Hei taas kaikki samanhenkiset  Huomasin Suomen Kuvalehdessä syksyllä parissa numerossa rakasta lajiamme täysin parjaavan kirjoituksen. Antti Tuuri keksi kirjoittaa asiasta oman, ehkä sinänsä ajankohtaisenkin kirjoitelman. Tosin asiapohjalla tuntui olevan vain se että hän oli tullut kalastelleeksi taimenenpoikasia tammukoina...  Eli kuten ainakin toivon jokaisen valveutuneen perhokalastajan ja vähintäänkin yhdistyksen jäsenten tietävän, kaikki alamittaiset toki tulee vapauttaa, senhän sanoo jo järkikin. (Ja laki sekä asetukset...) Toki on niinkin, että monikin on ehkä saanut vääristyneen kuvan c&r-tyylistä ulkomailta tms. Ei ole kamalan vaikea yleistää sitäkään tilannetta että ulkomaalaiset perhokalastajat myhäilevät ison taimenen tai harjuksen tai lohen kanssa, ja sitten päästävät saaliin takaisin. Ei siinä sinänsä mitään, mutta siinä syliotteessa on kyllä paljonkin poskellaan. Vaikea sanoa näin näkemättä, mutta toivon ainakin kaikkien täkäläisten heimoveljien tietävän kalan oikean käsittelytavan. Eläinten kipujutuista itse en ole perillä, joku muu valaiskoon asiaa meille muillekin. Lukekaa seuraavasta kuinka Ääneseudulla vastustetaan asiasta kuitenkaan mitään tietämättä!!! http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=juttua&act=uutinen&id=3280Kuten tunnettua, yksi moka ja kaikkia rangaistaan.
|
|
|
Jeppe15 kirjoitti: > http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=juttua&act=uutinen&id=3280> > Kuten tunnettua, yksi moka ja kaikkia rangaistaan. "itseään kalastajiksi kutsuvat saattavat hymyssä suin ja suurta nautintoa tuntien kiusata kalaa ensin vaikka tuntikausia ja sitten huomattuaan sen alamittaiseksi, tai hänellä on ennestään liikaa saalista, repiä koukun suuremman voimaa käyttäen kalan suupielestä, kiduksesta, tai mihin se onkin sattunut kiinnittymään" Nää on just näitä jotka ei tiedä ollenkaan mitä c&r oikeasti on. Onkohan toi ihan tosissaan että me kalastajat väsytellään noita alamittaisia tuntikausia ja sitten revitään koukku ja puolet päästä irti ja heitetään takaisin? Mitähän tuon jutun kirjoittaja on ajatellut kun alamittaisetkin pitäisi ruuaksi käyttää? Itsekkään en oikeen 100% c&r kalastusta ymmärrä.. Yksi tai kaksi ruokakalaa ja loput takaisin.. Niin ja toi Tuuri vois kanssa opetella laskemaan alamittaiset takaisin vaikka se kuinka häntä kyrsii, tai mitän sen päässä nyt liikkuukin laki on laki.
|
|
|
|
Jeppe15 kirjoitti:
Vaikea sanoa näin näkemättä, mutta toivon
> ainakin kaikkien täkäläisten heimoveljien tietävän kalan oikean
> käsittelytavan.
Voin kertoa, että ei todellakaan osaa. Siis kaikki. Näkeehän sen jo palstoilla olevista kuvistakin. Ja samaa näkee koskien rannoilla, mutta ei tästä tämän enempää.
Tuon tädin kirjoitusta en voinut edes lukea loppuun. Alkoi tulla pahoja ajatuksia mieleen.. Eniten ärsyttää se, että kirjoittaja ei ole tutustunut ilmeisesti aiheeseen ollenkaan ja silti esittää noin jyrkkiä väitteitä.
Itse olen ainakin osa-aikainen c&r-vastustaja. En esimerkiksi hyväksy seeärrää paikoissa, joissa kanta ei kestä muunlaista kalastusta. Sillä mielestäni tälläiset paikat tulisi rauhoittaa ja jos mahdollista, luoda normaalia kalastusta kestävä kanta. Muussa tapauksessa eläkööt kalat rauhassa. En myöskään hyväksy seeärrää lämpimän veden aikaan. Tällöin kalan riski kuolla on liian suuri. Nämä olen selittänyt jo aiemminkin, tulipa sanottua uudestaan.
Mielestäni kalan vapauttaminen on ok silloin kun kala on hyvässä kunnossa ja en itse tarvitse sapuskaa. Joskus myös otan kaloja mukaan, mutta silloin olen vakuuttunut siitä, että en vaaranna kyseisen paikan kalakantaa.
|
|
|
|
CR-KALASTUS PUHUTTAA RUOTSISSA
Ruotsin kalastushallinto ei myöntänyt CR-kalastukselle poikkeuksia rauhoitusajoissa eikä muitakaan säädöshelpotuksia. Hallinnon järjestämässä pyydä ja päästä-seminaarissa eläinlääkärit ja muut asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että kala vahingoittuu aina kyseisessä kalastusmuodossa. Siksi ei ole varmuutta, etteikö kannat voisi kärsiä CR-kalastuksessa.
Ruotsissa ei silti olla kieltämässä kalastusmuotoa, kuten Norjassa. Seminaarien raportti on luettavissa osoitteessa www.fiskeriverket.se
Metsästys ja Kalastus 11/2005
|
|
|
|
> Itsekkään en oikeen 100% c&r kalastusta ymmärrä.. Yksi tai kaksi
> ruokakalaa ja loput takaisin..
Sama linja.
Metsästyksessä tapahtumaketjun värikkäin vaihe on kun esim. jänis saa haulisatsin persiilleen, mutta kalastuksessa se on kalan saapuminen pöytään. Joku voisi huomauttaa vertauksen ontuvan, mutta tämän vertauksen ja molempien harrastusten lähtökohtana on esihistoriaamme liittyvä saalistusvietti ja sen tyydyttäminen. Kalastuksessa vietin tyydyttäminen ja C&R:n toteuttaminen "suojelun" nimissä on kätevämpää ja sivullisille huomaamattomampaa kuin esimerkiksi jänisten ammuskelu kumiluodeilla, mutta muuten tilanne olisi sama. Jänis saisi vain mustelman ja kanta säilyisi ennallaan. Oikeaoppinen laukaus voisi aiheuttaa hetkellisen tajunnan menetyksen jänölle, jolloin sitä voisi naama virneessä roikottaa kameralle. Ja samoin kuin koukku voisi tarttua kalan silmään, voisi luodillakin tehdä saman lopputuloksen jänikselle.
Olisiko se C&R-metsästys toimivaa jäniskantojen suojelua alueilla jossa se on tarpeellista? Onkohan metsästäjät keksineet mitään muuta keinoa harrastaa metsästystä ja samalla suojella kantoja?
|
|
|
|
Elvis kirjoitti:
> Olisiko se C&R-metsästys toimivaa jäniskantojen suojelua alueilla
> jossa se on tarpeellista? Onkohan metsästäjät keksineet mitään muuta
> keinoa harrastaa metsästystä ja samalla suojella kantoja?
Metsästäjät eivät tarvitse mitään erillistä c&r-metsästystä, koska on olemassa eri ampumalajeja, joissa ammutaan savikiekkoja tai tauluja, kuten trap, kaksoistrap, skeet, metsästyshaulikko, hirvenhiihto/juoksu, jousiammunta ja kaiken laiset luodikkolajit. Näiden parissa voi tyydyttää pakottavaa ampumisen tarvetta ilman, että tarvitsee riistakantoja tai ihmisyhteisöjä vaarantaa.
Parasta lääkettä jäniskannoille on haulikko, sillä jos kanta pääsee kasvamaan liian suureksi luonto harventaa jäniskantaa rankalla kädellä. Esimerkiksi alueelle tulee jänisrutto ja jäniskanta voi kadota lähes kokonaan muutamaksi vuodeksi entiseltä hyvältä jänisalueelta. Kun kanta pidetään sopivana haulikon avulla jäniskanta pysyy hyvänä vuodesta toiseen ilman notkahduksia.
|
|
|
|
|
|
siian kalastaja kirjoitti:
> Metsästäjät eivät tarvitse mitään erillistä c&r-metsästystä, koska on
> olemassa eri ampumalajeja...
...Parasta lääkettä jäniskannoille on haulikko, sillä jos kanta pääsee
> kasvamaan liian suureksi luonto harventaa jäniskantaa rankalla
> kädellä...
Okei, eli oli siis sittenkin liian ontuva vertaus. Samaa kannan harvennusta voi sitten harrastaa taimenellekin kun kannat karkaavat käsistä C&R:n myötä. (Otin riskin ja viljelin taas sarkasmia).
Totisemmin. Minusta metsästäjät ovat järjestäneet tilanteensa ihan mallikkaasti ja seurojen välillä on ihailtava konsensus käytettävien keinojen suhteen jotta harrastus saa jatkua ja jopa suht tasapuolisena. Ehkä syynä on helpommin havaittavat vaikutukset ja tulokset, tai toisaalta maaeläinten on ehkä helpompi vaihtaa maisemaa jos olosuhteet niin vaativat. En ole tarkemmin perehtynyt, mutta homma toimii.
Yksi hienoimmin toimivista järjestelyistä metsästyksessä on rauhoitukset ja niiden noudattaminen. Metsästäjät vaihtavat kiltisti lajia vaikka odottelevat alkavia kausia yhtä innolla mitä kalastajatkin. Enpä ole kuullut metsästäjien valittavan, etteivät pääsisi ampumaan joitain tiettyjä eläimiä rauhoitusaikana. Homma on selvä 99% metsästäjistä, samoin syyt rauhoituksiin tai rajoituksiin.
Kalastuspalstoilla sensijaan vähän väliä näkee kyselyitä missä pääsisi kalastamaan taimenta lokakuussa, mielellään vielä villiä taimenta. Samoin perho-osioissa näkee reseptejä asentolohille ja kutuun valmistautuville taimenille. Olisihan meilläkin haukikausi parhaimmillaan, samoin harjus on hyvässä vedossa syksyisin. Siiasta en tiedä, mutta ahventakin löytyy vielä suvannoista.
|
|
|
> Yksi hienoimmin toimivista järjestelyistä metsästyksessä on > rauhoitukset ja niiden noudattaminen. Metsästäjät vaihtavat kiltisti > lajia vaikka odottelevat alkavia kausia yhtä innolla mitä > kalastajatkin. Enpä ole kuullut metsästäjien valittavan, etteivät > pääsisi ampumaan joitain tiettyjä eläimiä rauhoitusaikana. Homma on > selvä 99% metsästäjistä, samoin syyt rauhoituksiin tai rajoituksiin. Metsästäjät noudattaa kiltisti myös saalispistekiintiötä, joka ainakin Villin Pohjolan lupa-alueilla on käytössä kts. linkki. http://www.villipohjola.fi/main.asp?Section=2187Tämä osaltaan myös säätelee kannan säilymistä. Minä vaan en ymmärrä sitä, miksi kalastuksessa ei voida samaa sääntöä noudattaa??? Voiko tähän joku antaa selvän vastauksen? Minä itse en mene vesille missä C&R on ainoa kalastusmuoto, minä kierrän ne kaukaa. P.S Tuo C&R ei oikein sovi metsästykseen, jos liipaisimesta vetää niin se on peruuttamatonta.
|
|
|
|
Eikös C&R kalatuksessa voitaisi siirtyä koukuttomilla perhoilla kalastamiseen. Mikä parasta, kala ei saisi vaurioita ja kalastaja saisi tunteen kalan narraamisesta. Samalla tavalla se taimen läväyttää tinseliin oli siinä koukku tai ei. Väsytys jäisi pois ja kalastajalle hyvä mieli..
Kuulostaako hullulta? Jos asiaa vähän pitempää miettii niin hullummalta tuntuu kalan vetäminen rantaveteen ja sitten takaisin laskeminen. Kuulostaa tyhmältä? Taitaa kuulostaa? Oonkohan mä ollu liian kauan kalastamatta?
|
|
|
|
Kuule eazy, kalastuksessa väsyttäminen on 45 prosenttia jännityksestä. Mun mielestä väkäsettömillä koukuilla kalastaminen olisi parempi. Ne on helppo ottaa pois kalan suupielestä ja silloin kalan selviämis mahdollisuudet mahdollisen vapauttamisen jälkeen on suuremmat.
|
|
|
Salmo trutta kirjoitti: > Mun mielestä väkäsettömillä koukuilla kalastaminen > olisi parempi. Ne on helppo ottaa pois kalan suupielestä ja silloin > kalan selviämis mahdollisuudet mahdollisen vapauttamisen jälkeen on > suuremmat. nii, ja toinen kikka on että jos tuntee et on pieni kala niin ei käytä liikaa voimaa kalan väsyttämisessä. 
|
|
|
jöde90 kirjoitti: > nii, ja toinen kikka on että jos tuntee et on pieni kala niin ei > käytä liikaa voimaa kalan väsyttämisessä. Pientä kalaa ei juuri tarvitse väsyttää. Siimasta vetämällä kala jalkoihin ja koukku pois, mielellään käsin kalaa koskematta. En myöskään ole täydellisen c&r:n puolella. Monesti otan ruokakalan, yleensä esim. kirjon, jos mahdollista. Voin tosin yhtä hyvin kalastaa täysin c&r-paikassakin.
|
|
|
|
Salmo trutta kirjoitti:
> Kuule eazy, kalastuksessa väsyttäminen on 45 prosenttia
> jännityksestä. Mun mielestä väkäsettömillä koukuilla kalastaminen
> olisi parempi. Ne on helppo ottaa pois kalan suupielestä ja silloin
> kalan selviämis mahdollisuudet mahdollisen vapauttamisen jälkeen on
> suuremmat.
Ehkä suuremmat, mutta ilman koukkua kalan selviytyminen olisi lähellä 100%. Jännityksestä perhokalastaja taitaa pitää kiinni samalla tavalla kuin ammattikalastaja lohikiintiöistään.
Jos taimenen hyvinvointia ajattelee niin kumpi olisi parempi, koukullinen vai koukuton perho?
Kun kalaveden kalakannat kestää voidaan ottaa saalis mukaan, mutta C&R kalastus vaihdetaan koukuttomalla perholla kalastamiseen. Mitäs sanotte?
|
|
|
|
Hyvä keskustelu, ei vielä yhtään syytöstä tai C&R/C&K vastakkainasettelua!
Itse kalastan ja metsästän lähes samassa suhteessa, joten näiden harrastusten vertailu on varsin helppoa. Onhan toki alamittaistenkin takaisin päästäminenkin C&R:ää, mutta mielestäni sitä ei pidä varsinaiseen C&R:ään kuitenkaan sotkea. Alamitoilla yritetään hoitaa kalakantoja, totaali C&R:n sanomaa en sen sijaan ole vielä ymmärtänyt.
Kuten aiemmin tuli jo ilmi, kalavedet jotka eivät kestä kuin pyydä ja päästä -kalastusta, tulisi rauhoittaa kokonaan. Kaikki kalavedet kestävät normaalitilaisina viisasta verotusta, joten pelkän C&R:n alueet eivät silloin voi olla kestävällä pohjalla, eihän?
Vapakalastaja nauttii kalassa olemisesta, tärpistä, väsytyksestä ja saaliin talteen saamisesta. Tällöin tärkeintä ei ole saaliin määrä. Voisikin siis uskoa, että vapamies ei tavoittele suurta kilomäärää vaan kokemuksia. Haluan kertoa sen, että vastuu kalastuksen oikea-aikaisesta lopettamisesta on jokaisella itsellään. Jos itsellä ei ole harkintakykyä riittävän saaliin suhteen, täytyy luvan myöntäjän sellaiset asettaa. Mielestäni tällä perusteella ei pitäisi olla ongelmia liikakalastuksesta.
Mikä on oikea saaliskiintiö?
Paikat joissa luonnonlisääntyminen on todella heikkoa, oli laji mikä hyvänsä, kalastuksesta tulisi pidättäytyä täysin.
Jos lisääntyminen onnistuu hyvin, kalastusta voidaan jatkaa samalla tasolla tai jopa lisätä. Tällainen kala on esim. kuha.
Istutuksia voi tehdä, jos niillä voidaan nostaa saalismääriä, luonnonlisääntymisen vaarantumatta.
Koskivesissäkään se luonnonkalan tappaminen ei välttämättä johda menetyksiin. Taimenelle on tärkeää löytää oikea kutupaikka. Hyvistä paikoista on tunkua ja yrittäjiä niille on usein paljon enemmän kuin saattaisi kuvitella.
Ainiin, metsästyksen C&R:ää on mielestäni jo jossain myyty. Muistan lukeneeni kaupallisista jahdeista joissa käytetään nukutusnuolta!
|
|
|
|
juu. eikö tosiaan ole tehty mitään "virallsita" tutkimusta tuosta pyydetyn ja vapautetun kalan selviytymisestä. eli mitä vahinkoa kalalle tulee, mitä kala tuntee (kipua), miten kala selviytyy ja jatkaa elämäänsä joessa. mielestäni tämä asia pitäisi tutkia ja sitten vasta hyväksyä/tuomita c&r kalastus.
|
|
|
|
timppah kirjoitti:
> juu. eikö tosiaan ole tehty mitään "virallsita" tutkimusta tuosta
> pyydetyn ja vapautetun kalan selviytymisestä. eli mitä vahinkoa
> kalalle tulee, mitä kala tuntee (kipua), miten kala selviytyy ja
> jatkaa elämäänsä joessa. mielestäni tämä asia pitäisi tutkia ja
> sitten vasta hyväksyä/tuomita c&r kalastus.
Onhan niitä vaikka kuinka. Mitä itse olen selaillut, niin kuolleisuus on vaihdellut 1-5% välillä. On vaan erittäin vaikeaa saada aikaan tutkimusta, jossa kaikki muuttujat huomioidaan. Sumputtamalla pyydettyjä kaloja tietty aika, ei saada selville miten kalalle olisi luonnossa käynyt ja vaikuttaahan rasitus kalan selviytymiseen jatkossa jne...
Oma johtoajatukseni on, että kylmällä vedellä ei kuole herkästi, mutta veden lämmitessä kuolleisuus kasvaa. Tutkimusta veden lämmön vaikutuksesta en ole löytänyt, mutta esimerkiksi kalanviljelylaitoksilla kuolleisuus nousee huimasti veden lämmetessä. Noita oloja ei tietenkään voi suoraan verrata luontoon, mutta jotain voi päätellä.
Mutta kuten sanottua, kattavan tutkimuksen tekeminen aiheesta on todella hankalaa..liikaa muuttujia.
|
|
|
Kiinnostaisi tietää missä perhokalastaja muka vois saada niin paljon kalaa, että täytyis sen vuoksi C&R:tä? Yleensä kun perhokalastajien kanssa juttelee, niin saalista ei ole tullut. Tällöin ei liene paljon tarvetta C&R:ään tai saaliin pitämiseen, heh heh Toisekseen mikä kumma ajaa kalastamaan sellaisilla kohteilla, joissa esim. taimenkanta on uhanalainen? Ei sellainen ole ainakaan kalakantojen suojelua. Eikö saalislajin vaihtaminen tekisi välillä hyvää? Kokeilkaapa narrata haukea tai ahventa pinturilla - hauskaa!!!
|
|
|
|
Smeagol kirjoitti:
> Toisekseen mikä kumma ajaa kalastamaan sellaisilla kohteilla, joissa
> esim. taimenkanta on uhanalainen? Ei sellainen ole ainakaan
> kalakantojen suojelua.
>
> Eikö saalislajin vaihtaminen tekisi välillä hyvää? Kokeilkaapa
> narrata haukea tai ahventa pinturilla - hauskaa!!!
Ei ole totta! Löytyi joku, joka ajattelee tässä asiassa samaan tapaan kanssani! Minua on syytetty itsekkääksi ja ties miksi, koska pyydän ja syön taimenia, jotka ovat ihan luonnolliseen tapaan tänne syntyneet. Näin ei joidenkin mielestä saa tehdä, vaikka kanta sen kestäisi.
Kannattaisikohan muuttaa, jos ei kotiseudulta löydy miellyttävää saalista tai sopeutua tilanteeseen vaihtamalla pyydettävää kalalajia..?
|
|
|
|
Onkohan see ärrä joissain tapauksissa sitä, että on helpompi päästää saalis takaisin veteen, kuin ruveta sitä perkkaamaan ja laittamaan siitä ruokaa.En tiedä, ei kai, toivottavasti ei.
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
