Blue Doctor

en kyllä ymmärrä todella hieno on perho mutta kommentteja ei oo tullu pitää tässä sitten jotai keksiämulla on vaan semmonen propleema kun en ainakaan mitään negatiivista kritiikkiä keksi

No vaikea tästä on kenenkään negatiivista palautetta keksiä, on meinaan sen verran upea perho. Runkokin on just eikä melkeen sopivan paksu, ainaski mun silmään . Jos nyt jotain palautetta pitäisi keksiä, niin ehkä yläkaari ja pyrstö (crestit) voisivat avautua paremmin? Mutta jokatapauksessa todella nätti luomus, ja vähintäänkin sen hopeasijan arvoinen

Kiitos kehuista!

Pidän myös kartiokkaasti paksunevista rungoista lohiperhoissa. Vaativat paljon aikaa tehdä, mutta ovat mielestäni vaivansa arvoisia.

Viitsitkö hiukan valaista kuinka saat perhojen rungoista noin kauniisti paksunevia? Vai onko joku ammattisalaisuus?

No eipä ole ammattisalaisuus.

Käytän hommaan jotain hyvin litistyvää/sortuvaa lankaa tai silkkiä. Mitä ohuempaa tavaraa käyttää, sitä helpompi on tasainen kartio saada aikaan - mutta sitä enemmän siihen kuluu myös aikaa. Olisi myös eduksi, jos lanka tms. ei olisi turhan liukasta, koska varsinkin jyrkemmin kartioituvia runkoja tehdessä lipsuu varsinainen runkosilkki helposti pohjustuksen päältä pilaten lopputuloksen totaalisesti!

Aloitan pohjustuksen niin, että kiinnitän pohjustustuslangan rungon etuosaan. Poistan langasta kierteen ja litistän sen peukalonkynnen ja etusormen välistä vetäen ja tai jotain sileää pintaa pitkin vetäen (esim sidontaneula). Sitten aloitan pohjustuksen tekemisen kiertämällä litistettyä lankaan tasaisesti taaksepäin kohtaan, josta haluan rungon alkavan ohenemaan taaksepäin kartiokkaasti. Tästä kohdasta (esim vähän rungon keskikohdan takaa) sitten kierrän pohjustuslangan takaisin eteen. Tämä toistetaan muodostamalla haluttu kartio ja paksuus kulkemalla aina hieman taaemmas pohjustuslangalla. Myös rungon etuosasta jätän pohjustuksen hieman vajaaksi, jotta runko ohenee myös hieman eteenpäin. Pohjustuslankaa voi kiertää erilaisissa kulmissa halutessaan muuttaa volyymiä tai jättää langan kierteen avaamatta. On tärkeää, että pohjustuslanka tulee tarpeeksi kireälle, muutoin varsinainen silkki uppoaa siihen rumasti ja tai pohjustus voi sortua.

Lopuksi pohjustus kannattaa "silittää" jollakin sileällä esineellä esim. lyijykynänvarsi, metallilusikka tms. silittämällä varovasti runko jokapuolelta. Tärkeää on, että tarkoitukseen käytetty vekotin on ehdottoman sileä. Pienikin röpö tai purse katkaisee helposti silkin säikeen pilaten koko vaivalla tehdyn rungon. Kannattaa myös muistaa, että mikäli haluaa sileän rungon, on myös pojustuksen oltava ehdottoman sileä.

Monet sitojat käyttävät myös tapaa, jossa pohjustuslankaa kiinnitetään pohjustuksen "kääntökohtiin", jolloin nämä pätkät vaan kierretään eteenpäin vuorollaan. Mielestäni tällä tavalla on kuitenkin vaikeampi saada pohjustuksesta ehdottoman tasainen.

Toivottavasti saat sepustuksestani selvän.

Kiitos paljon perusteellisesta vastauksesta, kyllä tuosta selvän saa

Eipä kestä - hyvä että ottaa selvän.

Mikäli perhoon tulee välivyö tms., kannattaa myös tuo paikka pohjustaa lähes rungon paksuuteen. Näin rungon kartio ja muoto on helppo säilyttää koko matkan. Mikäli rungonpaksuus putoaa tässä kohdassa pelkkään koukunlankaan, sortuu runkosilkki helposti tätä kartiota alaspäin sidottaessa, sekä rungonosista tulee jenkkifutiksen muotoisia.

Tuossa Teno 9:ssä ja etenkin sen helan ja rungon kartiossa näkyy, mitä tarkoitan kartion säilymisellä läpi rungon.

Saatavilla on myös rungon pohjustukseen tarkoitettua Underbody-silkkiä jolla homma käy nopeammin, kuin pelkällä sidontalangalla,
Hienoja perhoja! Kiva nähdä, että on nähty vaivaa runkojen sidonnassa. Se kun tahtoo jäädä nykysitojilta lähes huomiotta, kun kaikki tähtää vaan siipeen.

Kiitos Toni! Täytyy panostaa runkoihin, kun siivet on mitä sattuu.

Täytyypä tutustua mainitsemaasi pohjustuskamaan.