Kymönkosken kalastuskunnan tiedote (Kymönkoski)

Kymönkosken osakaskunta on istuttanut kokeiluluonteisesti pyyntikokoisia kirjolohia Kymönkoskeen, Leppäsenkoskeen ja Sahakoskeen. Kokeilulla pyritään vähentämään haittoja, joita syntyi taimenen alamitan korottamisesta.

Kalastuskunta uskoo, että korvaavalla kalalajilla voidaan suojella nykyistä taimenkantaa ainakin hieman. Koskireitin taimenen suojeleminen on erityisen tärkeää, koska reitillä sijaitsee yksi harvinaisista Suomen luontaisesti lisääntyvän taimenen habitaateista. Vesistössä on sekä alkuperäistä että istutettua taimenta, jonka tunnistaa normaaliin tapaan leikatusta rasvaevästä.

Paine kalan nostamiselle on kova. Osalle kalamiehistämme on edelleen tärkeää, että kalaa pyydetään nimenomaan syötäväksi. Osalle kalastajista on myös tärkeää, että kala viedään kotiin näytille, varsinkin nuorille. Osalle urheilukalastuksen rituaaleihin kuuluu saaliin paistaminen avotulilla heti pyytämisen jälkeen. Osa kalamiehistä on niin pahoin tossun alla, että jollei reissulta tule jotain keittiöön, seuraava keikka on vaarassa.

Virkistyskalastuksen harrastuksekseen ilmoittaa yli miljoona suomalaista, joten on selvää, että väkeä rannoillamme riittää kaikista kansankerroksista. Mekin yritämme osaltamme kasvattaa uusia ja sivistyneitä kalastuksen harrastajia, jonka vuoksi perustimme nuorisoluvan, jolla alle 18 vuotiailta peritään vain puolet normaaliluvan hinnasta. Emme siis voi sinisilmäisesti luottaa, että he kaikki olisivat lainkuuliaisia tai ymmärtäisivät herkän ympäristön asettamia vaatimuksia.

Vesistössä esiintyy lisääntyneestä valvonnasta huolimatta jatkuvasti salakalastusta. Salakalastajien ei uskota kunnioittavan taimenen lakisääteistä alamittaa, koska luvankin lunastaneilla näyttää olevan asian kanssa toisinaan vaikeuksia.

Toinen erittäin merkittävä syy kokeiluun on kalastusturismi elinkeinona. Paikallisen toimeentulon näkökulmasta matkailulla on suuri merkitys. Maaseutuelinkeinojen ahdinko näkyy siinä huolessa, jonka lupatulojen vähäinenkin notkahdus aiheuttaa. Suurelle osalle kalamatkailijoista on tärkeää, että siiman päässä on jotain, joka tarjoaa palkitsevan elämyksen, luvallisen saaliin ja toden makuisen pyyntitapahtuman.

Olemme tutkineet taimenen vuosikasvua näissä vesistöissä ja tulokset viittaavat siihen, että kasvu olisi paljon suomalaista keskiarvoa hitaampaa, viiden sentin tuntumassa. Kansallinen alamitta oli viime vuoden loppuun saakka 40 cm ja sen nosto 60 cm:iin oli yllätys. Yleistäen: entisen mittakalan saa 2014 vuodenvaihteen jälkeen pyytää seuraavan kerran vuonna 2017.

Kalastuskunta on selvillä siitä, että kokeilumme tulee jakamaan voimakkaasti mielipiteitä ja otamme vastaan palautetta ja arvostamme hyviä neuvoja, jos niitä on saatavilla. Haluamme painottaa, että emme ole tehneet tätä päätöstä kevein perustein.

Muut reitin koskista pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Meidän toiveemme on, että alamitan nosto palvelisi tarkoitustaan ja Kolima-Keitele-koskireitillä olisi vuonna 2017 terve luontaisesti lisääntyvä taimenkanta ja runsaasti todella reippaita yli 60-senttisiä tappelupukareita siiman päähän riehumaan.