Lätäseno ja Poroeno

Yksi paikka Lätäsenosta:
Joen keskijuoksulla on paikka, jossa on 7-8 saarta, ja joki jakaantuu niiden väliin erikokoisiksi haaroiksi. Mukava ja monipuolinen paikka, haaroissa on erilaisia virtoja ja kovempia koskia, matalikkoja ja syviä rännejä.

Perholla saa harreja ja taimenia, sattumakaloina myös Perämeren lohta. Harria runsaasti, taimenta harvemmin. Suhde on sellainen, että kymmentä-viittätoista harria kohti voi saada yhden taimenen. Taimenille eivät hyönteisjäljitelmät oikein kelpaa, perinteisiä taimen/lohiperhoja tai streamereita uittamalla saa paremmin. Harrit ovat siinä 30-40 cm, yhdellä reissulla sain useamman 43-45 cm kalan, mutta 50:n rikkojia en ole nähnyt. Taimenet ovat olleet 40-55 cm, useimmiten hoikkia ellei suorastaan laihoja.

Kaikilla kerroilla, joilla olen käynyt, ovat ottiperhot & uittotavat olleet erilaisia. Ottiperhoja on siksi vaikea suositella. Ottipaikatkin ovat vaihdelleet yllättävän paljon. Paikkojen vaihtelu ja eräät muut havainnot antaisivat ymmärtää, että harrit liikkuvat kohtuullisen paljon ja ilmeisesti parvissa. Sellaisia kertoja on ollut, että pintaperhot eivät ole kelvanneet käytännössä ollenkaan, vaikka keleissä & hyönteisissä ei ole ollut näkyviä syitä moiseen.

Kulkeminen: parikymmentä kilometriä maastokelpoisella autolla Kilpisjärven tieltä + n. 10 km patikointia tai venekuljetus Markkinasta Isokurkkiolle ja sama matka patikointia jokivartta pitkin. Jokivarsi on pusikkoa ja vaikeampi kulkea. Edellisellä reitillä korkeuserot sadoissa metreissä, joitakin aika jyrkkiä, mutta lyhyitä rinteitä, paikoin polkua, paikoin polutonta. Polkujen kohdalla helppokulkuista, mutta välillä on aikamoisia ryteiköitä, vaivaiskoivuviidakkoja ja louhikoita. Maasto on sellaista, että kymmenelle kilometrille menee n 4 tuntia tavallisen kuntoisella miehellä, kun reitinvalinta onnistuu. Jos ei onnistu, saa laskea lisää hikoilua.

Polut haarovat. Kokeneellakin on selvä harhautumisriski muutamassa paikassa, selvin ura kun rupeaa pikkuhiljaa viemään väärään suuntaan. Helppo paikka kalastaa, mutta ainakin itselleni olis ollut vaikea löytää ilman kokenutta kumppania.

Taitaa edellä oleva kuvaus kaloista & kulkemisesta päteä mihin tahansa koskipaikkaan Lätäsenossa...

Yhden perhon voisin kuvata, jolla olen muutaman kerran saanut aivan erityisen hyvin Tarvantojoesta, Könkämäenosta ja Lätäsenosta. Tarvantojoki & Könkämäeno: heinäkuun puoliväli, korkea vesi, päiväsaika, sateiset kelit, n. +10 astetta ilman lämpötila, matalissa ja kivikkoisissa paikoissa kivien edestä kalastettuna; Lätäseno: heinäkuun puoliväli, normaalivedet, päiväsaika, aurinkoinen keli ja n. +20 astetta ilman lämpötila, syvistä ränneistä kalastettuna. ...heinäkuu ja päiväsaika taitavat olla ainoat yhteiset nimittäjät...varmaankin tiettyyn aikaan kesästä tietyt hyönteistyypit esiintyvät vaikka kelit vaihtelisivatkin.

Nippe-nymfi: vaalea, melkein valkea, helppotekoinen nymfi. Nimi kanivainajan mukaan, josta karvat perhoon. Nimiperhoesikuvia varmaan koko nivaska, mutta tämä kuitenkin ihan itse sommiteltu.

Koukku: 14-12, pitkähkövartinen nymfikoukku
Kuulapää: hopeanvärinen kuula
Pyrstö: muutama siikanen peltopyystä, mallardista, tavista tms. vaaleasta kirjavasta höyhenestä
(Kierre: takarungolle ohut hopeakierre, joskus mukana, joskus ei)
Takarunko: valkoinen + vaaleanharmaa tai vaaleanruskea kaninkarva sekoitettuna ja dupattuna
Selkäkilpi: tummanruskea niini
Thorax: sama kuin takarunko, vähän paksumpi, selkäkilpi sidotaan yli thoraxin tavalliseen nymfitapaan
(Jalat: muutama siikanen samasta höyhenestä kuin pyrstö, voidaan kokonaan korvata nyppimällä neulalla thoraxista muutamia karvoja sivuille sojottamaan)

Kalastus dead drifilla, eli vapaasti uittelemalla, veden syvyyden mukaan ohjaillaan heittoja/uittoja. Pyytänyt vain harreja, ei mikään yleisperho: kun kelpaa, kelpaa todella hyvin ja kun ei kelpaa, niin ei juuri ollenkaan.

P.S. Peltin taikka puun heittoon tarkoitettuja kamoja en ole yhtä kertaa lukuunottamatta viitsinyt Lätäsenolle raahata. Kyllä perholla saa, ja rinkkaan tulee muutenkin painoa ihan riittämiin.

Lätäseno on hyvä juuri harjuksen pyytämiseen. Muitakin paikkoja on seudulla, ja siksi suosittelenkin vaeltamista ja etsiskelyä kopterilla pörräämisen sijaan. Taimenta on, sitä tulee harjuksen ohessa - en tosin tiedä, miten kävisi jos Lätäsenolle heittäisi oikein kunnon suurtaimenjahdin. Mikään lohijoki se ei ole.


_Aredtu kirjoitti:
> Siinäpä tuli asiaa ihan kunnolla. Kiitokset.
> Luin täältä http://www.summerfly.com/lataseno.html , että Lätäsenon
> pääasiallinen kalastuksen kohde on lohi, mutta joessa on _myös_
> harjusta ja taimenta. Onko siis Lätäseno _hyvä_ harjuksen ja taimenen
> kalastukseen vai kannattaisiko niitä lähteä muualta pyytämään?
> Mielessäni on siis kalastaa lähinnä harjusta ja taimenta perholla.

Siis kysytkö, että onko Poro- ja Lätäsenojen varrella isompia kyliä ja kauppoja? Takuulla ei ole, minkä voit todeta karttaa vilkaisemalla.

Siinäpä onkin vaikea pulma. Kävellen tehdyllä Poroenon reissulla noin puolet on kalastusta ja toinen puoli vaeltamista. Kyse lienee siitä kumpaa puolta haluat painottaa enemmän. Onko sinulla komemusta noista reissuista ja olosuhteista?

Kahluuhousujen ansiosta kalastus on mielekästä, mutta ne painavat ja vievät tilaa repussa kohtuuttomasti. Poroenon reissu kestää viikosta kahteen, ja silloin reppu täyttyy muistakin varusteista ja eväistä. Kahluusaappaat eivät ole kalastuksen kannalta kuin korkeintaan huono kompromissi, mutta, jos niillä pystyy korvaamaan esim. tavalliset kumisaappaat tai vaelluskengät, ei painoa tule lisää ja homma muuttuukin mielekkääksi. Onkohan olemassa kahluusaappaita, jotka ovat riittävän mukavat jalassa ja riittävän kestävät, etteivät joko jalat, saappaat tai hermot ole päreinä ennen kuin Poroenon ranta alkaa häämöttää?

Kokemusta tällaisista kalastusvaellusreissuista ei ole. Ne "reissut", joita olen tehnyt ovat olleet yhden yön mökkiyöpymisiä. Tämä Poroenon reissu on suunniteltu viikon pituiseksi ja kalastus painotteiseksi.

Piti ihan punnita nuo kahluusaappaani. Painoa on vajaa 1.8 kg ja ne eivät kovin paljoa enemmän vie tilaa kuin pitkävartiset kumisaappaat. Taidanpa ottaa kahluusaappaat mukaan ja jättää kumpparit kotiin.

Joo, matkalla oleva Kaitsajoki on erityisen hyvä, hieman oikukas vain. Viikko on minimi, 3 päivää sinne jos kalastaa matkalla, pari paikanpäällä ja 2 takaisin. Porojärven -enon puoleinen pää on kivaa seutua laajemmin ja ansaitsisi kyllä pidemmän reissun eli tyyliin 4 päivää perillä ja päiväretkiä: kokeilla voi poroenon lisäksi Valtijoen alajuoksua (jos pääsee enosta yli...), tehdä yöreissun Taabman tuvalle jonka lähijärvissä on rautua ym, eipä oma lempparini Toskalkaan mahdottoman matkan päässä ole kunhan joet ylittää.


"Veljmies"<kenkaheina@yahoo.com> kirjoitti:
> Viikko on kyllä ihan minimiaika käydä kävellen Poroenolla.
> Menomatkaan voit varata 2 - 3 päivää, paluukaan ei taida onnistua
> ihan yhdessä päivässä. Kalastusaikaa perillä jää siis vain kaksi,
> korkeintaan kolme päivää. Toki matkallakin voi kalastella esim,
> , Tierbmis- ja Kaitsajoilla tai Harrijärvellä.

Kannattaa selailla muita keskusteluaiheita, aika paljon niitä on "Lapin perhoista". Kaivapa käsiisi Erä-lehti 7/2003 (vai oliko 2004), jossa on paljon juttua Lapin kalastuksesta ja perhoista. Esim seuraavat toimivat aina: march brown, Zulu, Klinhåmer special eri väreissä, Nalle puh (myös mustana), Griffits Gnat ja kaikenlaiset mustanpuhuvat minipinturit, joissa on grizzle-häkilä ja jäljittelevät itikoita. Ötököistä siellä on sääskiä, vaaksiaisia, koskikorentoja&acute;, päivänkorentoja, järvissä katkoja.


_Aredtu kirjoitti:
> En ole Lapissa pahemmin kalastellut eikä muutenkaan ole paljoakaan
> tietoa mitä hyönteistä heinäkuun loppupuolella ja elokuun
> alkupuolella Lapissa liikkuu. Joten minkälainen ötökkätilanne noihin
> aikoihin on ja minkälaista perhoa tuonne käsivarteen kannattaisi
> sitoa?

parin viikon reissulle tuli kannettua kahluuhousut ja kengät. olihan niissä raahaamista mutta en kyllä kertakaan katunut ratkaisua. mutta jos teillä tosiaan on vain viikko aikaa ja juuri poroenolla haluatte kalastaa ni kyllä melkein suosittelen lentokyytiä perille. riippuu tietty porukan koosta kuin kalliiksi tulee. viime syksynä mentiin kopterilla viiteen pekkaan, tavaraa sai olla mukana ihan tolkusti ja hintaa lystillä oli 200e per mies meno-paluu. pienemmällä porukalla vesitaso taitaa olla halvempi.

toisinaan harjus on syöny melkein mitä vaan on tarjonnu kun taas joskus heittäytyny todella rantuksi. pinnan alta usein on kalaa antanu erikokoset kuulapupat ja nymphit. pinnasta klinkhämerit, puhit...
kerran, parin tunnin tyhjän pyytämisen jälkeen sidoin siiman päähän n.8cm mustan marabou muddlerin ja tuloksena oli tasan kilonen harri.
taimenia on tullut harvakseltaan "harrin pyynnin ohessa". kovin isoja eivät ole olleet mutta sitäkin terhakampia. viime syksynä kun väsyttelin 46cm kalaa, kaverit vieressä tuumas että nyt menee pari kiloa rikki. kyllä se siltä itestäki tuntu. vaan eipä ollu ko alle kilon. siikoja ei ole sattunut siiman päähän vaan kyllä niitä joessa on, taitaapi olla erimiehet jotka niitä saa. jos tuntuu että harrista loppuu haasteet kesken ni kokeilla sopii..