Morjens Perhorasialaiset! Olen tässä kesän aikana huomannut omissa leecheissäni ongelman painotuksen kanssa. Olen painottanut koukut (Tunca T60 Streamer koot 6-10) noin puoleenväliin koukun vartta yksinkertaisella kierteellä lyijylankaa. Ongelma on, että perhot uivat koeuitoissa aina "väärinpäin" eli koukun kärki ui pintaa kohti. Luulen tämän olevan päälimmäinen syy siihen, miksi kala ei koskaan tartu kunnolla, vaan pääsi useita kertoja tällä kaudella irti pidettyään koukkua hetken suussa. Nyt hyvä neuvot tulevat tarpeeseen, ettei ensi kausi (ja tämän kauden loppu jos vielä kalaan kerkeää) ole saman ongelman kanssa painimista! ..tarkoitus oli lisätä tähän kuva koukusta, mutta en saa kameraa kiinni koneeseen joten joudutte tyytymään laadukkaaseen paint- piirrustukseen  Kireitä.
|
|
|
|
kuittis kirjoitti:
> Morjens Perhorasialaiset!
>
> Olen tässä kesän aikana huomannut omissa leecheissäni ongelman
> painotuksen kanssa. Olen painottanut koukut (Tunca T60 Streamer koot
> 6-10) noin puoleenväliin koukun vartta yksinkertaisella kierteellä
> lyijylankaa.
> Ongelma on, että perhot uivat koeuitoissa aina "väärinpäin" eli
> koukun kärki ui pintaa kohti. Luulen tämän olevan päälimmäinen syy
> siihen, miksi kala ei koskaan tartu kunnolla, vaan pääsi useita
> kertoja tällä kaudella irti pidettyään koukkua hetken suussa.
Kuinka pitkän pyrstön sidot? Syy voi olla ehkä sekin että kalojen tärpit ovat jääneet "pyrstötärpeiksi" eikä koukku ole edes kunnolla käynyt suussa?
|
|
|
|
Noin 2-3 cm koukun loppumisesta eteenpäin nuo näyttäisivät ulottuvan. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa perhon ylösalaisin uinnista. Koeuitossa kun antaa perhon mennä virtaa vasten esim. perukkeesta kiinnipitämällä koukunkärki harottaa aina ylöspäin.
|
|
|
|
kuittis kirjoitti:
> Noin 2-3 cm koukun loppumisesta eteenpäin nuo näyttäisivät ulottuvan.
> Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa perhon ylösalaisin uinnista.
> Koeuitossa kun antaa perhon mennä virtaa vasten esim. perukkeesta
> kiinnipitämällä koukunkärki harottaa aina ylöspäin.
En pitäisi tuota ylösalaisin uintia leechin kanssa ongelmana. Pikemminkin tuota ominaisuutta joskus haetaan pohjatärppien vähenemisen toivossa. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen juurikin tuo pyrstön pituus, toiseksi koukun terävyys ja väkäsen koko. En tosin ole tuota Tuncan koukkua tutkinut mutta noista kolmesta asiasta lähtisin kiinnipysymisen ongelmaa etsimään.
Tuolla väkäsen koolla on merkitystä koukun uppoamis herkyyteen kalan kudokseen, iso väkänen uppoaa huonommin kuin ns. micro barb, ainakin koukkutehtailijoiden mainoslauseissa.
[Muokattu 4.10.2012, 14:47]
|
|
|
|
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Minkäpituiset pyrstöt teillä esim. Black Leecheissä on ollut vaikkapa #10 koon koukussa?
|
|
|
kuittis kirjoitti: > Kiitos asiallisesta vastauksesta. Minkäpituiset pyrstöt teillä esim. > Black Leecheissä on ollut vaikkapa #10 koon koukussa? Ite teen yleensä rungon mittasen pyrstön #10 koukkuun.
|
|
|
|
Koulun asento ei vaikuta kiinnipysymiseen, eli siinä ei ole syy. Aloittelijan suurin tuollaisten pudotusten syy on takuulla se, ettei kalastaessa kontrolli perhoon ole kunnossa, eli siima on hivenen löysällä. Tällöin tärpin tunnet hieman myöhässä ja käytännössä kala voi olla jo sylkäisemässä perhoa suustaan, kun sinä vasta huomaat tärpin.
Sitten esim kirjon tyyli karkoittaa perho Eli siis nyppiä vain ihan pyrstöstä ikän kuin hätistääkseen pois kutsumattoman vieraan. (tätä sain seurata pari vuotta sitten lammella, kun kirret kiersivät kirkkaassa vedessä ja näykkivät/TÖNIVÄT perhoa vain
|
|
|
|
Epäilenpä, että syy on tuossa "aloittelijan virheessä" ja perhon tuntuman puutteessa, koska useimmiten näissä tapauksissa kala on ollut kiinni jo muutamia sekunteja ennenkuin irtoaa. Heitto- ja uittotekniikka on (ainakin omasta) mielestäni melko hyvällä mallilla ja siima ui suht kireällä. Ei ole millään tavalla tarkoitus nyt dissata, mutta mistä päättelit että olen aloittelija?
Oma veikkaukseni on, että tilanteet ovat olleet juurikin näitä näykkäisyjä/tönimisiä niissä tapauksissa, kun en ole potkuja tuntenut, ja #6:n koukussa näille kaloille, jotka ovat käyneet kokeilemassa. Reflekseissäkin saattaa olla parantamisen varaa, mutta näillä kommenteilla, jotka olen saanut, on melko helppo päätellä että kyseessä on useamman tekijän summa, eikä yksittäinen tekijä.
|
|
|
kuittis kirjoitti: > Ei ole millään tavalla tarkoitus nyt > dissata, mutta mistä päättelit että olen aloittelija? minäkin päättelin niin: puhuit tämän kesän ongelmista, et maininnut että ongelma olisi vaivannut muinakin kesinä => olet aloittanut kirjon kalastuksen tänä kesänä  Itselläni koukkujen terävyys (sen puute) on ollut suurin karkuutusten syy. Kirjo on kovasuinen kala ja usein vain näykkii perhoa, eli ei tartu kunnolla, jos koukku ei ole todella terävä. Jos leech ui koukku ylöspäin, se oletettavasti kestää terävänä vähän pitempään (ei pohjatärppejä). Yksikin hyvä kohtaaminen kiveen => teroita koukku
|
|
|
Täytyy tunnustaa että ei tuo arvaus ihan täysin metsään mennyt, juurikin kirjon kohdalla Pointti tuli kuitenkin selväksi, ettei tuo ylösalaisin uinti niin suuri ongelma ole, vaikka sitä suurimpana pidinkin. Minkälaista perhoa rasialaiset uittaa näin syksyisin kirrelle/taimenelle?
|
|
|
kuittis kirjoitti: > Täytyy tunnustaa että ei tuo arvaus ihan täysin metsään mennyt, > juurikin kirjon kohdalla Pointti tuli kuitenkin selväksi, ettei > tuo ylösalaisin uinti niin suuri ongelma ole, vaikka sitä suurimpana > pidinkin. > Minkälaista perhoa rasialaiset uittaa näin syksyisin > kirrelle/taimenelle? Ehdottomasti white marabou muddler, erilaiset liitsit/tinselit/simppustreamerit sekä kuulapäiset pupat ja larvat, (red tad, kuulapupa, hässäkkä, zulu, hyrdo - ja rhyachopila larvat, jne.). Tanelle kans pinturirasiaan nalle puh (väreissä musta, vaalean - ja tummanruskea, crizzly sekä cree, sekä tottakai oliivi.), goddard caddis, europa 12, vaaksiainen, pinkki murkku, klinkhammer sekä biljoona muuta..
[Muokattu 8.10.2012, 16:24]
|
|
|
> Ehdottomasti white marabou muddler, erilaiset > liitsit/tinselit/simppustreamerit sekä kuulapäiset pupat ja larvat, > (red tad, kuulapupa, hässäkkä, zulu, hyrdo - ja rhyachopila larvat, > jne.). Tanelle kans pinturirasiaan nalle puh (väreissä musta, vaalean > - ja tummanruskea, crizzly sekä cree, sekä tottakai oliivi.), goddard > caddis, europa 12, vaaksiainen, pinkki murkku, klinkhammer sekä > biljoona muuta.. Pitänee täydentää sidontamateriaalilaatikkoa jonkun verran. Löytyykö muuten tuolle murkulle ja/tai europa 12:lle mistään järkevää vaihe vaiheelta -sidontaohjetta? Osaatteko suositella jotain aivan ykköspupaa? Kiitokset hyvästä vastauksesta
|
|
|
> > Pitänee täydentää sidontamateriaalilaatikkoa jonkun verran. Löytyykö > muuten tuolle murkulle ja/tai europa 12:lle mistään järkevää vaihe > vaiheelta -sidontaohjetta? > Osaatteko suositella jotain aivan ykköspupaa? > Kiitokset hyvästä vastauksesta Tuo Lauri Sälevän kehittämä (?) pinkki murkku on melkoisen yksinkertainen sitoa. Pinkki, kaksinkertaiseksi liimattu (riippuen paksuudesta) foampötkylä sidotaan langalla kiinni keskelle suoravartista pinturikoukkua. Foam saksitaan muurahaisen muotoon ja niitten väliin sidotaan harvahko häkilä ruskeasta, punaisesta tai mustasta kukosta. Rungoksi voi laittaa jotahhi punasta. Tuolla on kuva: http://www.perhokalastajat.net/index.php?page=pinkkia-perhoonRanskalainen Europa 12 ei sekään mitään ihmeitä vaadi. Youtubesta löytää sen sidontavideon. Periaate kuitenkin suoravartiseen pinturikoukkuun sidottu tuuheahäkiläinen pintaperho, jonka siipenä on lappeelleen sidottu naaras sinisorsan vaalea peitinhöyhen, tms. Lanka keltainen ja kierre sekä pää samaa matskua. Runko on siikasista tai dubbingista kierretty, tasainen, ohuen sikarimainen tai eteenpäin kartioituva. Juu, ja pupiahan täältä perhorasiasta löytää. Oma suosikki on patteripupa, vaikka onkin aikaa vievä sitoa. sen muunnos löytyy muistaakseni täältä rasiasta vaihevaiheeltakin. Alkuperäisen reseptin bongaa netistä tai Pertti Kanervan perhoreseptejä-kirjasta.
[Muokattu 9.10.2012, 18:03]
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
