Lempäälään kalaan... (Herralan- ja Kuokkalankosket)

Samat sanat, suosittelen kahden vuosilupa- kokemuksen perusteella. Etenkin talvi- paikkana Lempäälä on loistava.

Olin itsekin rauhoituksen jälkeen, sunnuntaina, aamupäivän paiskomassa perhoja Herralanvirralla ja saalista riitti huolimatta lievästä tungoksesta. Kuokkalassa on valitettavan paljon paikoilleen juurtuvia vaaputtelijoita ja tilan antaminen on hyvin harvinaista. Välillä voi käydä niinkin, että punotuilla siimoilla onkivat paikalliset heittävät vaappunsa tahallaan perhosiiman päälle.

Ensimmäinen kirre tuli heti ensi heitoilla aamuhämärässä ja seurauksena oli väistämätön tunnelman tiivistyminen, kun kolme uistelijaa ryntäsi paikalle. Kaksi heistä oli samoilla sijoilla vielä neljän tunnin kuluttua, kun lähdin kotiin.

Kävin uudestaan Herralassa torstaina 20.11 iltapäivällä ja silloin tilaa oli ruhtinaallisesti. Minun lisäksi paikalla oli yksi uistelija, joka meinasi p..sata housuun kun päästin kaikki kirjot ja taimenet takaisin koskeen. Saldona oli neljä kirjoa ja kaksi taimenta, sekä tusina ahvenia, joista isoimmat olivat yli puolikiloisia. Saman suuntaista oli viime vuonna näihin aikoihin, mutta taimenta tuli paremmin ja ihan mitallisiakin.

Molemmilla kerroilla tinseli ja magnum-larva pelasivat hyvin. Vesi on sameaa, joten kokoa ja näköä saa perhoissa olla, mutta ei pidä liioitella, kalastuspaine on kova.

Sekä että...

Mukavinta on tosin kalastella suvannoista, kun ei tarvitse riskeerata päänuppiaan lyijymotteja viskoessa. Parhaiten tulee pohjalta, etenkin talvella. Muuten Kuokkalassa on erikoista, että välillä virta vaikuttaa lähes tyhjältä ja seuraavassa hetkessä tulee kalaa joka heitolla ja ihan mistä suunnasta tahansa...

Jos hiljainen hetki tulee, niin kannattaa istahtaa keskittymään tai käydä jututtamassa muita. Voi saada jopa vinkkejä.

Mutta omina vinkkeinä, suvannot:
Ota käyttöön mahdollisimman pieni tinseli, jotain 3-5 cm pitkä ja kolmimetrinen peruke. Painota peruke kevyesti lyijyllä n. metrin päästä perhosta. Ja sitten onkimaan, uita hyvin hitaasti ja tee välillä räväköitäkin pyrähdyksiä tai sitten anna "roikkua" akanvirrassa. Vesihän on sameaa ja kylmää, pyytö pitäisi viedä ihan nokan eteen ja rauhallisesti.

Isojakin tinseleitä voi käyttää, mutta silloin on vaarana nuo vihreäkylkiset siimanpätkijät(jotka tosin tuntuvat olevan elämänsä kunnossa ja antavat jopa parempaa kyytiä kuin kirret ja taimenet).

Virrasta:
Nyt käyttöön reilumpi n. 12cm tinseli tai iso, tumma, larva sekä perukkeeseen iso lyijykuula. Heitä ylävirtaan ja ohjaile siimaa siten, että tuntuma perhoon säilyy. Tinselille voi antaa välillä vauhtiakin ja se yleensä kannattaakin, mutta tarkoitus olisi tehdä lyhyitä pyrähdyksiä.

Käytä sitten ihmeessä ihan omiakin perhoja. Itse olen vain tottunut käyttämään larvoja ja tinseleitä (helppo ja nopea sitoa), kyllä muillakin varmasti saa kalaa. Mutta olet varmaan huomannut, että paikka on aika louhikkoinen, joten perhomenkki on ajoittain aika kova. Siksi tulee harvemmin uitettua Muddlereita tai muita monimutkaisempia perhoja.

Sitä kalastuksenvalvojaa (Kalliosaaren Jussia) kannattaa kyllä kuunnella ja varmasti saat myös tietää ottivärit ja -paikat. Jos Jussi ei saa kalaa, niin sitten voi lähteä kotiin.