Kasvaneen kalastusharrastuksen myötä vesien omistajat = kalastusoikeuden myöntäjät ovat joutuneet rajoittamaan vapaata ongintaa. Lupamaksuja on nostettu, kalastusaikoja on rajoitettu, saaliskiintiöt on määritelty ja jossain on jo kalastajakiintiöt. Kalakantojen turvaamiseksi tehdään myös kestävää kehitystä tukevaa pienpoikasistutusta, elinympäristöjen entisöintiä/ parannusta kuin myös hetkittäistä kalamiesten tyydyttämistä saaliskokoisten kalojen istuttamisella. Ainut mikä lupahommassa tökkii on se, että valvonta on olematonta. Luvanmyöntäjät eivät joko ymmärrä tai niillä ei ole resursseja valvonnan suorittamiseen. Kalastajille jää siis suuri vastuu. Tietämättömän/ taitamattoman vastuu tunnetusti on läpisormien katseltavaa, joten enemmän opastavaa valvontaa kalavesille. Viimeviikkoina järjestetty "tehovalvonta-tempaus" ei kyllä juuri näkynyt missään ? Itsekin kalastin kesäkuussa väh. 3-4 krt/ vko. Olisi varmaan pitänyt onkia istuta ja ongi vesillä, niin olisi saattaanut nähdä vilauksen tarkastajasta ?
-Lupa ei ole aina lupa tappaa, se on myös lupa ottaa vastuuta saaliista kuin myös lupa nauttia luonnosta-
Petteri Päätalo Virkistyskalastaja
|
|