[Muokkaa]

Kuvat

[Liitä kuva]

Polarisaatiolinssit

Jos käyttää polarisoivilla linsseillä varustettuja aurinkolaseja, polarisaatiolinssin vaikutuksen havaitsee kääntelemällä hieman päätä.

Alla on kaksi kuvaa, joista ylemmässä sama kohta on kuvattu käyttäen polarisaatiosuodinta kamerassa. Alemmassa suodin on sellaisessa asennossa, että sen vaikutus on mahdollisimman pieni. Molemmissa kuvissa näkyy perho (ympyröity punaisella), joka on tosin kuvien välillä hieman liikkunut, mutta polarisaatiosuotimen vaikutuksen havaitsee varmasti. Samanlainen vaikutus on käytettäessä polarisaatiolinsseillä varustettuja aurinkolaseja.

Polarisaatiosuodin käytössä

Ei polarisaatiosuodinta

Kalastajalle polarisaatiolinsseillä varustetut aurinkolasit ovat melkein pakollinen hankinta, ne helpottavat erityisesti pohjan muotojen lukemista, perhon seuraamista ja kahlaamista. Harvoin niidenkään avulla kaloja varsinaisesti näkee, mutta joskus niinkin voi käydä.

Teoriaa

Valo on poikittaista aaltoliikettä. Valoa (yleisemmin sähkömagneettista aaltoa) sanotaan polarisoituneeksi kun se värähtelee yhdessä tasossa. Normaalisti valo muodostuu eri suuntiin polarisoituneista valoista, jotka ovat syntyneet atomeissa.

Polarisoitunut valo saadaan, kun valosta poistetaan osa polarisaatiotasoista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kun valo heijastuu (esim. veden pinnasta, lasista) tai kulkiessaan väliaineen läpi.

Käytännössä kun valo heijastuu veden pinnasta, se polarisoituu siten että jäljelle jää vain vaakasuoraan suuntaan värähtelevä valo. Polarisoivat linssit päästävät lävitseen vain pystysuoraan värähtelevää valoa, joten veden pinnasta heijastuva valoa ei pääse linssin läpi.

Tehokkaimmin heijastukset poistuu kun linssi on 34 asteen kulmassa heijastavaan pintaan nähden.

Sivua muokattu viimeksi 06.09.2004 20.08.
Muokkaaja MNi

Katso myös