Sierilän voimalaitos tuhoaa monta koskea

Kyllähän se surkia on jos rakentavat Sierilän. Paikallisten vaikutusten lisäksi joen vedenlaatuun sillä on vuosiksi merkitystä ja se koskee koko Kemijokea. Uiton loppuminen (1991)paransi veden laatua merkittävästi, ja sen seurauksena joki sai takaisin virkistysarvonsa. Jo vuosia on voimayhtiö lunastanut maita jokivarresta Sierilä silmissä kiiluen. Sen hyvän lisäksi että Sierilän yläpuolisista koskista tulee patoallasta, Rovaniemen lähin koskivesi Olkkakoski tullaan ruoppaamaan virtaaman parantamiseksi. Vuosia kestäneet istutukset ja kalakantojen hoidot menettävät merkityksensä. Joku väläyttelikin ajatusta voimalaitosten purkamiseksi Kemijoesta ja ydinvoimalan rakentamista vaikkapa Pelkosenniemelle. Siinäpäs olisikin vinha ajatus, tosin mielenkiintoinen sellainen. Ehkä sen ajatuksen voi suoralta kädeltä haudata.

Luontoarvoja voi myös rakennettu joki tarjota. Ihmiset eivät vain laske arvoa sille. Hetkellinen työllistyminen voimalaitoksen rakentamisen aikaan tuntuu olevan tärkeämpää kuin vielä kuohuvat koskivedet. Voimalaitokset nauttivat kauko-ohjatusta hoidosta, oikeita työpaikkoja vesivoimalat tarjoavat kovin vähän. Koskikalaston tilalle tullee hauki, ahven ja särkikalat. Niitäpäs on sitten oivallinen onkia ja vetouistelemalla pyytää kantojen ja turvelauttojen seasta.

Kemijoen kuohuvat kosket tarjoavat oivallisen mahdollisuuden purkaa soutu-uistelu intoa, harvoin on jäänyt saalittomaksi nykyvuosina. Perhokalastajalle keskinen Kemijoki tarjoaa vaihtelevan ympäristön. Esim Olkkakoski on uskomattoman monipuolinen kalastusympäristö. On vaihtelevia pieniä sivu-uomia saarten ympärillä ja suurta virtaa keski uomassa. Tikkasenkari ja muut ylemmät kosket ovat kovien harripaikkojen maineessa. Kovasti painaa mieltä tulevan paluumuuttajan silmissä mikäli Sierilä rakennetaan. Jahtimaat ovatkin jo motojen kynsissä pohjoisen Rovaniemen alueella.

Kemijokeen olisi aika saada kalatiet. Siinä olisi voimayhtiölle näytön paikka. Imago muutos täysin päinvastaiseen suuntaan. Toinen seikka olisikin saada nousevien lohien määrät sille tasolle että Rovaniemellä voisi lohta pyytää siltojen välistä niinkuin ennen vuotta 1948.

Historiaa kun katsellaan taaksepäin niin eipä tuollekkaan laitokselle voida mitään.

On se vain kumma ettei muka muualta kuin joesta saada sitä mitä halutaan...

lohes kirjoitti:
> Historiaa kun katsellaan taaksepäin niin eipä tuollekkaan laitokselle
> voida mitään.

Maailma muuttuu. Eipä rakennettu Vuotostakaan - ainakaan vielä. Toivottoman historian sijaan kannattaa katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen. Ja toimia nyt.

Lähiaikoina on tulossa keskustelutilaisuus kaupunkiin Sierilän haitoista.
Sinne pitää saada kalastajat mukaan. Tällä hetkellä monilla voimalan puolustajilla on vielä se käsitys, että laitosta vastustaa muutama eläkkeelle joutava maajussi ja jokunen vaivainen siimanliruttaja.

Toiveikas arvaukseni on, että laitosta vastustavia kalastajia (kalastustyyliin ja tapaan katsomatta) on ainakin yhtä paljon kuin kansanedustajia Arkadianmäellä... Sellainen porukka pitää saada liikkeelle. Onhan jo pelkästään Tikkasenkarilla parhaina kesäiltoina väkeä suorastaan kymmenittäin.

Valitettavan hiljaista on nyt Sierilän vastustusrintamalla. Keväisessä jokivarren asukkaiden kokoontumisessa Oikaraisessa oli puhetta vastaavan tilaisuuden järjestämisestä Rovaniemellekin, mutta eipä sitä ole kuulunut.

Jokiyhtiö kehuu veneily- ja verkkokalastusmahdollisuuksien paranevan alueella altaan myötä... Täältä löytyy Sierilä -esite pdf-tiedostona.
http://www.kemijoki.fi/kemijoki/kemijoki.nsf/OWF?ReadForm&tdid=11060208 5544TR979&lan=1&

Parhaillaan on menossa ns. katselmusmenettely, jossa Jokiyhtiö käy haittoja kärsivien kanssa läpi asioita. Touhu kestää ensi vuoden lopulle saakka. Mitkä ovat kalastajien oikeudet ja edut tässä tilanteessa? Eipä niitä (olemattomia oikeuksia) kukaan puolusta, ellei kalastajat itse sitä tee. Siispä itse kokousta järkkäämään, jospa sellainen saadaan aikaan syksyyn mennessä.