sain ainakin 1kg taimen.onko kukaan saanut yli 3kg sanginjoesta??
|
|
|
sake68 kirjoitti: > sain ainakin 1kg taimen.onko kukaan saanut yli 3kg sanginjoesta??
Saatu ei mutta nähty ja punnittu 6kg taimen!! Sieltä ei nyt tu mittään ku sinne ei enää istuteta...
|
|
|
aijaa..onko hyvä paikka kontiokoskessa??sain ainakin 1kg..mistä 6kg??
|
|
|
AtzU kirjoitti: > sake68 kirjoitti: > > sain ainakin 1kg taimen.onko kukaan saanut yli 3kg sanginjoesta?? > > Saatu ei mutta nähty ja punnittu 6kg taimen!! Sieltä ei nyt tu > mittään ku sinne ei enää istuteta... eilen olin kaverin kaa siellä,kaveri sai melkein 2kg purotaimen..mut vesi liikaa matala..
|
|
|
sake68 kirjoitti: > aijaa..onko hyvä paikka kontiokoskessa??sain ainakin 1kg..mistä 6kg??
En oo käyny. Se kala tuli siitä lemmenjoen kohalta vähän yläjuoksulle.
|
|
|
siis perhokalastuksen oma alue??
|
|
|
|
Kontiokoskessa saa vain perhokalastaa, yläjuoksun alapuolella,tarkoitin..siis 6kg sieltä??
|
|
|
Ei vaan sieltä missä saa muutakin ku perhokalastaa... Kala tais tulla jopa pohjaongella...
|
|
|
okei..perkele pohjaonki
|
|
|
sake68 kirjoitti: > AtzU kirjoitti: > > sake68 kirjoitti: > > > sain ainakin 1kg taimen.onko kukaan saanut yli 3kg > sanginjoesta?? > > > > Saatu ei mutta nähty ja punnittu 6kg taimen!! Sieltä ei nyt tu > > mittään ku sinne ei enää istuteta... > eilen olin kaverin kaa siellä,kaveri sai melkein 2kg purotaimen..mut > vesi liikaa matala..
Jaa että näin... Mistäs päättelit että kyseessä purotaimen???
|
|
|
purotaimen oli alaleuka "koukku" ja hyvin tumma pisteet ja selkä..
|
|
|
sake68 kirjoitti: > purotaimen oli alaleuka "koukku" ja hyvin tumma pisteet ja selkä..
PUROTAIMEN? HEHEHEHEH Tammukka EI kasva edes noin isoksi. Taimenenkin väri muuttuu. Asentokalat ovat välissä erittäinkin tummia.
|
|
|
Okei, ehkä ymmärsin väärin.. Olen aloittelija, harrastanut 1,5 vuotta perhokalastusta.
[Muokattu 18.8.2004, 10:35]
[Korjattu teksti luettavaksi- MNi]
|
|
|
lohes, mistä muuten päättelit, ettei tammukka voi kasvaa kaksikiloiseksi? ei sillä, että uskoisin tuota tammukkajuttua, mutta hyvissä olosuhteissä tammukkakin VOI kasvaa kaksikiloiseksi ja ylikin.
|
|
|
Terve! Käsittääkseni Tammukalla tarkoitetaan kääpiöitynyttä ja eristynyttä taimenkantaa joka elää vain pienissä vitavesissä koko elämänsä. Eli se ei ole vaelluskala. Väritysen perusteella sitä ei juurikaan voi tunnistaa, vaikka sen tyypillinen väri koko elämänsä ajan onkin samankaltainen kuin järvitaimenen poikasella. Eräs selkeä ero on se, että purotaimen tulee sukukypsäksi jo hyvin pienikokoisena, toinen selkeä on iänmääritys ja kutuasuisella koiraalla ei myöskää ole lainkaan koukkuleukaa. On ilmeistä, että purotaimen voi kasvaa kookkaksi, mutta tuo kahden kilon haamuraja jäänee vain legendaksi, sillä purotaimenella on myös ominaisuus muuttua järvi tai jokitaimeneksi, jos olosuhteet sen sallivat. Tietoni kylläkään ei ole aivan aukotonta, mutta opiskellessani kalataloutta käsittelimme aihetta melkoisesti. En tunne kyseistä vesistöä, mutta jos alueella on järviä, niin oletan, että kyseessä on ollut tavallinen järvitaimen. Tietenkin, jos alueella ei ole järviä, niin kyseessä luultavasti on jokitaimen, koska ravintoa näyttää olevan melkoisesti tarjolla.
|
|
|
Mistäkös päättelin ettei voi kasvaa tammukka kovin isoksi? Ihan kokemuksesta. Ja viiksijorre laittoi näemmä ihan hyvin tuota tietoakin aiheesta.
Minusta tätä tammukka asiaa saisi puntaroida enemmänkin sillä olen nähnyt niin monesti isommilla joillakin kun kalastajat ottavat taimenen poikaset tammukoina että ihan "oksettaa". Mutta tuohan varmhan johtuu osittain myös kalastajien epätietoisuudesta.
|
|
|
Nyt kun päästiin tähän tammukka-aiheeseen, niin ensimmäisenä haluan katkaista kaikilta siivet, myös huhuilta.
Mitään tammukkaa ei ole olemassakaan. Piste. Ei myöskään ole olemassa lajimäärityksenkannalta meri- tai järvitaimenta, mutta se ei nyt liity tähän.
Kyseessä on aina taimen, oli vesistö sitten mereen tai järveen laskeva joki. Pienikokoiset (ja vanhat) taimenet ilmentävät lajin monipuolisuutta ja selviytymiskykyä ankarissa olosuhteissa. Ennemmin kuin tammukoista, tulisi puhua paikallisesta (l. vaeltamattomasta) taimenesta, joka pysyttelee lähes samalla aluella kuoriutumisestaan lähtien. Näitä taimenia tapaa mm. Keski-Suomen reittivesiltä.
Ideana kalojen paikalla pysymiseen on monia, joista useimmat perustuvat suvun jatkamisen turvaamiseen. Mikäli vaelluksella käy huonosti (myrkyt, maan kuoren muutokset -vaikuttavat virtaamaan-), on sukua jatkamassa silti vaeltamattomia kaloja. Ja mikäli kutualueilla käy huonosti (kuiva vuosi etc.), tulee paikalle vaeltavia kaloja sukua jatkamaan.
Lisäksi mm. lohella on paikallisia muotoja, jotka ovat AINA uroksia, toisin kuin taimenella, jolla myös naaraat voivat jättää vaelluksen tekemättä. Näiden tehtävänä on varmistaa myös suvun jatkaminen. Kojamothan ovat aggressiivista sorttia ja taistelevat toisiaan vastaan parhaista kutukuopista. Joskus kalat ovat naaraiden tullessa kutuvalmiiksi niin huonossa kunnossa, ettei niistä enää ole "aisankannattajiksi".
On selvää, että joissain vesistön osissa ei tavata (juuri koskaan) ns. mittakalaa. Usein se johtuu ylitse pääsemättömästä esteestä - sekä heikosta ravinnosta. Tällä on kuitenkin oma tarkoituksensa, vaelluskalan luonnollisen elikierron turvaamisessa.
Näin ollen ei kenenkään tulisi missään vaiheessa kalastaa alamittaisia taimenia (tai muitakaan kaloja), koska tällä ainoastaan heikennetään kalan luontaista pyrkimystä lajinsa säilyttämiseen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Ja sitä paitsi, kaupastahan saa nykyään melko huokealla hinnalla sitä Norjan kassilohta...
Nimim. Henkeen ja Vereen
|
|
|
Hyvä piolooki! Siipiä ihmisillä ei ole, joten niitä et katkaissut, vaan onneksi evoluutio muokkasi meistä siivettömiä, vaikka niistä etua tietyissä tilanteissa olisikin. Olen hieman hämmentynyt siitä, miten kielsit luonnon munimuotoisuuden ja eri taimenlajien olemassaolon. Olet varmasti lähellä totuutta tuossa asiassa, että kyseessä on sama taimen aina riippumatta siitä, missä se esiintyy, mutta et voi silti kieltää sitä, että taimenrodut olisvat tosiasia. Yksi selkeimmistä rotueroista on sukukypsyys. Tammukka tulee sukukypsäksi 15-25 cm:n pituisena ja järvitaimen 45-60 cm:n pituisena. Meritaimenen hekinkimaailmasta en niinkään tiedä, mutta oletan että se ei jokeen nouse parikymmensenttisenä kutemaan, vaan isompana kuin esim. järvitaimen. Ymmärrän kyllä huolesi siitä, että taimenen pentuja kalastetaan tammukkana vesistöissämme, mutta se on väärä peruste tuomita tammukan olemassaolo. Minun mielestäni meidän tulisi vielä kuitenkin uskoa mitä ne kalabiologit sanovat, siitä kuinka olemassa on puro-, järvi- ja meritaimen. Ps. Kunhan sinä piolooki opiskelet sen yliopiston loppuun, niin sitten kalabiologina kumoa se taimenrotujen olemassa olo. Olen varma siitä, että siitä olisi huomattava etu kalakannoillemme, mutta eihän se ole ainoa ongelmamme.
|
|
|
milloin alkaa rauhoitus sanginjoella?
|
|
|