aloitteleva kirjoitti:
> kummastelen vain, kun nyt virveleillä ja lipalla on saatu hyviä
> harjussaaliita, ja itse olen tehnyt perholla n, 28 reissua ilman
> kalan kalaa
Kun täällä kaikki muut on niin mahdottoman kovia saamamiehiä, on pakko kertoa, että itse perhostelin 2,5 vuotta ja n. 70 reissua ennen ekaa mittatanea. Sillä aikavälillä pikkutaimenia 20-35 cm tuli ehkä kolmisenkymmentä. Vertailun vuoksi; lipalla ehdin käydä 5 kertaa ennen perhostelun aloittamista, mittasaaliista kolmella kerralla.
Perhokalastus on siis ultratehokasta.
Sanottakoon silti että nykyään harrastan pelkästään perhokalastusta.
Kirjoitin tämän viestin siksi, että on olemassa jonkilainen saamatarinoiden synnyttämä harha perhostelun helppoudesta. Sitä se ei todellakaan ole aloittelijalle, varsinkin jos aloittelet YKSIN nollatasolta eteläisessä Suomessa. Hanki kaveri, joka perhostelee aktiivisesti ja osaakin jo homman, niin et katko vapoja niinkuin minä alussa. Parhaiten nimittäin oppii kun joku näyttää.
Klassisilla uppoperhoilla heitän itse poikkivirtaan tai hieman alavirran suuntaan. Sitten annat vain valua, välillä itse hieman varovasti nyin perhoa joskus, lähinnä säilyttääkseni kontrollin siimaan. Itsellä otti tulee lähes poikkeuksetta kun siima suoristuu ja perho nousee syvemmältä kohti pintaa virran vaikutuksesta. Tämä saattaa tosin johtua kehnosta siimakontrollista...... Tosin veikkaan että kalat näkevät pintaan nousevan ötiäisen, joka tekee mieli haukata.
Siimakontrolli on mielestäni tässä se oleellinen juttu - itselläni aluksi se katosi täysin ja mahdollinen tartutus tuli oikeastaan koska virran paine veti siiman mutkalle ja tartutti kalan. Ottia ei nimittäin aloitellessa usein edes huomaa.
Nykyisin yritän hiukkasen tsekkailla, että siima on joko sen verran ylhäällä, että virta ei heti heitä sitä mutkalle (lyhyet matkat ja suht pitkä peruke) tai sitten mendailla siimasta virran painamaa lenkkiä ylävirtaan päin heiton jälkeen (pidemmät matkat - en oikeastaan kyllä onnistu tässä ikinä). Virta nimittäin painaa siiman lenkille, joka saa perhon menemään ferrarivauhtia virran vauhdin sijasta.
Täällä on toki varmasti parempiakin opettajia. Lukemiseksi voin suositella Janne Nyblomin kirjaa Taimenen perhokalastus. Opus on ultrahyvä, mutta ei kyllä korvaa sitä, että näkisit kun joku kalastaa. Lyöttäydy juttusille kun näet jonkun saavan kalaa koskella. Ihmiset ovat yleensä siinä vaiheessa sen verran tyytyväisiä itseensä, että kertivat mielellään tekniikoistaan. Kuka tietää - saatat tavata jonkun aidosti avuliaan ihmisen hämäläisen kalapaikkasalailijan sijasta.
tsemiä,
a