Minkälainen perho pääsee perhorasiaan?

Jaa'a. Itsehän en mikään luokittelija ole, mutta sanon pari asiaa: Ainakin osassa perhojesi kuvissa, kamera on tärähtänyt pahasti, tai kuva on vain muuten epäselvä. Joten kuvien ottamista kannattaa ainakin harjoitella. Toiseksi, sidonnastakin löytyy selvästi parantamisen varaa. Kuinka kauan olet perhoja sitonut? Varmasti tuo siisteys paranee ajan mittaan. Että älähän hätäile, kyllä ne sieltä vielä tulee Ai niin, ja vielä se, että eniten ehkä pistää perhoissasi silmään isohkot päät. Käytä vähemmän sidontalankaa (ja mahdollisesti ohuempaa?).

Tervehdys Niklas!

Ensinnäkin haluaisin ottaa esille tuon yleisen asenteen kehitysrasiaa kohtaa, se ei ole "perhojen kaatopaikka", niinkuin suurinosa ihmisistä ajattelee.. Se on vain puoli, jonne menee kehitystä kaipaavat yksilöt taikka kuvan takia heikommat.. Ei sitä kannata hävetä, ja nykyään ihmiset kommentoivat lähes enemmän K-rasian puolelle, mitä oikean, joten palautettakin niistä saa kivasti. Ja jos tuntuu, ettei muut kiinnostu omista sidoksista, niin käyttää omaa luovuuttaan ja sitoo jotain suunniteltua..

Perhorasiassa on pitkät perinteet laadukkaalle "oikean" rasian puolelle, jotta perhohaullakin löytää sitten asiaa, eikä sieltä tule sitten mitä sattuu.. Ei se määrä, vaan se laatu!

Parit omat vinkit alla, joita noudattaen pitäisi olla hyvät mahdollisuudet rasiaan.

-Sido joku omasta mielestäsi mielenkiintoa herättävä perhoresepti, en nyt siis puhu todellakaan Red Tagista, vaan jostain paljon mielenkiintoisemmasta. Esimerkkinä mainittakoon pienistä perhoista: Europe 12 tai joku muu jonka suurinosa tuntee, muttei ilmesty jokapäivä rasiaan..

-Sido perho ajatuksen kans, tutkiskellen malliperhoa, erityisesti mittasuhteita.

-Käytä perhossa koukkukoosta riippuen sopivaa lankaa, älä siis sido 6/0 Unilla #12 koon pinturia..

-Muista, että purkaminenkin on osa perhonsidontaa! Jos joku osa sidonnasta onkin mennyt retuperälle tai väärin, niin ei muuta kuin spigotti pyörimään väärinpäin..

VäliHuom! Yksinkertainen perho on vaikeampi saada oikean rasian puolelle, koska yksinkertaisissa perhoissa on vähemmän asioita joita arvioida, eli kaikkien osa-alueiden tulee olla tarkkaan sidottuja.

Otetaanpas esimerkkinä tuo sinun viimeisin, 2-Haarainen Red Tag. Näet varmasti itsekkin jotain eroa kun tutkit perhoa ja sitten tutkit jotain rasiassa olevaa 1-haaraista..?

Sido pyrstömateriaali koko rungon matkalta, ja katkaise ylijäämät n.5mm päähän perhon pään paikasta. Katkaise pyrstö oikeaan mittaan ja harjaa se auki. Käytät aikaa sidontalangalla rungon kartioimiseen, eli siihen sikarin malliin.. Ainakin sen pitäisi olla suora, ei perästä paksumpi kuin edestä.. Ja kun kierrät riikinkukon herlejä, katso että se ruoto on päähänpäin, ettei runkoon jää rumasti näkyviin niitä ruotoja.. Sitten kierrät kierteen tiukkaan tasaisin välein ja kiinnität sen tiukkaan. Sitten valitset sopivan mittaisen häkilähöyhenen, nyt puhun siis ruskeasta häkilähöyhenestä, jonka siikaspituus on pisimmillään n.rungon mittaisia, eli noin puolet tuon häkilän mitasta. Sitten kierrät häkilän joka kierroksen jälkeen vedät siikaset osoittamaan taaksepäin. Pari kierrosta ja sitten koukun alapuolelle parilla tiukalla kierroksella kiinni. Sitten jos ei häkilä ole vieläkään asettunut, niin kastelet sormia ja "pakotat" häkilää osoittamaan taaksepäin. Eli kovasti puristamalla häkilää ja painamalla sitä sormien välissä osoittamaan taakse, ei kuitenkaan liian kanssa, sillä sitten voikin tulla siikaskato häkilälle..

Pari piilosolmua ja lanka tyvestä katki. Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä, ja vielä kuvaat perhon myöskin ajatuksen kanssa. Luokittelijat kyllä mielummin päästävät hienosti kuvatun perhon helpommin läpi, kuin sidontaroskien seassa räpsäistyn..

http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=16724.0
Yo. linkissä keskustelua perhon valokuvaamisesta..

Ja sidonta aika? No se nyt ei kerro mitään, itse olen sitonut kaksi vuotta, kohta kolmaskin taitaa kierähtää.. Mutta se onkin se pointti, että olen sitonut varmasti keskimäärin kahta perhoa/päivä. Ja jos ajattelee, että vuodessa on 365 päivää, se kertaa 2.5 = 921 päivää suurinpiirtein. Se kerrotaan kahdella, niin siitä tulee jotain vajaat kaksi tuhatta... Perhoa, jokainen ajatuksen kanssa ja malliperhoa tutkien.. Sitä kutsutaan oppimiseksi.. Sidonta rutiinihan siinä varmasti paranee jos vain sitoo kokoajan, eikä opettele itse sitomista ollenkaan.. Mutta jos jaksaa paneutua ja keskittyä ja harjoitella, niin tulokset on ihan eri luokkaa..? Eli älä katso aikaa, vaan tuloksia!

Itseltäni meni 3kk ennenkuin uskalsin perhorasiaan lisätä ensimmäisen perhoni, joka oli oman kritiikkini perusteella aika heikko, mutta sain kannustavaa kommenttia mm Playerilta, että lähes rasiaan.. Sitten se alkoi se älytön harjoittelu ja harrastukseen paneutuminen ja siitä se sidonta onkin hioutunut.. Toivottavasti hioutuu edelleen, sillä en ole omiin taitoihini tyytyväinen.


Tsemppiä, itsekritiikkiä ja tutkivaa sitomista, sitä sinä tarvitset!

Huom Huom kaikille! Jokaista perhoa ei ole pakko julkaista, itselläni olisi ainakin 5kertaa enemmän kehitysrasiassa perhoja, jos olisin jokaisen raakileenkin lisännyt..

Vaadi Niklas itseltäsi enemmän, sinulla kerta on siihen kaikki vaadittava!!

Ystävällisin terveisin!
-Juho Kupsala-

Ota jokin perhokirja kätösiis ja kato sieltä mieluinen perho joka tuntuisi olevan omantasonen.