Huopanalle (Huopana)

Keskustelut » Kalapaikat

Viimeisin viesti: luonnontaimen 22.7. 2005, 10:10

Uusi aihe Vastaa ketjuun
23 vastausta,   2 sivua:   [ « 1  2  ] Aseta vahti Lisää vahti
hinaaja Re: Huopanalle (Huopana) 21.7. 2005, 07:56 Vastaa tähän viestiin Vastaa
AnttiLehto kirjoitti:
> Joo, no meni ehkä vähän metsään tuo kirjoitus. Yritetäämpä
> uudestaan... Sain reilun vuorokauden aikana ehkä noin 25 pientä
> taimenta joista neljä noita carling-merkittyjä. Ja täytyy ottaa
> huomioon että todella siirryin pois pikku-uomasta(ja muilta
> paikoilta) sen jälkeen kun rupesi noiden sinttien onkiminen tuntumaan
> liian pahalta. En pahemmin tutkinut noita pikkuisia, mutta olettaisin
> että niistä osa oli luonnonkudusta syntynyt ja asian näin ollen en
> kyllä äkkiseltään saa päähän kovin montaa paikkaa jossa pikkutaimenet
> häiritsisivät kalastusta yhtä paljon.
> Leikataanko muuten noilta pienpoikasilta evät? täh?
> K-tos.

Niin pikku-uoma on ns.poikasaluetta ja siellä niitä onkin.Mutta kokoluokka 30-40cm on vähentynyt viimevuosituhannesta reilusti, ja se on juuri se kokoluokka, joka taistelee reviiripaikoista itseään isompien(lue lötköjen)kanssa.
Huopanankoski olisi varmasti Suomen paras luonnontaimenkoski, jos asiaa ruvettaisiin oikeasti hoitamaan kalojen ehdolla...
Pikku-uoman voisi hyvinkin rauhoittaa ja jättää kutu/poikasalueeksi, mikä takaisi edes johonkin rauhallisen paikan poikasille.Ainakin jutuista päätellen taitaa tulla enemmän kuulapäätä kuin oikeaa ravintoa ruokailulinjalle..?

Niin ja poikasistukkaat on eväleikattu aina.


luonnontaimen Re: Huopanalle (Huopana) 21.7. 2005, 11:40 Vastaa tähän viestiin Vastaa
hinaaja kirjoitti:
> Niin pikku-uoma on ns.poikasaluetta ja siellä niitä onkin.Mutta
> kokoluokka 30-40cm on vähentynyt viimevuosituhannesta reilusti, ja se
> on juuri se kokoluokka, joka taistelee reviiripaikoista itseään
> isompien(lue lötköjen)kanssa.
>> Pikku-uoman voisi hyvinkin rauhoittaa ja jättää kutu/poikasalueeksi,
> mikä takaisi edes johonkin rauhallisen paikan poikasille>


Ehjäeväisten 30-40 cm:n mahdollinen väheneminen Huopanalla tuskin johtuu elintilan kaventumisesta. Paras selitys lienee se, että poikasistukkaat alettiin rasvaeväleikata vuonna 2001. Vielä aivan viime vuosina koskesta saadut 30-40 cm:n ehjäeväiset taimenet ovat suurelta vanhoja leikkaamattomia, "vaeltamattomaksi jokitaimeneksi" jääneitä poikasistukkaita, ei luonnonkudusta syntyneitä kaloja. Merkinnät osoittavat hyvin, kuinka heikoilla luontainen taimenkanta Keski-Suomessa on.

Toinen, positiivisempi (mutta vaikutukseltaan merkintöjä vähäisempi) selitys kyseisen kokoluokan kalojen vähyydelle on se, että luonnonkutu on onnistunut aiempaa paremmin viime vuosina ja poikaset ovat lähteneet 2-3 -vuotiaina järveen syönnökselle. Suurin osa luonnontaimenista lähtee syönnösvaellukselle palatakseen myöhemmin kutukokoisena koskelle, joten runsas 30-40 cm:n taimenten määrä koskessa ei olisi normaalia, jos ajatellaan järvitaimenen (nimensä mukaisesti) käyttäytymistä.

Pikku-uoman rauhoittaminen poikasille on kannatettava ajatus. Tosin pienten taimenten saaminen vähenee, kun jättää paikan päivällä rauhaan. Hämärässä pikku-uomasta tarraa usein sinne päävirrasta ruokailemaan siirtynyt ehjäeväinen mittakala. Mutta riittää niitä ottipaikkoja Huopanalla píkku-uoman rauhoittamisen jälkeenkin…

hinaaja Re: Huopanalle (Huopana) 21.7. 2005, 20:56 Vastaa tähän viestiin Vastaa
>
>
> Ehjäeväisten 30-40 cm:n mahdollinen väheneminen Huopanalla tuskin
> johtuu elintilan kaventumisesta. Paras selitys lienee se, että
> poikasistukkaat alettiin rasvaeväleikata vuonna 2001. Vielä aivan
> viime vuosina koskesta saadut 30-40 cm:n ehjäeväiset taimenet ovat
> suurelta vanhoja leikkaamattomia, "vaeltamattomaksi jokitaimeneksi"
> jääneitä poikasistukkaita, ei luonnonkudusta syntyneitä kaloja.
> Merkinnät osoittavat hyvin, kuinka heikoilla luontainen taimenkanta
> Keski-Suomessa on.
>
> Toinen, positiivisempi (mutta vaikutukseltaan merkintöjä vähäisempi)
> selitys kyseisen kokoluokan kalojen vähyydelle on se, että
> ä luonnonkutu on onnistunut aiempaa paremmin viime vuosina ja
> poikaset ovat lähteneet 2-3 -vuotiaina järveen syönnökselle. Suurin
> osa luonnontaimenista lähtee syönnösvaellukselle palatakseen
> myöhemmin kutukokoisena koskelle, joten runsas 30-40 cm:n taimenten
> määrä koskessa ei olisi normaalia, jos ajatellaan järvitaimenen
> (nimensä mukaisesti) käyttäytymistä.
>
> Pikku-uoman rauhoittaminen poikasille on kannatettava ajatus. Tosin
> pienten taimenten saaminen vähenee, kun jättää paikan päivällä
> rauhaan. Hämärässä pikku-uomasta tarraa usein sinne päävirrasta
> ruokailemaan siirtynyt ehjäeväinen mittakala. Mutta riittää niitä
> ottipaikkoja Huopanalla píkku-uoman rauhoittamisen jälkeenkin…

Olet kyllä pitkälti oikeassa.Mutta esim.Vuonna-98 saimme aika paljon 30-45cm taimenia, jotka olivat aivan selvästi "vanhaa kantaa".Sen kyllä erottaa istukkaasta aika hyvin, vaikka ovatkin oman vesistön mädistä.

Sähkökalastukset ovat kyllä osoittaneet, että poikastiheys ei ole järin hyvä luonnonkalan osalta.Asiaa voisi parantaa huomattavasti ottamalla mallia esim. Läsän-ja vihavuoden kalastus-järjestelyistä, ja puuttumalla jokisuiden verkkokalastuseen kovalla kädellä.Se ei kyllä pelkästään riitä, vaan jokaisella kalamiehellä pitää olla"pokkaa" vapauttaa ne isomuksetkin!Nehän ovat niitä todellisia kutukaloja...

Rahan syyltäminen Istukkaisiin (varsinkin onkikokoisiin),ei johda mihinkään!!!Nekin rahat kun käytettäisiin järjellä, niin päästäisiin paljon parempiin tuloksiin.


Antille sen verran, että jos yhden kerran olet huopanalla käynyt, niin ei paljon voi olla tietoa todellisesta kalatiheydestä, ja siitä mitä se on ollut...

luonnontaimen Re: Huopanalle (Huopana) 22.7. 2005, 10:10 Vastaa tähän viestiin Vastaa
Verkkokalastuksen säätely pitkälti ratkaisee taimenkannan elpymisen. Mm. Huopanan alapuolella verkotus on aika härskiä esim. sumarisesonkin aikaan. Useampi kalastusalue Keski-Suomessa on kuitenkin parin viime vuoden sisällä nostanut verkkoharvuuksia ja taimenen alamittaa, joten kehitys etenee järvilläkin, tosin hitaasti.

Perhokalastajien tulee muistaa se, että koskilta saadut luonnonkalat ovat todellista a-ryhmää. Nämä yli 50 cm kalat (naaraat kutukypsiä vasta n. 60 cm) ovat osanneet palata järveltä kudulle kotikoskeensa ja käyneet läpi ankaran luonnonvalinnan. Tällaisen kalan tappaminen (minusta myös tarpeettoman pitkä roikottaminen valokuvausta varten) on todella typerää. Ohjeistuksesta huolimatta Keski-Suomessakin on vielä koskia, joilla on lupa tappaa ehjäeväinen luonnontaimen. Kalastajien on tällöin oltava kohteen hallinnoijatahoa viisaampia ja vapautettava kalat omaehtoisesti. Muuten homma jatkuu ikuisesti lötköjen ja leechien valtakautena.

Muistan myös positiivisesti vuotta -98, jolloin itsekin sain Huopanalta useampia lihavia, kenties "vanhaa kantaa" taimenia. Juuri pikku-uomasta karkuutin 45minuutin väsyttelyn jälkeen streamerista 6-7 kg kalan ja välisuvannosta larvasta reilun kolmosen kalan. Koon arviointi onnistui aika hyvin, kun isompi karkasi lopulta ihan jaloista kovan virran paineessa ja pienempi hypättyään ensin noin 10 kertaa kokonaan ilmaan. Tuona vuonna poikkeuksellisen korkealla ollut ja sopivan viileä vesi houkutti isoja taimenia koskeen. Tuon kesän jälkeen vesi on aina lähtenyt reilusti laskuun tulvan jälkeen, eikä vastaavia olosuhteita ole ollut. Kaloissakin on pitänyt tyytyä pienempiin. Henkilökohtaisesti olen nauttinut eniten ehjäeväisistä noin 50 cm pinturikaloista sumariaikaan.

23 vastausta,   2 sivua:   [ « 1  2  ] Aseta vahti Lisää vahti
Edellinen aihe Takaisin aiheisiin Seuraava aihe