Kirjojen istuttamisen järkevyys

Ihan asiaa, Aki. Käsitykseni mukaan 'kirrevalittajien' keskeisin kanta on että liikaa aikaa ja rahaa laitetaan kirjolohien istutukseen, joka taas on pois kestävien taimenkantojen tukemisesta, onko näin? Onko siis todettu tosiasia että esim. Vantaanjoen luonnonkantaisten taimenkantojen eteen ei tehdä tarpeeksi Asiantuntemusta minulla ei ole enempää kuin se mitä lehdistä olen saanut irti, mutta mielestäni suurin ongelma ei ole se, ettei taimenkantojen puolesta tehdä tarpeeksi. Ongelma taitaa lähinnä olla yleinen piittaamattomuus kalastajien keskuudessa. Sellainen kuva minulle on jäänyt että monesta paikasta ovat kalat käynneet vähiin kun valvonta on jäänyt hunningolle. Itse en myöskään usko kirjoistutusten vievän resursseja taimenkantojen parantamiselta. Joillain keinolla ne taimenistutusten ja koskikunnostuksien rahat on saatava, ja veikkaan että iso osa tulee kirrepyytäjien lupamaksuista.

Tässä on kuitenkin kyse kahdesta eri asiasta. Taimenkantojen vahvistamisesta ja kirreistutuksista . Syy miksi nyt kiroittelen tänne on että mielestäni on harmittavaa kun porukka poikkeuksetta aina aloittaa saman valittamisen kun joku mainitsee sanan 'kirjolohi' saaliskertomuksessaan. Eivät nämä kaksi asiaa käsikädessä mene, ja mielestäni jokainen saa kalastaa mitä haluaa. Tottakai arvostan luonnotaimenta siiman päässä paljon enemmän kuin vastaavaa kirjolohta, mutta sen verran paljon hukkareissuja on tullut tehtyä etenkin eteläsuomen koskille, että vaihteeksi on ihan kiva saada kalaa, oli se sitten istari tai ei. Vahva luonnonkanta on huippu juttu missä tahansa, mutta sen kalastuksellinen arvokkuus ja merkitys on mielestäni pieni verrattuna sen merkitykseen itse vesiekosysteemiin.