Kehittelin Lapin Tähden mallia mukailevan tumman sidoksen lohensoutuun eräälle tutulleni.
Tämäkin on mielenkiintoinen sidos. Erityisesti pää on mieleiseni, juuri sopivan kokoinen, ja siimallekin jää tilaa. Edelleen itse sitoisin siiven sekaan muutamia karvoja, mutten epäile perhon toimivuutta näinkään.
Lohiperhoon tulee 5 kierrettä!! EI 4,6 tai 7!! VAAN 5!!! Pyrstö ja siipi liian pystyssä! Jatkeesta tulee aina liian paksu, kun se sidotaan helan hopean päälle ( lue: päin *****a) niinkuin tällä maestrolla omien puheidensa ja kuvasarjojen mukaan on tapana! Pyrstön chatterer korvike on n.1/3 siitä pituudesta mitä sen kuuluisi olla! Kate liian pitkä! Vyö liian edessä...
Sido pyrstö hieman pidemmäksi ja mahdollisimman suoraksi rungon jatkeeksi. Sen jälkeen noudata normaaleja mitoitussääntöjä, niin saat aikaan paremman siiven soutuperhoa ajatellen. Nykyisellä siipimallilla soveltuu paremmin heittoon mutta silloin voisi käyttää esim. mallardia katteena estämässä kasaanpainumista kovemmassa virrassa.
Liian pitkä väli pään ja silmän välissä voi tuottaa vaikeuksia ohjaavaa solmua käytettäessä. Tiimalasin mallinen ratkaisu toimii ainakin itselläni paremmin.
Tällaisia siipiä ajoin takaa:
http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=7156
http://www.perhoboxi.com/perhosivut/kerasenperhot/dim_keraset/index.html
Terve. Heh, en vielä ehtinyt ottaa JP:n vinkistä vaarin tähän perhoon sen karvan lisäämisen osalta. Sitten jatkossa...
Elmeri, kiitoksia vinkeistä. Pyrstön crestin voisi käsitellä kuumalla vedellä ja laittaa johonkin sopivan loivasti kuperan astian kylkeen kuivumaan, eiköhän se sillä oikenisi. Tässä olen tainnut vain nypätä crestin suoraan niskasta. Mallardia olisi toki voinut laittaa tähänkin katteeksi, mutta alkuperäisessä (josta tämä on muunnos) sitä ei ollut enkä itsekään hoksannut sitä lisätä. Paljon kiitoksia palautteestanne, nyt tiedän jatkossa paremmin, kun taas teen soutuperhoja.
Hyvää kesän jatkoa ja kireitä siimoja.
Yksi hyvä konsti suoran ja kauniin pyrstön aikaansaamiseksi on tehdä se mahdollisimman pitkästä crestistä, samankokoisesta, mistä yläkaarikin. Samalla saat pyrtsö-yläkaariprofiilin tasapainotettua.
Kierteiden määrää voi soveltaa, viisi kierrosta on vain yleinen nyrkkisääntö. Esim. pienikokoiseen 2-haaraiseen karvasiipiseen Blue Charmiin sopii hyvin myös 3 kierrosta litteää tinseliä. Teno ysin muunnoksen kolmiosaiseen runkoonkin sopii paremmin 2-3 kierrosta kullekin osalle. Klassikoissa kierroksia voi olla jopa kymmenen. Kannattaa tutustua esim. Judith Dunhamin kirjaan The Atlantic Salmon Fly. Jo kansikuvan perhossa on kierrettä 6 kierrosta. Noin, eiköhän asia ole tältä osin loppuunkäsitelty.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?