Varustelista vaellukselle

kuin monta vaatetta yhelle päivälle? esim. (1/vrk 2xT-paitaa, 2xhousut)

Tuossahan ylhäällä lukee. Eli esimerkiksi t-paitoja 3 kpl viikon reissulle. Päivää kohden siis noin puolikas...

Minkä merkkisiä rinkkoja porukat oikeen omistaa?
Laittakaa merkki ja malli.

aika paljon otat tavaraa mukaan:S ei mulla ole ikinä ollu tollasta määrää..

Tosi hyvä ja kattava lista.. propsit.

On kyllä todella hyvä lista, eikä tavaraa tuossa liikaa ole. Kun nuo pakkaa samaan kasaan ennen rinkkaan laittamista huomaa että mahtuu helposti. Kiitokset muistilistasta!

"Mie" kyseli noista rinkoista: --> Itse käytän anatomista Jaakko Sudennahkaa (Jack Wolfskin) tilavuudeltaan 70L.

Tos on paljon tavaraa mitä tarvii noin 2kertaa päiväs. Pakkaa päällimmäiseksi mitä tarvit useimmiten nii ei tarvi aina koko rinkkaa tyhjentää kun leiriyryt.

1. Kertakäyttölautaset ovat osoittautuneet käyttömukavuutensa - ei tarvitse tiskailla.. Ja se hygienia.

2. Vaatteina käytän ainoastaan urheilualusvaatteita/microfleece-/fleece-vaatteita eli niin kuin me vanhat sanomme, tekokuitua. Ne siirtävät hien iholta ja ennen kaikkea kuivuvat älyttömän nopeasti!! Puuvilla imee hyvin hien, mutta sen kuivattaminen on tuskaa! Villa sopii toki lämmittäväksi kerrokseksi tuulenpitävän alle.

3. "Yövaatteet" (vara-alusvaatteet) makuupussiin. Ihana iltapesun tai useimmiten aamuyön pesun jälkeen pukea puhtaat yövaatteet päälle ja mennä makuuupussiin.

4. Pieni purkki (1 dl) desifiointiainetta käsien desifiointiin.

5. Savustuspusseja 1/päivä/3 henk. Eivät häivä luontoon, joten joudut tuomaan käytetyt kotiin.. Vaikka sisältöinen!! Käytettyä pussia voi käyttää paistinpannuna.

6. Päiväreppu, vaikka leiri olisi pääkalastuskohteen rannalla.

Itse on tullu oltua usempi vuosi noissa partiotouhuissa ja vaellettu on jokunen kilometri. Viimevuoden pisin reissu kohdistui käsivarteen Norjan Didnojoen kautta Haltin huiputukseen ja sieltä Kilpisjärvelle matkaa kertyi reilut 100km ja tuli siinä samalla perhosteltua matkanvarrelle olleita jokia.
Tänä vuonnakin olis tarkoitus lähteä ainakin 2 kertaa lappiin

Joo onpa hyvä lista vaellukseen. Toki osa listan kamoista eli ns. yhteisiä tavatoita kannattaa jakaa ryhmän kesken jos on isommalla porukalla liikkeellä. Näin jokaisella on tasaisesti kuormaa. Ja tietysti osa on päällä jotka listaan on merkattu.
Itse olen punninnut kaikki kamat mitä mukanaan kantaa, no joku nauraa tässä vaiheessa et melkosta hifistelyä, mutta kyllä se loppujen lopuksi kannattaa. Itsekkin oppi tämän kantapään kautta.
1 vko. reissun kamat jakautuu painollisesti itselläni seuraavasti
Rinkka n.3kg
vaatteet n.10kg
ruuat n.5kg
majoitus kamat: teltta, m-pussi, m-alusta
n.5kg
muut yleis +hyg. kamat n.2kg

Listalta toki puuttuu ne rakkaat kalastusvälineet joista yllättäen kertyy helposti painoa. n.2kg ylöspäin


Kuten Vanha kommentoi kannattaa satsata kevyisiin vaatteisiin. Sillä esim. 25kg rinkka painaa jos päivämatkat ovat vähänkin pidempiä.
Meidän ryhmä on ennen varsinaista pitkää vaellusta tehnyt ns. 1 yön koevaelluksen lähimaastoon n.20 km päivämatka sellaisella rinkkapainolla kuin on tarkoitus lähteä pitkälle vaellukselle niin ainakin tuoreimmat vaeltejat käsittää miten rinkka painaa ja mikä on todella tarpeellista kantaa mukanaan. Jossain tutkimuksissa oli että vaelluksella rinkan optimipaino kantamuksineen tulisi olla n. 1/3 omasta painosta niin silloin pitäis jakassa kulkea.

Rinkka kannatta olla ns. laatukamaa joita löytyy useampia erimerkkejä itse en liputa minkään tietyn merkin puolesta sillä jokaisella on omat mieltymyksensä Joka rinkkamerkistä, jotka on hinnaltaan n.200 ylöspäin niin löytää hyviä kantolaitteita. Toi 100l Rinkka on aika raju koko sillä sinne ahtaa nopeasti liikaa yliääräistä kamaa. Itselleni on riittänyt 75l rinkka vallan mainiosti.

Mulla on ollut jo 30 vuotta Halti 1002 (90L) koska olen itse aika isokokoinen ja muutamilla kalakavereilla Halti 905 (85L). Omaa rinkkaani pussia on tarvinnut korjata kerran, mutta vetoketju on kulutustavaraa. Toki remmejä on tarvinnut uusia. Putkirunkoiset rinkat on todettu suurella kuormalla kestävimmiksi ajan kanssa. Oli minulla muutaman vuoden ns. anatomic rinkka kun ne tuli markkinoille. Ei niin hyvä leveämmälle selälle. Möin sen pois ja kaivoin takas vanhan työhevosen.

Satsaa laatuun, se kannattaa. Hyvästa rinkasta on iloa kymmenniksi vuosiksi. Rinkka hajoaa käytössä, ei kaapissa. Paukasee vit**** päälle jos rinkka (tai muut kamat) leviää kesken reissun. Eikä tarvittavia korjausvälineitä ole mukana muutakun nasuteippi, lankaa ja neula, nippusiteitä, rautalankaa ja pikaliimaa.

Rinkka tarvitsee olla, suhteutettuna omaan käyttötarpeeseen, riittävän iso. Helpompi kulkea ryteiköissä kun mitään ei roiku ulkopuolella ja jokaisen taskun avaaminen onnistuu helpommin.

Tärkeää on myös, että rinkka on sadetiivis, muuten rinkan sadesuoja on tarpeen. Majoituksen vähäistä tilaa ei rinkalla tuhlata, eli rinkka säilytetään yleensä ulkona.

Rinkan oikea säätö on ehdottoman tärkeää! Pakkaa kotona hyvissäajoin noin oikea paino rinkkaan ja käy kävelyllä. Jo muutaman km:n jälkeen huomaa jos rinkka ei istu kunnolla. Eli olkaimien leveyttä ja selän korkeutta puhumattakaan lahtiovyöstä, pitää pystyä säätämään, ellei sinua ole rakennettu tehtaan standardien mukaan.

Ja muistakaa vesistöjen ylityksissä kävellen: LANTIOVYÖ AINA AUKI! Jos kaadut, et muuten saa rinkkaa pois selästä.

Korjaus edelliseen:

Rinkat ovat Savotta 1002 ja Savotta 906!

Pahoittelen virhettä

Joku kyseli aiemmin millaisilla jalkineilla kannattaa lahtea Lapin (Kasivarren) kalastusvaellukselle kesalla. Minulla on lahes 40 v ajalta kokemus asiasta. Jos liikut yksin, ota kahluusaappaiden/kumisaappaiden lisaksi hyvat vaelluskengat, joilla kuljet rinkan kanssa, ettei paase nilkka murtumaan, mika saattaisi yksin ollessa olla kohtalokasta. Muuta vaaraa siella ei sitten olekaan. Jos liikut porukassa, niin itse olen ottanut vain kahluusaappaat ja lenkkikengat. Kahluusaappaat voi markia siirtymataipaleita varten pukea jalkaansa ja tarvittaessa laskostaa alas, ettei hiosta liikaa. Lenkkikengilla taas voi hyvalla reitinvalinnalla kavella kilometrikaupalla ja niita on mukava pitaa myos leirissa. Kenkien vaihtaminen vaelluksen aikana ei ole mikaan pulma, taukojahan on lukuisia. Lenkkarit myos saa kuivatettua kohtuullisesti. Vaelluskenkia ei saa helpolla kuivaksi ja ne painavat paljon. Leirikenkina ne ovat epamukavat. Toisaalta kalastuksessa tarvitaan kahluumahdollisuutta, samoin purojen ylityksissa, ja tavalliset kumisaappaat eivat useimmiten riita. Siis: Minun valintani on yleensa kahluusaappaat ja lenkkitossut. Niilla olen parjannyt pitkilla vaelluksilla, joilla kalastaminen on ollut paa-asia ja vaeltaminen lahinna keino paasta kauas hyville kalapaikoille, vaikka toki vaeltamisestakin on nautittu ja joskus karsitty. Kahluuhousuja en tallaiselle vaellukselle ottaisi mukaan.

Ennen 1970 luvulla käytin vaelluksilla kumisaappaita ja tennareita koskien ylityksissä jos varsi ei riittänyt. 1980 luvulla mukaan tuli niitä ensimmäisiä ”muka nilkkaa tukevia” lenkkareita ja hyvin pärjättiin, kun paremmista ei vielä tiedetty! Nilkkaa tukevia kenkiä ei oikein ollut markkinoilla joten niitä paranneltiin teipillä ja irtohihnoilla.

Nykyään olen käyttänyt kalareissuilla, jossa talsitaan yli 5 km päivässä vaelluskenkiä. Toki maastosta riippuen. Valitsen lähes poikkeuksetta pitkävartiset vaelluskengät (nilkan taitoksesta varteen päin 6-7 kiinnikettä/puoli), ne ovat nykyään minun käyttöön monipuolisimmat. Niillä pystyy kalastamaan pohjoisen kivikkojoilla paremmin kuin lyhytvartisilla, ellikkäs ovat monikäyttöisemmät. Käveleminen veden alla olevilla kivillä helpompaa kuivin jaloin. Vaikkakin lyhytvartiset ovat paljon paremmat vaeltaa, varsinkin jos maasto on hyvin kumpuilevaa. Pitkävartisissa kengissä varsi on lähes poikkeuksetta aika jäykkä. Ongelmaa olen ratkaissut nauhojen välisolmulla, jos ei ole lukitusta, jolloin varren yläosan voi jättää löysemmälle.

Matalien jokien ylitykset sujuvat pidempivartisilla helposti. Kun arvioin joen syvyyden riittämättömäksi varrelle, vaihdan ns. groksit jalkaan, päältä solmittavat ja eivät ime vettä. Pysyvät jalassa kovemmassakin virtauksessa. Nämä sopivat todella mainiosti leirikengiksi, saavat jalat levätä kenkien puristuksista ilmavasti villasukan kera. Kevyet sukkahousumalliset kahluuhaalaarit goksien kanssa toimii vaelluksilla, jos ei tahdo kantaa painavempia haalareita. Niin jos pitkävartiset vaelluskengät eivät riitä.

Vaelluskenkien kuivaksi saaminen on sitten oma ongelmansa. Kotakangas, mikä on nykyisin yleisin majoitteemme, kengät saa hyvin kuiviksi korkealle ripustamalla. Tässä vaan täytyy olla varovainen, etteivät kengät kuumene liikaa kun tulia pitää. Silloin ongelmaksi tulee liimaukset, jotka nykyisin pääsääntöisesti on liimattu kuumaliimalla! Läpimärkä nahkakenkä myös kutistuu liiallisessa kuumuudessa. Nuotiolla ei missään tapauksessa saa kuivattaa vaelluskenkiä!!! Kuulemma toiset ovat kokeillee vähän kaikenlaisia konsteja saada märät/hiostuneet kengät kuiviksi, esin. lämpöpusseilla, hyvin kosteutta imevillä mikrokuitupyyhkeillä ja nuotiossa hieman lämmitetyillä pikkukivillä sukan sisässä. Täytyy joskus kokeilla tätä kivitemppua. Mutta myös totta sekin, että hieman kosteat kengät eivät haittaa mitään jos vaeltamien jatkuu seuraavana aamuna, koska kengät kostuvat varmasti nopeasti hiotessaan.

Olen käyttänyt vuosien varrella seuraavan merkkisiä vaelluskenkiä: Nörrona, Alfa, Merrel, Halti, Haglöfs, Meindl, Hanwag, Viking, Lundhaas ja eräs merkki jota en muista. Nyt minulla on ”testauksessa” ensi kesäksi pitkävartiset Chirucat. Kaikki kengät ovat olleet kalvokenkiä. Osa kengistä ovat vuotaneet muutaman käyttökerran jälkeen ja saumat ratkenneet onneksi takuuhan on yleensä yksi vuosi. Mutta muutamien vaihtojen jälkeen olen perunut kaupan ja vaihtanut toiseen merkkiin. Toiset kengistä ovat taas olleet hyviä ja tiiviitä loppuun asti, esim Norjalainen Alfa. Minun käytössä kengät kestävät yleensä noin 500-800 km tai 2-3 vuotta. Kenkien sisäänajoon menee parikymmentä kilometriä, sillä sitten vasta tietää istuvatko kengät hyvin! Se kannattaa muistaa myös, että kun kengät tulee tehtaalta, ne on vain kiillotetut hyvän näköisiksi – myyviksi. Joten vien uudet kengät aina suutarille pinnoitettavaksi ennen ensimmäistä käyttökertaa. Suutareilla on sopivat aineet jokaiselle pintalaadulle!

Tuskin täysin oikeaa ratkaisua retkeilystä tarvittavista kengistä on, sillä jokaisella on omat tarpeensa ja mieltymyksensä. Mutta jos ei kokeile rohkeasti uutta, ei voi tietää niiden hyviä ominaisuuksia. Kesäkelillä tasaisessa kuivassa maastossa käyvät mainiosti vaikka sandaalit.

Mitä kenkiä kannattaisi ottaa mukaan Hetta-Pallas vaellusreitille. Voisko joku kertoa vähän reitistä, että onko paljon kosteita paikkoja tms. Itsellä on jonkinlaiset vaelluskengät jotka vähän pitää vettä että tarviikohan kumisaappaita.
Koska kyseessä on rippileiri ei reitiltä varmaan poiketa eikä taida ehtiä paljon kalastelemaan