Mikä siima mihinkin tilanteeseen?

alumiini kirjoitti:
> Eli olen vasta astunut tähän perhokalastuksen jaloon mailmaan, ja
> kysymykseni kuuluu että minkälaista heittosiimaa missäkin tilanteessa
> käytetään?!? tietysti pintureiden kanssa kelluvaa, mutta entäs
> leechit ja streamerit??
> Minulta löytyy kelluva siima ja kärkiuppoava. pitääkö perukkeen olla
> uppoava tuon k.uppoavan kanssa? yritin streamerillä kalastella sillä
> tuloksella, että stremeri oli melkein pinnassa ja kärkiuppoava
> pohjassa


Kyllä sitä pelkästään kelluvalla siimalla pärjää... Käytä perukkeeseen upotus/kellunta-aineita. Sekä kokeile laittaa lyijyhauli noin 40 cm. perukkeen kärjestä... (larvat, leechit, miksei myös muutkin?) Mutta toivottavasti tästä oli apua.

> Mutta mihin tuota kärkiuppoavaa sitten ylipäätänsä tarvitsee?


Meinaaks WF siimaa? Eli torpedo siimaa? Eli siimaa joka paksunee perhoa kohti??? Se on jotta saisit piiiiitkiä heittoja. Itelläni on WF siima.

Nykyään WF:n mallien kirjo on valtava ja kaikkia malleja ei tosiaankaan voi sanoa torpedoiksi. Tuon sivun alaosassa on suuntaa antavat kuvat eri siimojen profiileista:

http://www.bobwhite.com/bamboo/flyline.htm

Eli WF:n profiilissa siiman painopiste on siiman puolivälin etupuolella, siitä nimikin Weight Forward. Huomaa, että tuo paino-osa voi olla minkä mittainen tahansa. Joissain se on lyhyt ja joissain sen pituus lähentelee jo DT-siimaa. Samoin kartioinnit poikkeavat suuresti, eli paino-osan päiden jyrkkyys. Jyrkkä kartio, joka siis paksunee lyhyellä matkalla täyteen paksuuteen, oikenee helposti ja kuljettaa raskaita perhoja helposti. Pitkä kartio on taas herkkä ja sen käyttö ei vaadi juurikaan voimaa vaan ainostaan oikeaa ajoitusta. Yksi WF:n erikoispitkällä etukartiolla varustettu sovellus on nimeltään TT, Triangle Taper, joka on hyvin suosittu yleissiimanakin.

Se on ihan makuasia millaista siimaa kukin tykkää käyttää milloinkin. Se makukin vaihtelee usein. Jyrkkäkartioinen WF lyhyellä paino-osalla on siis pitkäheittoinen tykki painaville perhoille. TT-siima taas on erityisen mukava rullata, sen herkkyys on hyvä ja sitä on helpoin korjailla heiton jälkeen.

Itse pärjään vähintään joka toisen vuoden ilman upposiimoja vaikka kalastelenkin syvissä ja leveissä ränneissä. Tuo uppokärkinen on hyvä kompromissi upposiiman ja kelluvan välillä, sillä kokouppoavien heikkous on se, ettei sitä juurikaan korjailla heiton jälkeen.

Upposiimojen kanssa ei pidä käyttää pitkää peruketta, 50-150 cm riittää. Lisäksi perholla menee aikansa vettymiseen, joten se kelluu aluksi enemmän kuin vaikka vartin päästä. Kokeile uittaa sitä jalkojen juuressa ennen kalastusta ja painele sormilla vesi sinne runkoon ja siipeen. Elääkin paremmin kun ilma on pois siivestä.