Perho tehty varsinaisesti kaverille Argentiinan reissulle Dorado-pyyntiin mutta vastaavat mallit ilmestyivät myös haukiperhoiksi rasiaani. Vahva koukku kestää vaikka norpan ja varren vapaasta osasta helppo ottaa pihdeillä kiinni.
Näppärän näköisiä perhoja. Varsinkin ylemmässä on tosi hyvä muoto.
Olenkin aina ihmetellyt että mistä johtuu tuo mm. hauki- ja tarponiperhojen sidonnassa käytetty tyyli, jossa koukun silmän jälkeen jätetään puoli vartta tyhjäksi. Onko se siis ihan tuosta syystä, että saadaan koukku irroitettua kalasta helpommin pihtien avulla? Vai onko sillä jotain tekemistä esim. painotuksen kanssa?
Kauniita haukiperhoja !
Nyt jätän tuosta omasta versiostanikin etuosan vapaaksi. http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=3316
t. Päde
Itse olen kokenut huonoksi sen että koukun kita tuodaan noin eteen suhteessa perhon koko pituuteen. Tosin itse kalastan mielelläni pitkillä perhoilla. Tänäänkin sidoin 24 senttiä pitkiä perhoja, joten niissä kannattaa koukku saada mahdollisimman taakse, eli ei voi jättää tuota etuosaa tyhjäksi. Se miksi koukun kita pitää saada taakse, on tietenkin sen takia että kalat tarttuu paremmin.
Ehkä pienemmissä perhoissa asia vähän erilailla toimisi, koska kuitenkin menee kokonaan kalan suuhun. Mutta pienillä saa pieniä kaloja, isoilla jackbotin tai ei mitään .
Paljas koukun varsi ei minimaalista vaikutusta enempää perukkeena toimi; koukun varsi on siellä olemassa ihan yhtä pitkänä oli se paljas tai ei. Ehkä kala iskee vähän taaemmaksi, mutta peruketta tarvitaan kuitenkin vasta kun kalaa väsytetään, jolloin ihan sama onko varsi paljas vai ei, kun kuitenkin koukun kidasta kala on kiinni.
Ylempi perho on ehkä hienoin haukiperho,jonka olen nähnyt. Todella silmää hivelevä. Alemmassa tosin vatsa tulee paremmin esille.
Nämä ovatkin ensimmäiset tällä tyylillä tekemäni perhot ja käyttökokemukset puuttuvat vielä. Tähän asti olen suosinut Partridgen Ad Swier 4/0-8/0 haukikoukkuja kokonsa ja väkäsettömyytensä takia sekä saahan niihin nätin perhon mutta kun pirut ruostuvat merivedessä. Toinen suosikkini on ollut TMC 811 S vankkana ja kestävänä koukkuna. Koukun pituus ei ole ainakaan minulla asettanut ongelmia. Keväällä kalastin TMC:n 2/0 koukkuun mirror imagesta tekemälläni pitkällä silikooni päisellä perholla kudun jälkeisiä haukia. Lähes uppoamattomana sillä oli riemukasta kalastaa aivan pintakalvossa matalassa vedessä. Iskut olivat suht rajuja kalan koosta riippumatta ja perhot kaivettiin pihdeillä syvältä kitusista. Jigi hommissa olen törmännyt pyrstöjen pureskeluun useammin ja varautunutkin pulmaan lisä koukulla. Perhon koosta olen MNi:n kanssa samaa mieltä eli suuri on kaunista ja suurta tai ei mitään... (taisin kalastaa liian suurilla viikonlopun Paraisilla koska lähes MP reissu ;o) )
Uimaan pääsivät heti syksyllä, tosin eteläisessä amerikassa, Argentiinassa... Markku syötti näitä piraijoille ! Eli älkää ainakaan LAINATKO perhojanne, jos joku pyytää eksoottisemmalle reissulle... Jäät kun lähtevät, niin eiköhän päästä testaamaan kotoisimmilla silppureilla...
Kuvat Markku Autio.
Se on toi piraijan hammaskalusto vähän rankempi kuin hauen, näin dokumentin teeveestä jossa joku heimo näitä piraijoita kalasteli ja vanhimmalta kalastajalta puuttu peukalo ja etusormi...
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?