, varsinkin hieman nuorempien ja kokemattomien
> kalastajien joukossa. Siksi tuo kirjolohi on vähän kaksipiippuinen
> juttu....vrt.tuo aikaisempi kirjoituksesi.
Kirreä muuten kalastetaan pääsääntöisesti fluoripinkeillä, -keltaisilla, -vihreillä ja kimaltelevilla sidoksilla niiden kotovesissä rapakon takana. Eikä kaikki amerikkalaiset kalastajat suinkaan ole nuoria ja kokemattomia. Siksi tuntuu hassulta, että Suomessa kirjolohi parin kuukauden vapauden jälkeen söisi vain realistisia önkiäissidoksia.
Perhokalastuslehdessä oli pitkä juttu Pennsylvanian kirjokalastuksesta, jossa suomalainen kaveri totesi etteivät luonnolliset sidokset kelvanneet ja hän ryhtyi paremmalla menestyksellä käyttämään räikeitä ärsytysliitsejä, tinseleitä ja mätipallomukaelmia. Molempia taktiikoita sielläkin käytetään, luonnollisia- ja ärsytysperhoja, joten varmaan molemmat toimivat täälläkin samalle kalalle. Kalat olivat muuten luonnonkudusta syntyneitä, joten vastannevat (vähintään) edelliskesänä istutettuja Suomi-Kirrejä?
Epäilenpä että pääsyy on kalastuspaineessa, eikä pelkästään kirren kyvyssä oppia syömään paikallista sapuskaa. Oma tuntuma kirreen on sen olevan taimenta herkempi pistämään suunsa totaalisen kiinni. Siksi monesti kesällä 14 ja 16 koon perhot pelittävät paremmin mitä normaalit marabousudit. Ja joskus ei kelpaa mikään. Useimmiten otillaan oleva kirre nappaa kyllä siihen minkä saa osumaan sen päähän, sillä yhteistä kaikille on ollut kova painotus.
Taimen sensijaan on otillaan hanakampi hakemaan perhoa kaukaakin.
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
