|
Mikä este siellä on ja milloin kyseinene este tulisi poistaa. Mainitsit jotain suurista kalaoista mitä ne olisi.
|
|
|
|
olimme työ kavereiden kans syyskuun alkupuolella ja olemme käyneet kolmesti siellä ja parhaimmat paikat oli kiepin erä mökiltä jokea ylös suvannoissa 3kpl 40cm harjuksia.
|
|
|
|
Paikalliset huhut kertovat, että Tuntsa joki virtaa venäjän puolella jonkinlaisen solan läpi, ja siihen on velivenäläinen rakentanut sellaisen rautaverkon että kala ei pääse läpi edes tulvan aikana. Eräs tuttu joka on nähnyt sen virityksen tokaisi vaan että: "Ainoa kestävä ja kunnollinen asia, jonka venäläiset on tehneet on juurikin se verkko." Eli tuntsa jokeen ei nouse, ainakaan kovin paljon taimenta. Monet kerrat on käyty yrittämässä mutta usein on tultu vain kokemusta rikkaampana takaisin...
Muistelisin että Naruska vai oliko Nuortti joessa oli vielä joku vuosi sitten sama homma, mutta siitä verkko poistettiin tai sitten se hajos. nyt tulee naruska/nuortti joista paljon paremmin taimenia mitä ennenvanhaan.
J@nne kirjoitti:
> Mikä este siellä on ja milloin kyseinene este tulisi poistaa.
> Mainitsit jotain suurista kalaoista mitä ne olisi.
|
|
|
|
on tainnut olla nuortti nimittäin naruska laskee ihan suomen puolelle. tuosta verkosta itsekin olen kuullut. ja toinen on se että sielä missä joki laskee mereen (venäjän puolella siis) on jonkinmoinen voimalaitos eli ei kalat pääse kunnolla nousemaan. tämän takia joesta on loppunut lohi kokonaan. ennen siis on tuntsa ollut hyvä lohijoki. mutta siitä taitaa olla useampikymmentä vuotta aikaa.
|
|
|
|
timppah kirjoitti:
> on tainnut olla nuortti nimittäin naruska laskee ihan suomen
> puolelle. tuosta verkosta itsekin olen kuullut. ja toinen on se että
> sielä missä joki laskee mereen (venäjän puolella siis) on
> jonkinmoinen voimalaitos eli ei kalat pääse kunnolla nousemaan. tämän
> takia joesta on loppunut lohi kokonaan. ennen siis on tuntsa ollut
> hyvä lohijoki. mutta siitä taitaa olla useampikymmentä vuotta aikaa.
Tota tarttis tietää ensin asioista, ennenkuin kirjoittelee totena juttuja. Tuntsa on ollut hyvä lohijoki, mutta nyt sielä on voimalaitos joka estää lohen nousun. Lohi ei ole kuitenkaan noussut koskaan nykyseen Suomen puoleiseen osaan. 5 - 10 km rajasta on sen verran suuri köngäs, että lohi ei nouse siitä vaikka voimalaa ei olisikaan. Se aitajuttukin on jokin urbaani legenda. Miten se pysyy kasassa tulva-aikaan???
|
|
|
|
Aikoinaan oli Suomen naapurimaana semmoinen valtio kun Neuvostoliitto. Se oli työtätekevien paratiisi se. Mutta sen johtajat eivät sietäneet mitään länsi hapatetta mitä sen työtä tekevälle kansalle yritettiin salaa ujuttaa. Siksi sen maan johtajat suuressa viisaudessaan rakensi kaikkiin naapurimaistaan virtaaviin jokiin suuret suoja verkot, ettei tämä länsi hapate vaan näin pääsisi saastuttamaan jaloa aatetta. Sittemmin tämäkin jalo aate kaatui, liekkö juuri tämän hapatteen ansiosta. Suuren neuvostotasavaltojenliiton raunioille syntyi uudelleen vanha ja uljas Venäjä. Jonka viisaat päättäjät eivät ole vieläkään katsoneet tarpelliseksi poistaa näitä este aitoja, jotka vilä sijitsevat vielä niin kaukana korvissa ettei niitä ole edes kukaan varastanut.
Ps Suuri eräkirjailia ja Tutsan ystävä A E Järvinen mainitsee eräässä kirjassaan että sattuma lohet nousivat aina Petäjärinteelle saakka, eli useita kilometrejä nykyisen rajan tälle mielestäni paremmalle puolelle.
|
|
|
|
Niin vielä lisäisisin , että mitä siinä maassa rakennettiin niin se rakennettiin raudasta ja betonista ja nethän kestävät jos mitkä, vaikka sitten latva vesien tulvan.
Mutta mistähän tulevat ne pari jopa kolmi kiloiset taimenet jokeen?
Olisiko kuitenkin niin, että rauta olisi rustunut.
|
|
|
|
jäkälä e kirjoitti:
> Niin vielä lisäisisin , että mitä siinä maassa rakennettiin niin se
> e rakennettiin raudasta ja betonista ja nethän kestävät jos mitkä,
> vaikka sitten latva vesien tulvan.
> Mutta mistähän tulevat ne pari jopa kolmi kiloiset taimenet jokeen?
> Olisiko kuitenkin niin, että rauta olisi rustunut.
Jaa, että sattumalohet Petäjärinteellä. Enpä ole moista kuullut vaikka minun vanhasetä tunsi Tuntsan ku omat taskunsa, samoin isäni. Ja eikä ole kuulopuhetta eikä kirjaan painettua tekstiä ku ne on asuneet Alakurtilla.
On sieltä saatu Neukkuaikaankin isoa kalaa (nykyisen suomen puolelta) että enpä tiijä onko rauta vai mieli ruosteessa.
|
|
|
|
>
> Jaa, että sattumalohet Petäjärinteellä. Enpä ole moista kuullut
> vaikka minun vanhasetä tunsi Tuntsan ku omat taskunsa, samoin isäni.
> Ja eikä ole kuulopuhetta eikä kirjaan painettua tekstiä ku ne on
> asuneet Alakurtilla.
> On sieltä saatu Neukkuaikaankin isoa kalaa (nykyisen suomen puolelta)
> että enpä tiijä onko rauta vai mieli ruosteessa.
Ka sieltäpä suunnalta minunkin suku lähtösin, ukki yritti käydä perimässä takaisin menetettyä koti palstaa vuonna -41, mutta kelskinkäisen riteeseen hyyty ukon perimis reissu konekivääri suihkuun.
Mie luulen että enosi ja isäsi pyyti lohta enempi nälkäänsä ja järvinen taas huvikseen. Siksi hällä oli mahdollisuus kokellä vaikka sitten Peäjärinnettä kun taas paikalliset yrittivät maksimoida saaliin ja pyysivät varmemmilta paikoilta.
Kasvaahan ne kalat suuriksi Tuntsajojessakin, vaikkei ikinä järveä tai merta olisi nähneetkään.
|
|
|
|
> Mie luulen että enosi ja isäsi pyyti lohta enempi nälkäänsä ja
> a järvinen taas huvikseen. Siksi hällä oli mahdollisuus kokellä
> vaikka sitten Peäjärinnettä kun taas paikalliset yrittivät maksimoida
> saaliin ja pyysivät varmemmilta paikoilta.
> Kasvaahan ne kalat suuriksi Tuntsajojessakin, vaikkei ikinä järveä
> ä tai merta olisi nähneetkään.
Tuskinpa niillä nälkä on ollu kovinkaan suuri. Suht mukavasti poroja ja muuta karjaa. Myyntiin ne etupäässä pyytivät lohta. Olivat myös oppaina turisteille aina Ylä-Tuntsaa myöden. Sattumalohi sitten Petäjärinteellä? Monesti paikkojen nimiä mustetaan väärin jne. että mitenköhän lienee?
Sen aitaverkon voi muuten tarkistaa jokainen joka haluaa. Mitenkö? Ka netistä saa hyvin tarkkoja sateliittikuvia ko. alueelta. Olen niitä kattellu, mutta ei vaan sitä aitaverkko-colosseumia ole löytynyt. Tie ja silta on n. 10 km rajalta, mutta aika heiveröinen silta esteverkoksi. Rajamiestuttavani sanoi myös, että ei sielä verkkoja ole, ainakaan hänen tiedossa.
|
|
|
|
> Sen aitaverkon voi muuten tarkistaa jokainen joka haluaa. Mitenkö? Ka
> netistä saa hyvin tarkkoja sateliittikuvia ko. alueelta. Olen niitä
> kattellu, mutta ei vaan sitä aitaverkko-colosseumia ole löytynyt. Tie
> ja silta on n. 10 km rajalta, mutta aika heiveröinen silta
> esteverkoksi. Rajamiestuttavani sanoi myös, että ei sielä verkkoja
> ole, ainakaan hänen tiedossa.
Sen verta satelliittikuvien kanssa pelanneenna voin sanoa, että ei erotu tuollaiset rakennelmat niillä kuvilla, mitä netistä löytyy eikä paremmillakaan.
Ei taida enää olla verkkoja. Niistä on neuvoteltu venäläisten kanssa ja ne on poistettu. Taitaa olla menneitä juttuja ja kalamihen mieli näyttää olevan sellainen, että oman saaliin vähäisyys pitää aina jotenkin koettaa selittää.
Totuus on, että kututaimenta ei suuria määriä nouse eikä ole koskaan noussut Suomen puolen Tuntsaan ja lisäksi kala on vaikea saada iskemään. Tuollinen kala on ääriimmäisen arka ja eikä läheskään aina ole mitenkään kiinnostunut vieheistä. Muistuttaa siinä suhteessa lohta ja ei syö kutunousulla välttämättä mitään.
|
|
|
Aikoinaan, kuten A. E. Järvisen kirjoista saamme lukea, Tuntsajoki oli vallan mainio lohijoki kuten myös monet muutkin Itä-Lapin joet. Osaan lohi nousi Jäämerestä Tuulomajoen kautta, osaan Itämeren Pohjanlahdelta Kemijoen vesistöä pitkin. Toisaalta Naruskajoesta nousi sotien jälkeen vuosittain hurjia määriä isoja Itämeren lohia ja muutaman kymmenen kilometrin päästä Tuntsasta saattoi saada komeita Jäämeren lohia. Kukapa meistä kovasti ajatusta vastustelisi, jos nykyisinkin voisimme saada siiman päähän lohen Naruskalla, Kairijoella, Nuortilla tai Tuntsalla? Nykyisin on paljon puhetta itäisen naapurimme tuohoamista itään laskevien jokien lohikannoista, helposti unohdamme, että itse tuhosimme Euroopan ylivoimaisesti parhaimman/tuottoisimman lohijoen, Kemijoen, jonka ennallistaminen taitaa olla mahdotonta. Sen sijaan Tuuloman vesistön lohikannalla saattaa olla toivoa selvitä ja palautua. Suomalaiset yhdessä venäläisten kanssa ovat aloittaneet uutteran työn Itä-Lapin lohikantojen palauttamiseksi. Toivottavasti tässä onnistutaan ja saamme kenties joskus tulevaisuudessa nauttia lohen lumosta myös Tuntsalla, Nuortilla, Suomulla, Lutolla jne. Lisätietoa voi lueskella vaikkapa täältä: http://www.lohijokitiimi.fi/tuulomajoki_prj.htmTuntsajoen aitaverkosta on vuosien aikana ollut paljon legendaa liikkeellä, välillä verkko on ollut olemassa, välillä se on purettu. Niin tai näin, lohi ei vielä Tuntsaan pysty nousemaan, mutta suuria taimenia sieltä kyllä voi saada, jos malttaa kärsivällisesti yrittää. Tuntsan isot taimenet eivät ole helppoja saaliita, mutta yön hiljaisina hetkinä voi rannan pajupuskassa istuessaan saada elämänsä tärpin. ps. nykyisin Tuntsan/Naruskan alueella alkaa kännykkä kuulumaan jo lähes joka paikassa kun Naruskajärven kupeeseen on pystytetty uusi tukiaseman masto.
|
|
|
|
> Sen verta satelliittikuvien kanssa pelanneenna voin sanoa, että ei
> erotu tuollaiset rakennelmat niillä kuvilla, mitä netistä löytyy eikä
> paremmillakaan.
Kyllä satelliittikuvia löytyy tarkkojakin. Niistä erottuu yksittäiset puut, ihmiset, autot jne. niin mikäettei että jokin jykevä verkkorakennelma ei erottuisi (heikkohan ei kestä). Saa niitä tarkkoja kuvia netin kautta kun opettelee enste hyvin tuon lontoonmurteen ja sitten vaan haku päälle ja kyselyjä eri paikoista, vaikkapa aluksi tuolta jenkkilän suunnasta (ainakin minä olen nähnyt niitä tarkkojakin satelliittikuvia).
|
|
|
|
Eipä antanut Tuntsa tänä kesänä aihetta riemuun. 31 ja 37 cm harrit oli ainuat syömä kalat jotka ylös nousi. Vaan ajankohtakin oli päin peetä heinäkuun alussa aika turhaa touhua etsiä Tuntsan jysäreitä. Ei voi aina voittaa lomien suhteen. Vaan ei yksin tarvinna olla kyllä sääsket ja mäkärät pitivät seuraa oli sitten Nuolusojan pusikossa tai Peuratunturin tuulessa.
Naruskajoki sentään availi auliimmin kala aittojaan ei isoja mutta mukavia taneleita 42-47 cm 6kpl. Ja pennut päälle.
Mitta harreja kävi pinnan paremmalla puolella parikymmentä, 42 cm isoimpana joten iso kala oli piilosilla. Perhoina toimi vihreet larvat, mustat korento nynffit sekä tietenkin red taggi, zulu ja s tinseli. Ei viitsi laittaa saalis raportteihin näitä , kun teurastajaksi kuitenkin haukkuisivat, tässä osiossa pysyy ehkä pienemmässä porukassa.
Mutta kaikin puolin silti hyvä 35 kesä Tuntsella
|
|
|
> Naruskajoki sentään availi auliimmin kala aittojaan ei isoja mutta > ta mukavia taneleita 42-47 cm 6kpl. Ja pennut päälle. > Mitta harreja kävi pinnan paremmalla puolella parikymmentä, 42 cm > isoimpana joten iso kala oli piilosilla. Perhoina toimi vihreet > larvat, mustat korento nynffit sekä tietenkin red taggi, zulu ja s > tinseli. Ei viitsi laittaa saalis raportteihin näitä , kun > teurastajaksi kuitenkin haukkuisivat, tässä osiossa pysyy ehkä > pienemmässä porukassa. > Mutta kaikin puolin silti hyvä 35 kesä Tuntsella Itse en saanut naruskalta yhtään mitallista taimenta, noin 50 senttinen oli kiinni. Harjuksista ainut mitallinen oli 31cm ja 28 centtisiä tuli 6. Hienot maisemat ja muuten kiva paikka mutta kalaa ei tullut 
|
|
|
> Itse en saanut naruskalta yhtään mitallista taimenta, noin 50 > senttinen oli kiinni. Harjuksista ainut mitallinen oli 31cm ja 28 > centtisiä tuli 6. Hienot maisemat ja muuten kiva paikka mutta kalaa > ei tullut Missäpä taistelit? Itse Pystykosken ja Naruskan tammen suunnalla.
|
|
|
|
jäkälä kirjoitti:
> Eipä antanut Tuntsa tänä kesänä aihetta riemuun. 31 ja 37 cm harrit
> t oli ainuat syömä kalat jotka ylös nousi. Vaan ajankohtakin oli päin
> peetä heinäkuun alussa aika turhaa touhua etsiä Tuntsan jysäreitä. Ei
> voi aina voittaa lomien suhteen. Vaan ei yksin tarvinna olla kyllä
> sääsket ja mäkärät pitivät seuraa oli sitten Nuolusojan pusikossa tai
> Peuratunturin tuulessa.
Pistäysinpä minäkin päiväseltään Tuntsalla heinäkuun alussa. Kattelin vaan maisemia ja kokeilin ottaako kala. Ei ottanut tällä kertaa. Mutta tuli yks kunnon jysäys. Se ei ollu enää mikään alamittanen, mutta sinne se jäi vielä. Häätyypi käyä uudestaan.
Muuten niistä tammukoista/taimenista ja niiden alamitoista. Siitähän käydään välillä melkoista kädenvääntöä, eikä tunnu loppua tulevan. Paikallisia asukkaita (minä kuulun heihin) moititaan, että he pyytävät alamittaisia taimenia/tammukoita. Kyllä minäkin pyydän niitä pieniä tammukoita. Onko ne sitten alamittaisia taimenia, niin minun mielestä ne eivät ole. Pikku puroissa 15 - 20 cm tammukat ovat sukukypsiä ja kutevat niihin puroihin. On sellaisia puroja joissa on "miljoonia" pieniä tammukoita, eivätkä ne kasva sen isommiksi vaikka odottais vuosia. Olen myös kuullut, että tammukalla on eri geeniperimä kuin purotaimenella. Eli ne olisivat eri kaloja. Jos teissä lukijoissa on joku geenitutkimukseen perehtynyt henkilö, niin voisitko kumota/vahvistaa tämän asian.
|
|
|
|
Onko ne sitten alamittaisia taimenia, niin minun
> mielestä ne eivät ole. Pikku puroissa 15 - 20 cm tammukat ovat
> sukukypsiä ja kutevat niihin puroihin. On sellaisia puroja joissa on
> "miljoonia" pieniä tammukoita, eivätkä ne kasva sen isommiksi vaikka
> odottais vuosia. Olen myös kuullut, että tammukalla on eri
> geeniperimä kuin purotaimenella. Eli ne olisivat eri kaloja. Jos
> teissä lukijoissa on joku geenitutkimukseen perehtynyt henkilö, niin
> voisitko kumota/vahvistaa tämän asian.
Tammukat ovat pieniä koska ravintoa ei riitä tarpeeksi ja alkaisivat kasvamaan jos ne siirrettäisiin hyvä ravintoisiin paikkoihin. Luin tuon jostain kirjasta, mutta en muista kirjan nimeä.
Eipä ole tietoa missä olin (hassu juttu)
|
|
|
|
Tammukan jos vie mereen niin siitä tulee meritaimen. jne...
Eli kyllä ne samoja elukoita on asento paikka vaan on eri. Geeniperimästä en tiedä mitään, mutta voisi kuvitella eri vesistöissä olevan pieniä eroja silläkin alueella. Mitä taas tammukan pyyntiin tulee niin maalais järki vaan käteen. Itse en pyytäis esim. Naruska- tai Tuntsajoessa tammukkaa, mutta taas jossain Nuolus-tai Auermaojassa pyytäisin. Toki kohtuus mielessä nissäkin. Pieni kannan harvennus luulisi parantavan ravinto tilannetta ja näin kasvattavan kalojen kokoakin.
|
|
|
jäkälä kirjoitti: > Tammukan jos vie mereen niin siitä tulee meritaimen. jne... En ole varma miten tuo juttu menee, mutta jotenkin noin muistelisin lukeneeni. Tuleekohan siitä kuitenkaan meritaimen koska on elänyt joessa/purossa. Jos järvitaimenen siirtää mereen niin ei kai siitä tule meritaimen vai tuleeko, en tiiä. Mene ja tiedä 
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
