|
Lisää ah-niin-ihanan ikuisuuskysymyksen tiimoilta. Tässä olisi muutama teesi:
1. Jos kala voisi pyynnin päätteksi valita, joutuuko pannulle paistettavaksi vaiko takaisin vesielementtiinsä, kala luultavasti valitsisi jälkimmäisen vaihtoehdon.
2. Tutkimusten mukaan C&R -kalastuksen aiheuttama kalojen kuolleisuus jää alle n. 1%:n. Pyydä & paista -kalastuksessa kalojen kuolleisuus on 100%:n varmaa.
3. Pelkkä aikomus pyytää kala syötäväksi ei voi toimia perusteena vapakalastukselle. Aikomus ei voi pyhittää tekoa, vain ja ainoastaan teon seuraksella on merkitystä. Eli vain se merkitsee, päätyykö kala takaisin jokeen vai joutuuko pannulle. Aikomus pyytää kala syötäväksi ei oikeuta kalastusta ts. tee siitä moraalisesti C&R -kalastusta hyväksyttävämpää.
Onko niin, että aikomus pyytää kala tapettavaksi ja ravinnoksi on moraalisesti oikeutettua, kun taas kalan pyytäminen ilman kalan ravinnoksi tappamisen aikomusta ei ole hyväksyttävää. Jos näin on, niin silloinhan tappaminen on oikein, ja eloon jättäminen on väärin.
4. Jos kalan saaminen ruoksi on pääasiallinen syy kalastukselle, niin kannattaa muistaa, että saa sitä kalaa paljon helpommin, esim. kaupan tiskiltä tai kalaa voi pyytää verkolla tai katiskalla tms.
5. C&R eroaa C&K -kalastuksesta vain siinä, että jälkimmäisessä kalastuksen päätteeksi "pappi siunaa toimet".
6. Molemmat aiheuttavat kaloille yhtäläisen kärsimyksen, tämän vuoksi pyydä & pamputa kalastus ei voi poistaa kalalle aiheutettua kärsimystä.
7. C&R -kalastus on hyvin mielekästä silloin, kun haluaa kalastaa, mutta samalla kuitenkin suojella kalakantoja. C&K ei suojele kalakantoja tai koidu millään lailla niiden eduksi. Tässä tapauksessa edun saaja on kalastaja. C&R -kalastuksessa edun saajana ovat puolestaan kalat - mutta myös kalastajat, jotka voivat jatkaa kalojen pyytämistä vastaisuudessakin.
8. Kalaa ei pidä verrata ihmiseen. Kalan kärsimystä ei voida verrata ihmisen kärsimykseen; ihminen tiedostaa oman menneisyytensä, olemisensa ja voi arvioida omaa tulevaisuuttaan. Ihminen kokee ahdistusta, pelkoa, surua ja kipua tavalla, joka on ainutlaatuista koko eliökunnassa. Kala puolestaan ei ole omasta olemisestaan kovinkaan tietoinen tai kykene tuntemaan kuten ihminen. Kala ei ihmisen tavoin tiedosta kipua, koska sillä ei ole aivokuorta. Jos kala tuntisi voimakkaasti kipua, se lamaantuisi täysin. Kipuun reagoiminen onkin kaloille refleksi.
Ja lopuksi:
VAIN KALASTUKSEN SEURAUKSET OVAT MERKITYKSELLISIÄ.
KALA JOKO JÄÄ VESISTÖÖN JATKAMAAN ELÄMÄÄNSÄ TAI PÄÄTYY PAISTINPANNULLE.
|
|
|
|
-Kaupasta saa hyvin harvoin eli ei koskaan esim. harjusta ja taimenta.
Näistä varsinkin harri on erittäin hyvä ruoka kala eli miten muuten saan voissa ja ohrajauhoissa paistettua harria kuin pyytämällä ja tappamalla sen?
|
|
|
|
"jäkälä"<assa@www.com> kirjoitti:
> -Kaupasta saa hyvin harvoin eli ei koskaan esim. harjusta ja
> taimenta.
> Näistä varsinkin harri on erittäin hyvä ruoka kala eli miten muuten
> saan voissa ja ohrajauhoissa paistettua harria kuin pyytämällä ja
> tappamalla sen?
>
Jaa-a. Täytyy myöntää, että kyllähän ne jalokalat hyvältä maistuvat. Mutta järjen käyttö ruokakalojen pyynnissä on paikallaan. Mikäli joen kalakanta ei kestä pyydä & papita pyyntiä, niin silloin suosittelisin etsiytymään paikalle, jonka kalakanta on parempi. Ja ne luonnonkalathan voitaisiin laittaa takaisin jokeen, eikö vain. Niin että suosittaisiin ruokakaloina mieluiten vaikkapa kirjolohia tai "roskakaloja". Ja alamittaisia ei pidä ottaa missään nimessä! Toivottavaa olisi myös, että kalamiehet itse nostaisivat vapaaehtoisesti ylösotettavien kalojen alamittaa (esim. taimen = 45-50cm, harjus = 35-40). Järjen käyttö kalavesillä on sallittua...
|
|
|
|
Merkittävää kaikessa harrastamisessa on, että se tuo mielihyvää eikä turmele luontoa.
Teitpä saaliillesi millaisen tuomion tahansa, ota huomioon kalakannan tila ja toiset kalastajat ja kalastajaryhmät.
|
|
|
kyllä se niin on että kun saa jänkällä harrin rannalle niin kyllä se tikunnokkaan laitetaan  Päde-Veikko kirjoitti: > Merkittävää kaikessa harrastamisessa on, että se tuo mielihyvää eikä > turmele luontoa. > Teitpä saaliillesi millaisen tuomion tahansa, ota huomioon kalakannan > tila ja toiset kalastajat ja kalastajaryhmät.
|
|
|
|
MINUN MIELESTÄNI ASIA ON NÄIN:
Jos saat vaikka 31 cm harrin, ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ OTA SITÄ!!! jos haet kalaa ruokapöytään niin kauppojen kalatiskit käyvät oikein hyvin!!!
Kyllä minä sen ymmärrän jos joku pikkupoika vaikkapa saisi elämänsä ensimmäisen täysimittaisen harrin ja antaisi sille "papista" päähän. Sellaiset ERÄ-JORMAT ottaa päähän, jotka ottaa kaiken minkä siimansa päähän saa!!! Ei mitään järkeä! Suomen kalakanta ei muutenkaan ole millään hyvällä mallilla. Että ei sitä kannata enää pahemmaksi muuttaa!!Mutta kyllähän joskus jos oikein iso vonkale sattuu kohdalle, niin joskus se tekee mieli ottaa... Miettikää nyt kuitenkin onko se tarpeellista!!! KÄYTTÄKÄÄ C&R TAPAA!!! SE KANNATTAA!!!!!!!!!
|
|
|
Itse harrastan melko paljon C&R-kalastusta, mutta jos oikein hyvä ruokakalan kokoinen kala pitkän tauon jälkeen siiman päästä löytyy, niin yleensä se joutuu pannulle. Mutta jos kalan tulo on runsasta, kannattaa pitää järki mukana 
|
|
|
|
Itse en kummoisemmin C&R kalastusta harrasta, mutta minulla on semmoinen ajatus esim. viehekalastuksessa että tietenkin alimittaiset pääsevät takaisin kasvamaan ja isot järkäleet myös. Vain "tarpeeksi" ruokakalaa otan, jos tuntuu siltä että haluaisin ottaa. Siinä on minulle jo tarpeeksi että sais sen kalan ylös sieltä vedestä.
Elämystä kerrakseen!
|
|
|
tuko kirjoitti: > Itse harrastan melko paljon C&R-kalastusta, mutta jos oikein hyvä > ruokakalan kokoinen kala pitkän tauon jälkeen siiman päästä löytyy, > niin yleensä se joutuu pannulle. > > Mutta jos kalan tulo on runsasta, kannattaa pitää järki mukana Olen samalla aaltopituudella tukon kanssa, en minäkään ota kuin yhden mukavan kokosen fisun tai en sitten sitäkään. Minulla on kuitenkin yksi kalalaji jota en päästä pois jos olen sen kerran saanut:nimittäin kirjolohen sillä se ei lisäänny (ei ainakaan täällä Kemissä)Suomessa. Sitäpaitsi niitä tuodaan kilokaupalla aina lisää kalapaikalle ja kun on maksanut luvan niin pitäähän sitä aina tuoda jotain.(jos saa edes)
|
|
|
|
Mielestäni kannattaisi ennemmin ottaa pienempiä (vaikkapa taimenia) kuin näitä 50 cm ylittäviä kaloja, eivätkös ne juuri kude ja pidä kalakantaa yllä?
Tosin verkot yleensä hoitelevat ne suuremmatkin kalat pois päiviltä kun ne lähtevät järvelle.
|
|
|
|
akub kirjoitti:
> Mielestäni kannattaisi ennemmin ottaa pienempiä (vaikkapa taimenia)
> kuin näitä 50 cm ylittäviä kaloja, eivätkös ne juuri kude ja pidä
> kalakantaa yllä?
Eikös ne pinemmätkin kalat pidä kalakantaa yllä, jahka ehtivät kasvaa tarpeeksi isoiksi?
Eli mielummin keräillään talteen näitä ISOMPIA, joilla on vähintäinkin yksi, mielummin kaksi tai useampi kutukerta takana, eikä niitä, jotka eivät ole kuteneet kertaakaan.
Mitä pienempinä taimenet mukaasi nappaat, niin sitä varmemmin ei joessasi kohta enää taimenen selkiä kosken niskoilla pyörähtelemässä näy... näin se on.
-i.-
|
|
|
|
Minkä ongelman C&R poistaa? Onko Suomessa kala taas loppu?
C&R on ajatuksena varsin ristiriitainen. Periaatteessa kannatan, mutta toteutan sitä lähinnä sen hetkisen tilanteen mukaan. Ikinä en kuitenkaan sorru ajttelemaan "suojelevani" yhtään mitään, kun lasken taimenen takaisin koskeen. Siellähän se jo olikin, ei takaisin laskeminen tee siitä yhtään sen enempää taimenta kuin se jo oli.
Monessa C&R:ä käsittelevässä artikkelissa puhutaan taimenkantojen "suojelusta" mitenkään perustelematta. Ja aina vain taimenen "suojelusta". Tai no, perusteena käytetään aina tuota alle 1% kuolleisuutta. En ole vieläkään löytänyt sitä tutkimusta, eikä niissä artikkeleissakaan ole lähdettä mainittu.
Ja mitä sitten jos olisikin niin? Jos pamputtaja pyytää yhden kalan syödäkseen, toinen voi laskea 101 kalaa takaisin. 1%:n kuolleisuudella C&R on siten potentiaalisesti haitallisempaa kuin se toinen vaihtoehto. Lisäksi pitää huomioda kalojen vaurioituminen ja niiden kautta kumuloituva tautien leviäminen.
C&R:ssä ei mielestäni ole millään tavalla kysymys taimenen suojelusta, vaan lähinnä on pyrkimys helpottaa omaatuntoa ja puhdistaa kilpeä. Tai sitten kyse on ihan suorasta itsepetoksesta. Verukkeet on hyvin niin aseteltu ja kuulostavatkin vakuuttavilta, myisinkö itselleni jotain..?
Minä ongin, otan jotain ja loput päästän takaisin... Samoilla linjoilla jatkan, kunnes se kielletään.
|
|
|
|
Itse otan kalat talteen. Alimittaiset 25cm harjukset päästän pois.
|
|
|
|
Elvis kirjoitti:
> Minkä ongelman C&R poistaa? Onko Suomessa kala taas loppu?
>
> C&R on ajatuksena varsin ristiriitainen. Periaatteessa kannatan,
> mutta toteutan sitä lähinnä sen hetkisen tilanteen mukaan. Ikinä en
> kuitenkaan sorru ajttelemaan "suojelevani" yhtään mitään, kun lasken
> taimenen takaisin koskeen. Siellähän se jo olikin, ei takaisin
> laskeminen tee siitä yhtään sen enempää taimenta kuin se jo oli.
>
> Monessa C&R:ä käsittelevässä artikkelissa puhutaan taimenkantojen
> "suojelusta" mitenkään perustelematta. Ja aina vain taimenen
> "suojelusta". Tai no, perusteena käytetään aina tuota alle 1%
> kuolleisuutta. En ole vieläkään löytänyt sitä tutkimusta, eikä niissä
> artikkeleissakaan ole lähdettä mainittu.
>
> Ja mitä sitten jos olisikin niin? Jos pamputtaja pyytää yhden kalan
> syödäkseen, toinen voi laskea 101 kalaa takaisin. 1%:n
> kuolleisuudella C&R on siten potentiaalisesti haitallisempaa kuin se
> toinen vaihtoehto. Lisäksi pitää huomioda kalojen vaurioituminen ja
> niiden kautta kumuloituva tautien leviäminen.
>
> C&R:ssä ei mielestäni ole millään tavalla kysymys taimenen
> suojelusta, vaan lähinnä on pyrkimys helpottaa omaatuntoa ja
> puhdistaa kilpeä. Tai sitten kyse on ihan suorasta itsepetoksesta.
> Verukkeet on hyvin niin aseteltu ja kuulostavatkin vakuuttavilta,
> myisinkö itselleni jotain..?
>
> Minä ongin, otan jotain ja loput päästän takaisin... Samoilla
> linjoilla jatkan, kunnes se kielletään.
--------------------------------------------------------------
Elvis ei ole ymmärtänyt sitä että C&R-tyylissä kalalla on mahdollisuus selvitä hengissä, jatkaa sukua ja kasvaa isommaksi. Mutta, Catch&Kill-tyylissä kala menettää henkensä AINA ja päätyy pannulle.
Kumpi tyyli saattaa pitää vesistön kalakannan suurempana, C&R vai C&K ? ?
|
|
|
|
"Elvis Costelleko"<Memphis@com> kirjoitti:
> Elvis ei ole ymmärtänyt sitä että C&R-tyylissä kalalla on
> mahdollisuus selvitä hengissä, jatkaa sukua ja kasvaa isommaksi.
> Mutta, Catch&Kill-tyylissä kala menettää henkensä AINA ja päätyy
> pannulle.
>
> Kumpi tyyli saattaa pitää vesistön kalakannan suurempana, C&R vai C&K
> ? ?
Ai en ymmärtänyt? No voi hitsi vieköön... Suosittelisin, että hieman skarppaat luokitteluasi. Kuka perhokalastaja muka harrastaa kaikkien kalojen tappamista, AINA?
C&R on hyvä esimerkki välinpitämättömyydestä ja luonnon kunnioittamisen puutteesta. Itsepetos lisätään listaan, mikäli henkilö erehtyy vielä perustelemaan C&R:ää juuri edellä kuvatulla vastakkainasettelulla. Tosin kyse voi olla ymmärätämättömyydestäkin, jolloin puheet ovat vielä anteeksiannettavia.
Välinpitämättömyys ja kunnioituksen puute tulvat siitä harhaluulosta ja vastakkainasettelusta, kun kalastaja luokittelee itsenä "paremmaksi" kalamieheksi päästäessään kalan takaisin. Eli onkityyppi vain HUVITTAA ITSEÄÄN kalojen hengen kustannuksella.
C&R:n tavoitteena kalastuksessa on lähes sama kuin kaikilla muillakin, saada kala koukkuun räpiköimään, "Catch". Ja sitten suojellaan oikein huolella, "Release". Kuulostaa jakomieliseltä...
Vielä kerran, kalastamisella ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Ne ovat kaksi ERI asiaa. Kalastus on harrastus ja taimenensuojelu taas eri harrastus. Taimensuojelulla voidaan tukea kalastusharrastusta, mutta kalastamalla ei suojella ensimmäistäkään eväkästä.
Itse luokittelisin itseni valikoivaksi kalastajaksi:
Viime kauden saldo oli 54 taimenta, joista 22 mitallisia. Söin yhden tyttären kanssa, vaimo on kasvissyöjä. Eli palutusprosentti on n. 98,1.
Kirjolohia nousi rannalle 26, joista söin yhden ja yhden hieman suuremman vein isäukolle sunnuntailounaaksi. Söimme sen yhdessä kolmen sukupolven voimin, oli tajuttoman hyvää. Palutusprosentti 92,3.
Muiden kalojen osalta palautusprosentti on 100. Paitsi hauella n. 90, niistä en pidä päiväkirjaa, joten tarkkaa lukemaa en tiedä.
|
|
|
|
Kyllä nyt luulis Suomen kalakantojen kestävän sen, jos välillä kalan tai pari "papittaa". Alamittoja noudatettava eikä (minun mielestä) kannata tappaa enemmän ku kerralla syö. Papitettavat kalat voisi olla istareita, ne tuskin kuolee sukupuuttoon!!
|
|
|
|
Kyllä kestää Jani.
Sitten pipo löysälle Memphis ja muut...
Suomen taimenet ovat "haamuja", sillä oikeat kalat on jo tapettu sukupuuttoon aikoja sitten. Tässä lista pahimmista vitsauksista, suluissa pääsyyttäjänä toimiva instanssi.
1. Patoaminen (troolaajat)
2. Troolaajat (verkkokalastajat)
3. Verkkokalastajat (uistelijat)
4. Uistelijat (rannaltakalastajat)
5. Hauet ja hylkeet (kaikki muut)
6. Sellunkeitto (Hauet ja hylkeet)
.
.
98. Väärin suoritetut istutukset (perhokalastajat)
99. Taimenen syöminen (C&R perhokalastajat)
Viimeisin vitsaus taimenkantojen kannalta on kantojen sekoittumisesta aiheutuva geneettinen degeneraatio. Taimen on maailman ainoa eläin, jonka kohdalla ainoastaan tarkkaan eristetyt kannat edistävät lajin kehittymistä. Kansankielessä ilmiötä kutsutaan sukurutsaksi.
Muiden lajien kohdalla esiintyvä kantojen sekoittumisesta seuraava monipuolistuminen aiheuttaa taimenelle välittömän kuoleman. Kuolonkouristuksista jaettu Oscari menikin tänä vuonna Kerman kantaa olevalle taimenelle, joka kuuli isoisänsä syntyneen Lestijoella.
...nyt pipon voi taas kiristää.
|
|
|
|
> ...nyt pipon voi taas kiristää.
------------------------------
Ilmeisesti sen olet jo tehnyt ? !
|
|
|
|
"tumputtelija"<eero@fi> kirjoitti:
> Ilmeisesti sen olet jo tehnyt ? !
Tais se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...
|
|
|
|
Ei uistinkalastus, saatikka perhokalastus kalojen kantaa tapa.
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
