|
Näitä kalajuttuja lukiessa tuntuu, että Perhorasian ihmiset ovat vain etelä-Suomen kirjolohilammikoitten ja -istutuspurojen lumoissa.
Onko täällä ketään, joka on perhostellut Lutto-, Luosu-, Lossu, Inari-, Kaamas-, Kietsimä-, Palo-, Kemihaara-, Nuortti-, Äkäs-, Aakenus-, Lainio- tai muilla Vantaanjokea kauempana olevilla paikoilla? Jopa Tenolla, Utsjoella jne?
Olen kysynyt pari viikkoa sitten muitten kokemuksia Ounasjoelta - saamatta yhtäkään vastausta.
Ovatko (tämä kysumys on Perhorasian webmasterille) kaikki muut mykkiä tai muuten vastauskymyttömiä - paitsi jonkun Paaskosken pikkupoikafanaatikot? Vai mikä on koko Perhorasian keskustelupalstan tehtävä? Onko se pienen piirin vai muittenkin tiedonjako- ja vaihtofoorumi? Vai onko webmasterilla käsky ja valta poistaa kaikki pohjois-Suomea ja sen kalastuspaikkoja koskevat jutut?
|
|
|
|
No sanotaan että Kemijoella tulee käytyä usein. Pilalle vain menee jos voimalaitos tulee, eli täys kirjolohilampi koko joki sen jälkee. Myös kemijoen varrella on monia pieniä kalaisia puroja. Todettu on. Ounasjokea en ole haravoinut, mutta Simolla olen käynyt pikapikaa ohimennen vain harjuksien saaliilla.
|
|
|
|
Joskus on tullut napapiirin pohjoispuolella kalasteltua, ja toisinaan olen kalaakin saanut... On täälä väkiä, pohjosempaakin. Taitaa olla vaan porukka vielä kalassa, siksi hiljaisempaa.
|
|
|
|
Ronvei kirjoitti:
> No sanotaan että Kemijoella tulee käytyä usein. Pilalle vain menee
> jos voimalaitos tulee, eli täys kirjolohilampi koko joki sen jälkee.
> Myös kemijoen varrella on monia pieniä kalaisia puroja. Todettu on.
> Ounasjokea en ole haravoinut, mutta Simolla olen käynyt pikapikaa
> ohimennen vain harjuksien saaliilla.
Ehkäpä ei ihan kirjolohilampi, onhan Kemijoki sentään Suomen pisin joki.
Ounasjoki on sen haara, joka alkaa Enontekiön (Hetan) Ounasjärvestä ja yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Kummassakaan haarassa ennen Rovaniemeä ei ole yhtäkään voimalaitosta. Ounasjoki on noin 300 km pitkä, Kemijoki ehkä noin 400 km ennen Rovaniemeä. Voimalat ovat Rovaniemen ja Kemin välillä, eivät Rovaniemen yläpuolisilla osilla.
Paluuta Kemijoen takavuosien lohisaaliisiin ei ole, voimalaitosten kalaportaatkaan (suunnitteilla Isohaaraa lukuunottamatta) eivät tuone ratkaisua. Ounasjoen radiolohista saataneen tietoa muutamassa vuodessa,
Keskustelussa halusin kysyä mielipiteitä Rovaniemen yläpuolisilta osilta - niin Kemi- kuin Ounasjoeltakin. Itse olen ollut molemmilla joilla "normaalin" perhokalastuksen tiimoilta.
Menneenä kesänä heinä-elokuun vaihteessa olimme Ounasjoella Kittilän ja Kaukosen välillä, vesi vähissä, kala hakusessa, mutta ihan kunnon harreja saaliiksi kumminkin. Parhaat hiukan yli 40 cm, mittakaloja rasitukseksi saakka alamitoista puhumattakaan. Pinturilla ei mitään, ilmassa ei minkäänlaista perhoeloa.
Pienet mustat/tummat uppikset vain pelitivät (Zulu, Katala ym)
Noin 15 vuotta sitten olin ensikertaa Kemihaaran (ja Nuortin) reissulla ja ihastuin. Katsokaa kartasta Savukosken pohjoispuolta. Lattuna Martin pohjoispuolella on risteys, josta tie erkanee itään Tulppion suuntaan mutta jatkuu myös Kemijoen(-haaran) vartta pitkin pohjoiseen. Tutkikaa maastoa, katsokaa vaihtoehtoja. Kairijokikin on siellä samalla suunnalla kirjolohien "kalastajille", mutta hieman etelämpänä Lattunasta (Kairijoki on Kemijoen sivujoki).
Kemijoki (ylhäällä Kemihaara) on melko pieni paikoittain, vaikea, leveä, helppo, kapea, hidas, nopea, nivaisa, sileä. Mutta kalaisa, voin sanoa.
Nuortti on taas legenda sinänsä.
Jos joku teistä on ollut siellä, kertokaa kokemuksistanne.
|
|
|
|
Kairijokikin on
> siellä samalla suunnalla kirjolohien "kalastajille", mutta hieman
> etelämpänä Lattunasta (Kairijoki on Kemijoen sivujoki).
> Kemijoki (ylhäällä Kemihaara) on melko pieni paikoittain, vaikea,
Oikaistaan vähän tätä tekstiä. Kairijoelle istutetaan taimenta ei kirjolohta.
|
|
|
|
emppuP kirjoitti:
> Kummassakaan haarassa ennen
> Rovaniemeä ei ole yhtäkään voimalaitosta. Ounasjoki on noin 300 km
> pitkä, Kemijoki ehkä noin 400 km ennen Rovaniemeä. Voimalat ovat
> Rovaniemen ja Kemin välillä, eivät Rovaniemen yläpuolisilla osilla.
>
Hiukan kannattaa selvittää totuuksia ennen ku niitä täälä latelee, Kemijoessa siis on voimalaitoksia Rovaniemeltä ylävirtaan, järjestyksessä Vanttauskoski, Pirttikoski ja Seitakorva. Niin ja ilmeisesti ja valitettavasti kaikkien näiden alapuolella muutaman vuoden kuluttua Sierilä.
|
|
|
|
zappi kirjoitti:
>
> Hiukan kannattaa selvittää totuuksia ennen ku niitä täälä latelee,
> Kemijoessa siis on voimalaitoksia Rovaniemeltä ylävirtaan,
> järjestyksessä Vanttauskoski, Pirttikoski ja Seitakorva. Niin ja
> ilmeisesti ja valitettavasti kaikkien näiden alapuolella muutaman
> vuoden kuluttua Sierilä.
Sori zappi!
Olet ilmeisimmin sieltäpäin. Olisihan minunkin pitänyt muistaa nuo Vanttaus-, Pirtti- ja Seitakorvan voimalaitokset. Olen tullut vanhaksi, ohittanut ne autolla (ja muutenkin). Sierilästä en tosin ole kuullutkaan, en väitä vastaan.
Mutta kaikesta huolimatta: Kemijoki (ylhäällä Kemihaara) ja sen Rovaniemeltä alkava sivuhaara Ounasjoki ovat harvemmin esillä täällä Perhorasiassa.
Siksi haluaisin muidenkin kirjoittamia kokemuksia. Itse en harrasta Äys- ym. koskia suurin surminkaan. Menen mieluummin sinne, missä on virtaavaa vettä, mahdollisuus perhoilla ja saada vaikka vain harjusta ja ehkä taimentakin. Ilman kirjolohipelkoa. Ja ilman helikopteria.
Vanhemmiten alkaa arvostaa myös entistä lyhyempiä auto—kalapaikka -välin kävelyitä. Nykyisin alkaa tökkiä jo 5 km:n kävely kamppeitten kanssa.
Eli: kaikki me vanhenemme, vaikka vastustamme sitä. Ehkäpä muistikin jossakin vaiheessa tekee tepposia - myös sinulle. Onneksi palautit minut noiden voimalaitosten suhteen ajan tasalle!
Kerro enemmänkin Kemijoesta, nimenomaan sieltä ylhäältäpäin.
|
|
|
|
> Kerro enemmänkin Kemijoesta, nimenomaan sieltä ylhäältäpäin.
Niin Kemijoesta sanotaanko nyt vaikka Karijoen suusta ylöspäin. On ihan hyvää suurimmaksi osaksi suvanto pitoista jokea, jossa on isojakin harreja +40cm. Itsekin viime kesänä 38cm sieltä väsytin. Ja tiedoksi Kemihaaran alueella ei saa kalastaa, koska se on rauhhoitettua aluetta, muistaakseni Sorvortajoesta ylöspäin (korjatkaa jos olen väärässä). Sitten tuosta tiestä joka haarautuu Lattunan kohdalla ja lähtee Tulppioon ja Kemihaaraa kohti,Kemihaaran puolista tietä pääsee autolla muutaman kilometrin kunnes tulee vastaan oja jonka ylittävä silta on romahtanut. Sitten Nuorttijoesta, se on todella kaunis luonnonkala joki missä ei ole haittaa ''roskakaloista'' kuten hauki, koska joessa on vain harjusta ja taimenta. Harjuksetkin parhaimmillaan 45-50cm. Sekä moni kiloisia taimenia. Sitten Kairijoesta itse on tullut tuota jokea reilu 13 vuotta kalastettua (eli käytännössä koko ikäni). Sinnehän kyllä istutetaan jonkin verran +40cm taimenta jotka yleensä keretään pyytää jo Kairiverin alueella pois. Mutta sellaisen olen huomannut, että Kairijoen siika kanta on alkanut kasvamaan ja joessa on huomattavankin isoa siikaa yli 35cm.
Toivottavasti oli tarpeellista tietoa.
|
|
|
|
P.V. kirjoitti:
> > Kerro enemmänkin Kemijoesta, nimenomaan sieltä ylhäältäpäin.
>
> Niin Kemijoesta sanotaanko nyt vaikka Karijoen suusta ylöspäin. On
> ihan hyvää suurimmaksi osaksi suvanto pitoista jokea, jossa on
> isojakin harreja +40cm. Itsekin viime kesänä 38cm sieltä väsytin. Ja
> tiedoksi Kemihaaran alueella ei saa kalastaa, koska se on
> rauhhoitettua aluetta, muistaakseni Sorvortajoesta ylöspäin
> (korjatkaa jos olen väärässä). Sitten tuosta tiestä joka haarautuu
> Lattunan kohdalla ja lähtee Tulppioon ja Kemihaaraa kohti,Kemihaaran
> puolista tietä pääsee autolla muutaman kilometrin kunnes tulee
> vastaan oja jonka ylittävä silta on romahtanut. Sitten Nuorttijoesta,
> se on todella kaunis luonnonkala joki missä ei ole haittaa
> ''roskakaloista'' kuten hauki, koska joessa on vain harjusta ja
> taimenta. Harjuksetkin parhaimmillaan 45-50cm. Sekä moni kiloisia
> taimenia. Sitten Kairijoesta itse on tullut tuota jokea reilu 13
> vuotta kalastettua (eli käytännössä koko ikäni). Sinnehän kyllä
> istutetaan jonkin verran +40cm taimenta jotka yleensä keretään pyytää
> jo Kairiverin alueella pois. Mutta sellaisen olen huomannut, että
> Kairijoen siika kanta on alkanut kasvamaan ja joessa on
> huomattavankin isoa siikaa yli 35cm.
> Toivottavasti oli tarpeellista tietoa.
Kiitos vastauksestasi.
Tällaista tietoa juuri halusinkin, vaikka kertomasi asiat olivatkin vain osittain tuttuja. Omat kokemukseni saivat vahvistusta.
Ihmettelen, miksi monet muut kirjoittavat ikäänkuin ylimielisesti, vain omaa egoaan ja ns. kalastus- tai maantieto-osaamistaan korostaen.
Kiitos Sinulle asiallisesta kirjoituksestasi, toivoisin muilta samanlaista keskustelua. Hienoa.
Itse olen eläkeläinen perhostelija. Olen kolunnut Lapin puroja ja jopa jokiakin Haltin juurelta alaspäin kymmeniä ja kymmeniä paikkoja, hyviä harrijokia ja tietysti myös tosikalastettavia. Mutta Kemihaara on aina mielessä. Olen ollut siellä kolme kertaa, aina saanut kunnon harrejakin + muutaman taimenen. Sorvortanjoki (-oja) ei ole raja, vieläkin voi mennä ylemmäs. Lattunahan on eräänlainen maamerkki Samperin (Sandbergin) savotan muistomerkkeineen. Siinä merkin kohdalla on muuten ihan kalastettava, voimakasvirtainen niva 40 senttisine harreineen!
Nuortti on meikäläiselle polvivammaiselle koko mitaltaan saavuttamaton, mutta Sotajoen seutuvilta Nuortille on ihan siedettävä matka, sieltä saimme muutama vuosi sitten mainitsemiasi mukavia kaloja.
Sotajoen rsteyksen kohdalta vajaa kilometri ylävirtaan on perhopaikkoja - ja kalaakin.
Kalastatko sinä perholla, lipalla vai millä?
Pari vuotta sitten Kuttusojan kodan kohdan (ja itse ojan) ylitys onnistui vain kävellen, puron silta kymmenisen vuotta taaksepäin oli autolla ajettavissa. Muuten Kemihaara (Kemijoen latvat) olivat edelleen yhtä mukavia ja antoisia harjusvesiä. Ihan liikaakin.
Jos perhot kiinnostaa: Pintureista kaikilla reissulla Nalle Puh, Klinkki, skaterit ja erilaiset valkeasiipiset polypropyleeniviritelmät kelpasivat. Uppiksista Zulu ja tuttavani rämemajavareseptin mukaan sidotut Katalat (luonnonvärinen) kelpasivat parhaiten. Kaikilla kerroilla. Katalassa on kaksoissiipi (niskassa ja taaempana), molemmat rämemajavan (nutrian) karvaa, vain hento kukon niskahäkilä. Tosi hento häkilä. 10 tai 12 (jopa 14) koukku. Siis aivan mitättömän näköinen.....
Katala antoi tänäkin vuonna Ounasjoelta parhaat harrit, vaikka vettä oli vain kahvikupillinen heinä-elokuun vaihteessa.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Kirjoittele lisää.
Eläkeläinen Emppu.
|
|
|
|
Pethokalastuksen aloitin toissakesänä Lidlistä ostamallani 50euron setillä, tänä kesänä oli sitten pakko ostaa parempaa settiä ja Visionin attackiin päädyin. Nuorttijoelle on nykyään niin helppo mennä kun esimerkiksi Vitsa-apajanlehdon laavulle on tieltä kokonaista 200m matkaa, ja heti siinä aukeavat loistavat harjus vedet (ja miksei taimenkin) ja onhan sitten tuo haukijärvenojansuun laavu kans melko lähellä miksei lähempänäkin tietä ja siinäkin ihan kiva niva vaikka kyllä ehkä eniten kalastettu koko joesta, juuri helppokulkuisuutensa vuoksi. Mutta oli tämä kesä kyllä huono Nuortilla, viisi reissua = 5 alamittaista taimenta. Mutta ehkä ensikesänä?
-Koululainen P.V.
|
|
|
|
Olisiko kenelläkään perhokalastuskokemuksia Nuorttilta alkukesästä? Onko leväkasvustoa kertynyt haitaksi asti? Onko esim. kesäkuun puolivälin paikkeilla ollut kalastajia ruuhkaksi asti?
Itse olen parina viime vuotena kalastellut alkukesästä Korvatunturin lupa-alueella. Kairin lisäksi kävin viime kesäkuussa Kemijoen yläosilla. Ajoin Kemihaaran kautta Ruuvaojalle, josta sitten kalastelin 4-5 km alavirtaan Könkäänkonelon ja Korppikonelon tulipaikoille asti. Tuo pätkä on aika tasaista virtaa, mutta maisemiltaan tosi upeaa seutua. Ennenkaikkea rannat helposti käveltäviä, jota osaa arvostaa kun vertaa olosuhteita esim. useampien Käsivarren jokivarsien vitikoihin. Saalis Kemijoella jäi vähäiseksi. Kairilta tuli kyllä pullataimenia, mutta harjuksen perässä etupäässä olin. Tekisi mieli ensi kesäkuussa kokeilla josko Nuortti antaisi luonnonkalaa.
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
