Jyräänjoki

Jyräänjoki on osa Valkealan reittiä, jota kutsutaan myös Väliväyläksi. Väliväylä on noin 150 km pitkä, pienten järvien ja kauniiden jokiosuuksien ketju. Vesireitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt toisiinsa. Valkealan reitin vedenlaatu on hyvä ja se on eräs Etelä-Suomen puhtaimmista vesireiteistä. Reitin varrella on tasaisin välimatkoin melontaretkeilyyn kunnostettuja taukopaikkoja ja matkailupalveluja. Jyräänjoki virtaa Valkealan reitin alaosilla, Kouvolan kaupungin tuntumassa. Jyräänjoen erityiskalastus -alueeseen kuuluvat reitin viimeiset kosket: Paaskoski, Pikkukoski ja Immastenkoski jotka laskevat Käyrälampeen. Sen rannalla on myös leirintä-alue. Lisäksi samaan Saarento-Jokelan osakaskunnan erityiskalastusalueen luvan piiriin kuuluu Myllykoski, se sijaitsee Käyräjoella joka alkaa Käyrälammesta. Erityiskalastusalueen kaikkiin neljään koskeen on tehty kalataloudellinen kunnostus v. 1995-1996.

Istukkaina alueella on taimenta ja harjusta sekä nykyisin myös kirjolohta. Kalastoa hoidetaan taimenen ja harjusten pienpoikasten istutusten lisäksi mäti-istutuksin. Onkikokoisia taimenia istutetaan yleensä pienissä erissä 1-2 kertaa kesän aikana. Erityiskalastusalueelle istutetaan pyyntikelpoista (pituus vähintään 50 cm) rasvaeväleikattua taimenta vuosittain noin 100 - 300 kpl. Kirjolohta on viimevuosina istutettu 1 kerran kalastuskauden aikana, noin 100 kappaletta.

Jyräänjoki tarjoaa parhaimmillaan hienot puitteet perhokalastukselle. Vesi joessa on vaalean ruskeaa, mutta melko selkeää ja kirkasta. Joen leveys on noin 15- 50 metriä. Koskialueiden leveys vaihtelee noin 15 metristä 30 metriin. Kahlaaminen koskialueilla on suhteellisen helppoa. Koska joki kuuluu hyvin pitkään vesialueeseen sateet nostavat sen pintaa nopeasti.

Paaskoski: Alueen ensimmäinen kalastukselle avoin koski on Paaskoski. Kosken eräs parhaimpia kalastus paikkoja on kosken niska. Alueen kulta-aika alkaa heti varhaiskeväällä sumukorentojen ilmestyessä. Kesän edetessä kalat hakeutuvat kosken nielun voimakasvirtaisemmalle alueelle, jossa onkin jokunen syvähkö monttu isomusten lymyillä. Varsinaiselta koskialueelta mukavan näköisiä ottipaikkoja löytyykin tiuhalti, on kiventakusta ja mukavaa peiliä. Paaskoski kannattaa kalastaa molemmilta puolilta jokea, Paaskosken majan puolella (Pohjois-rannalla) niskalla ja niskan kohdan kallion alareunassa on kalaa, paikassa kannattaa välttää kahlaamista sillä kalat ovat usein melko lähellä rantaa. Paaskosken majaa vastapäätä oleva ranta on vaikeampi (Etelä-ranta), koska siellä on niukasti takaheittotilaa. Paikka kannattaa kuitenkin kalastaa tarkasti esimerkiksi larvastaen, sillä se on kosken tuottoisimpia alueita. Tämä ranta on selvästi syvempi ja kosken päävirta kulkee aivan rannan tuntumassa – joten kalat majailevat usein melko lähellä rantaa päävirran molemmilla reunoilla. Korkealla vedellä syvällä uivat larvat ja nymfit ovat olleet parhaita pyytöjä. Myös tinseli tai muu pinnan tuntumassa viistätettävä salakka streameri on ollut tehokas.

Paaskosken jälkeen virta jatkaa kulkuaan pujotellen varsin herkullisen näköisesti kunnostuksessa sinne laitettujen kivien välistä –tämä on potentiaalista kookkaamman taimenen aluetta, mutta myös harjuksia löytyy. Ylikulkusillan jälkeen virta kuroutuu jälleen kapeaksi ja kiihdyttää juoksuaan. Alueelta saadaan kesän mittaan useita hyvän kokoisia taimenia. Tämä ylin kalastusalue päättyy välisuvantoon, jonka rannalta löytyy myös 2 tulenteko paikkaa sekä Paaskosken maja, josta on hiihtokauden aikana mahdollista saada virvokkeita ja pikku purtavaa. Paikka on ensisijaisesti hiihtomaja joten se on säännöllisesti avoinna vain hankikelien aikaan. Se tarjoaakin erinomaisen taukopaikan talvi- ja kevätkauden perhokalastajille jossa on hyvä levähtää ja lämmitellä juoden lämmintä juomaa.

Pikkukoski: Kosken niska-alue ja sitä edeltävä suvantomainen alue on sumukorentoaikaan joen parhainpiin lukeutuva paikka pintaperhokalastajalle. Kesälläkin alueella majailee joskus mukavan kokoisia harjuksia. Koski sai kunnostuksessa vaihtelevuutta ja uutta ilmettä. Kosken pohjois-rannan puolelta löytyy syviäkin monttuja. Pikkukoski soveltuu kalastettavaksi varsin vaihtelevin tekniikoin – mieleistä vettä löytyy niin larvastajalle kuin pinturimiehellekin. Kalat ovat milloin missäkin, se riippuu vedenlämpötilasta ja – korkeudesta/virtauksen voimakkuudesta.

Pikkukosken loppuliuku kannattaa kalastaa huolella, ajoittain ala-puolisesta Ponnilammesta saattaa nousta virtaan kookkaampia taimenia salakka jahtiin. Itse Ponnilammesta ja Ponnilammenvirrasta voi tavoittaa hyvänkin kokoisia haukia, jotka tarjoavat vaihtelua perhokalastukseen jos lohikalat eivät ole syönnillä.

Immastenkoski: Kaunis Immastenkoski on monen alueen vakiokävijän lempikoski. Alue on mukava onkia niin pinturilla ylävirtaan edeten, kuin streamerilla haravoiden alavirtaan. Varsinkin kosken Valkealan puoleinen ranta eli pohjois-ranta on mukava kalastaa pintaperholla ylävirtaan kiventakusia koluten. Rannan lähettyvillä olevien vedenalaisten kivien sivut kannattaa kalastaa huolella. Myös kosken niska on joskus antoisaa aluetta ja niskalla sijaitsevalta paadelta, ns. laattakiveltä, on petetty monta Jyräänjoen isomusta. Immastenkoski päättyy Käyrälampeen, jonka jälkeen joki jatkaa kulkuaan muuttuen nimeltään Käyräjoeksi.

Juhannuksen aikoihin Immastenkosken loppu liu'usta ennen Käyrälampea saattaa tavata isojakin taimenia. Siellä majailee usein myös haukia ja isoja ahvenia, jopa kokoluokkaa 500g-800 g. Itse Käyrälammessa kannattaa kokeilla hauen kalastusta niin perholla kuin uistimella, paikassa saattaa olla todellisia mörköjä vastassa, etenkin Immastenkosken loppuliússa. Kesällä 2009 Immastenkosken alaosasta saatiin perholla yli 9 kiloinen hauki.

Myllykoski: Tämä Käyräjoessa sijaitseva koski kunnostettiin syksyllä vuonna 1999 siten, että vanha jo huonossa kunnossa ollut pato purettiin ja tilalle rakennettiin pohjapato, jonka alle kivettiin koski. Myös niska-alue madallettiin. Virta-alue, joka ulottuu aina sillan jälkeiseen loppuliukuun, kivettiin suurikokoisilla kivillä, jotka muodostavat kaloille oleskelupaikkoja ja toisaalta niitä käytettiin virran kohdistamiseen ja hajauttamisen. Kosken kunnostusta voi luonnehtia selvästi parhaiten onnistuneeksi koko erityiskalastusalueella.

Kalastus ja ottipaikat: Kosken niska on hyvää pintaperhovettä. Matalalla kelluvat ”häkilättömät” pinturit ovat alueen ottipelejä. Sumariaikaan Myllykosken niska on koko Väliväylän alaosan koskien paras pintaperhopaikka ja sieltä voi tavoittaa hyvällä todennäköisyydellä pintovia, korreja syöviä taimenia. Alempi virta on hyvää aluettta kalastaa niin pinta- kuin uppoperhoilla. Varsinkin matalan veden aikaan pinturilla kalastaminen on ajoittain tuottoisaa. Virta on myös erinomaista kalastaa tinseleillä ja muilla streamereilla, syvyyttä on sopivasti ja matalalla vedellä myös kahlaaminen onnistuu mukavasti. Tinseli toimii erityisesti salakan nousun aikaan ja koko virta on korkealla kevät vedellä hyvää streamer-vettä.

Koski myllyn kupeessa on hankala kalastaa tulvavedellä, lukuunottamatta loppuliukua. Sen sijaan matalammalla vedellä pocket-kalastaja löytää sieltä hyviä paikkoja. Myllykosken yläosan kovasta virrasta tavoittaa taimenia etenkin lämpimän veden aikaan, jolloin taimenet hakeutuvat hapekkaaseen kuohuvaan veteen. Kivien ympäristöt koskipeileineen ja syvemmät kuopat kannattaa haravoida vaikkapa tinselillä tarkasti. Tyypillisesti alueella majailevat taimenet ovat kooltaan 0,7 – 1,5 kg. Kovavirtaisessa koskessa karkuutuksia tulee usein melko paljon, haavi onkin syytä pitää mukana Myllykoskella kalastaessa.

Kosken virta-alueen välissä on välisuvanto, josta syvyyttä löytyy parhaimmillaan 4-5 metriä. Keväällä salakan nousun aikaa taimenet kyttäävät salakoita kyseisessä montussa. Valitettavasti se on vaikea kalastaa tehokkaasti. Sama koskee aluetta jonne virta laskee, eli Lappalanjärven päätä, josa syvyyttä löytyy jopa kahdeksan metriä. Myllykosken yläpuolisella virta-alueella menee pohjois-rantaa pitkin kävelytie. Matalalla vedellä se on hyvää pinturivettä.

Paikan ottiperhot: Ottiperhoista suosituimpia ovat erikokoiset tinselit ja larvat sekä vesiperhos-pinturit. Sumariaikaan tietysti korripintaperhot ja -nymfit. Erilaiset vesiperhos-pinturit toimivat Juhannuksesta alkaen aina elokuun loppuun asti. Streamereista pienikokoinen tinseli on ollut yksi parhaista läpi kauden, samoin erikokoiset White Marabou Muddlerit. Vasta-istuteille taimenille punainen tinseli on ollut tehopeli. Pintaperhoista klinkhämer, cdc-pinturit ja Nalle Puh ovat toimineet. Niska-alueilla skaterit yms. viistätys perhot ja matalalla kelluvat pienet pintaperhot sekä emergentit ovat kokeilemisen arvoisia perhoja. Itse koskessa taas toimivat streamerit ja hieman kookkaammat hyvin kelluvat pinturit, sekä syvällä uitetut pupat, larvat ja nymfit.

Jyräänjoen erityiskalastusaluetta hallinnoi SAARENTO-JOKELAN OSAKASKUNTA, joka vastaa kalastuksen järjestämisestä ja lupien myynnistä. Osakaskunnan kalastuksen valvonnasta erityiskalastusalueella vastaa Pohjois-Kymen Perhokalastajat ry. Osakaskunta valtuutti v. 2015 kolme uutta kalastuksenvalvojaa, joten nyt osakaskunnalla on alueella seitsemän valvojaa. Kalanistutuksissa painopisteenä ovat nykyisin istutukset erityiskalastusalueelle, mikä on positiivinen muutos osakaskunnan toiminnassa. Vuonna 2016 istutusvaltuus oli 3 000 euroa.

Kalat: Alueen koskilla tavattavat kalalajit ovat made, ankerias, kivisimppu, ahven, hauki, salakka, seipi ja särki. Lisäksi istutettuna taimen, harjus ja kirjolohi. Taimenen luontainen lisääntyminen koskissa on ollut erittäin heikkoa. Harjus lisääntynee alueella luontaisesti, kanta on pitkälti istutusten varassa.

Harjus kotiutettiin Jyräänjokeen poikas-istutuksilla 1980-luvun loppupuolella, istutuksia tehtiin 1990-luvullakin. Harjus menestyikin ja kasvoi alueella hyvin. Menneinä vuosina Jyräänjoki oli melko hyvä harjusvirta, suurimmat saadut yksilöt oliviat hieman yli 40 cm pituisia. Harjus kärsi kuitenkin Jyräänjoen koneellisesta kunnostuksesta joka tehtiin vuosina 1995-1996 . Kunnostuksen jälkeen harjuspopulaatio heikkeni merkittävästi tai hävisi alueelta. Harjusta alettiin jälleen palauttaa alueelle istutuksin useampi vuosi kunnostuksen jälkeen. Nykyisin kaikki harjuksen poikaset ovat poikasistutuksista peräisin ja perhokalastajat ovat jo saaneetkin yli 30 senttisiä harjuksia alueelta.

Taimen istutuksia tehdään alueelle poikasistukkaina sekä jonkin verran mätirasioissa, joista on saatu positiivisia kokemuksia. Alueella istutetaan myös onkikokoista taimenta, vuotuiset istutusmäärät ovat olleet 100 – 300 kg. Esimerkiksi vuonna 2016 istutettiin pyyntikelpoista (pituus vähintään 50 cm) rasvaeväleikattua taimenta 200 kpl (keskipaino noin 1,6 kg/kpl). Valkealan reitille on tehty järvitaimenen ja harjuksen poikasistutuksia vuodesta 1989 lähtien. Istutukset on suoritettu Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja osakaskuntien toimesta, sillä voimalaitoksille ei ole määrätty kalataloudellisia velvoitteita.

Kirjolohi istutuksia Jyräänjoen erityiskalastusalueelle on alettu tekemään osakaskunnan toimesta vuodesta 2013 lähtien. Istutusmäärät ovat olleet pienehköjä. Esimerkiksi vuonna 2016 istutettiin kirjolohta 110 kpl (paino noin 1,0 kg/kpl). Kaikkiaan Saarento-Jokelan osakaskunta laittoi kyseisenä vuonna alueen istutuksiin rahaa 2 912 euroa.

Vedenlaatu: Valkealan reitin sijainti Salpausselkien välisellä moreenialueella on ollut yksi tae reitin hyvälle vedenlaadulle. Väliväylä onkin tärkeä kohde niin vedenhankinnalle kuin virkistyskäytöllekin. Veden laatu reitillä on pääosin hyvää, mutta merkkejä rehevöitymisestä on kuitenkin todettavissa. Vaikka varsinaisia jätevesiä ei reitin vesistöihin lasketakaan, niin turvetuotannon vedet aiheuttavat kuitenkin alueelle hajakuormitusta ja tämä näkyykin paikoitellen veden laadussa. Vedenlaadultaan reitti kuuluu kuitenkin Etelä- Suomen puhtaimpiin luonnontilaisiin vesireitteihin.

Kaakkois-Suomen TE-keskus on vuosina 1996 -1997 kunnostanut Valkealan reitin koskialueita vuonna 1995 laaditun kalataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaan, jota on täydennetty alueellisilla suunnitelmilla. Kunnostettujen koskialueiden yhteispituus oli noin 1400 m ja pinta-ala yhteensä 33 900 m2. Tästä poikastuotantoon soveltuvaa alaa on noin 13020 m2.

Valitettavasti kunnostuksista saatava hyöty on kuitenkin menetetty useina vuosina Jyräänkosken padon aiheuttaman veden korkeuden vaihtelun vuoksi. Taimenen vaelluspoikas- eli smoltti- tuotantopotentiaalia Valkealan reitillä arvioitiin Itä- ja Etelä-Suomessa tehtyjen lohikalapopulaatiotutkimusten perusteella. Valkealan reitin smolttituotantomääräksi arvioitiin vaatimattomat 850-5 100 smolttia vuodessa.

Onneksi vuosien odotuksen päätteeksi Jyräänkosken pato puretaan ja uusi Jyräänkoskeen rakennettava pohjapato lopettaa Valkealan järvien säännöstelyt. Jyräänkosken säännöstelypato korvataan uudella pohjaan tehtävällä padolla. Sen myötä päättyy Haukkajärven, Karhulanjärven, Kepsunjärven, Rapojärven, Tarhajärven ja Tirvanjärven veden säännöstely. Pohjapadon rakennustyöt aloitettiin elokuun 2016 alussa. Padon vaihdon tavoitteena on elvyttää Valkealan reitin järvitaimenkantoja poistamalla nousuesteet. Luonnonmukainen pohjapato antaa kaloille mahdollisuuden vaeltaa ja nousta syönnöstämään järvialueille. Jyräänkosken pohjapato rakennetaan noin 70 metrin päähän säännöstelypadosta ylävirtaan päin. Pato on mitoitettu siten, että järvien keskivedenkorkeus ei muutu nykyisestä eivätkä ylivedenkorkeudet nouse.

Kalastuslupien hinnat (erityiskalastusalue): Aikuiset: vuosilupa 30 €, viikkolupa 16 €, vuorokausilupa 8 €

Alle 18 –vuotiaat, vuosilupa 15 €, viikkolupa 8 €,vuorokausilupa 4 € • Alle 12 –vuotias voi kalastaa ilman lupaa aikuisen seurassa, joka on hankkinut asianmukaiset luvat (18-64 vuotias henkilö maksanut valtion kalastonhoitomaksun ja hankkinut osakaskunnan luvan iästä riippumatta).

kalastuslupien myynti:

• Ravintola Lohikukko, Lohikuja 1, 45360 Valkeala, 040 688 3384
• Tykkimäen Sauna, Lautarontie 3, 45200 Kouvola, 0500 321 000
• Tykkimäki Camping, Käyrälammentie 20, 45200 Kouvola, 05 321 1226

Voit myös itse lunastaa kalastusluvan maksamalla sähköisesti tilille: Saarento-Jokelan osakaskunta FI07 5750 4640 0025 83

1. Laita liitetietoihin maksajaksi luvanhaltijan nimi ja

2. Kalastusalueeksi ”Jyräänjoen erityiskalastusalue" 3. Luvan alkamisaika on tositteeseen tulostuva. Jos haluat luvan alkavaksi muuna ajankohtana, kirjoita haluamasi alkamisaika (pvm ja klo) viitetietoihin. 4. Tosite maksusta on kysyttäessä esitettävä kalastuksen valvojalle.

KALASTUS SÄÄNNÖT: Alamitat: Rasvaeväleikattu taimen 50 cm, harjus 35 cm ja kuha 50 cm. Luonnon taimenen (Rasvaevällinen) on rauhoitettu ! Alamittaisen kalan tappaminen ja hallussapito on kielletty. Alamittainen kala on palautettava veteen elävänä tai kuolleena. Hallussapito antaa kalastuksenvalvojalle oikeuden ottaa talteen kalastusvälineen sekä saaliin.

Saalisrajoitus: kaksi lohikalaa/lupavuorokausi/kalastaja.

Tulenteko on sallittu vain Paaskosken majan tulentekopaikoilla.

Kalastuskielto: Kaikki kalastus kielletty taimenen kuturauhoituksen aikana 1.9 -31.12.

Lisää muista säännöistä täältä: https://www.saarentojokelan-osakaskunta.net/kalastussaanto

Saarento – Jokelan osakaskunnan kotisivut: https://www.saarentojokelan-osakaskunta.net/

Päiväkirja