Silver Gray (muunnos)

Laitoin tämän perhon tänne siksi että voisitte vertailla soutu- ja heittoperhon eroja, kun vertaatte tätä perhoa playerin tekemään silveriin. Ohessa skannattu kuva vuoden 1986 silver muunnoksesta jolla saatiin 13,5 kg mätikala ja karkuutettiin vielä kookkaampi lohi heinäkuun helteillä.

---

img.jpg (35.8 KT)

Siivessä on aivan liian vähän tavaraa se ei kannattele perhoa. ja runkoon huolellisuutta.

Siipi kyllä kannattelee ja on niitä paljonpaljon ohuempiakin siipiä tehty ja jopa saatu kalaa.
Runko ei todellakaan ole liian tuhti tällaiselle siivelle, joka on mielestäni oikean muotoinen. Olisin itse lyöny sen vähän pitemmäksi, mutta makunsa kullakin.
Erittäin näyttävä perho on, pitäis vissii itekki sitoa muutama klassikoksi tunnistettava rauta

Siiven materiaalin vähyys tai runsaus määräytyy sen mukaan missä ja koska perhoa käytetään. Silver on pääsääntöisesti silloin perässä kun tenojoen tulva on mennyt, vesi matalalla ja kylmää, ennen tunturien sulamisvesien saapumista. Tällöin veden pinta saattaa olla matalammalla kun heinäkuussa, jolloin soutuperhon pitää olla erittäin hentosiipinen. Siipihän ei soutuperhoa kannattele vaan se on melkeinpä koko ajan liikkeessä, jolloin tarvitaan elävää siipeä ja siipeä joka pitää perhon pystyssä se mitä lifemocker sanoi siiven pituudesta pitää paikkansa, mutta tietyllä varauksella, ettei liian pitkä siipi aiheuta ns. näykkiperhoa eli kala ei saa otetta koukusta. Tässä perhossa olisi siipi voinut olla hiukan pitempi. Siiven osalta tätä pitääkin verrata tuohon playerin heittoperhoon. Skannatussa vanhassa kuvassa perhon yläkaari on jäänyt matkan varrelle ja toisen puolen viidakkokukko on haljennut ja puoliintunut.

Hmm.. Siis perho on varmasti toimiva ja hyvin sidottu.. Taatusti myös pitkän kokemuksen avulla.. Tuosta soutuperhoista sen verran että, olen itse päätellyt,(ja varmaankin osin väärin)että soutuun tarkoitettun perhon siipi on kovin monesti "karvasiikais siipi" eli siikaisista sidottu, mutta harvemmin isoja levyjä niistä löytää..? Eli yleensä ovat sellaisia harvoja, joissa kapeita levyjä ja karvoja..? Olenko oikeilla vai hako teillä? Myöskin useasti hyvin elävä runkohäkiläkin saattaa olla sidottuna? Itse olen varmasti ja tulen tulevaisuudessakin mainitsemaan heitto perhoa soutuperhoiksi, ihan silkasta kokemattomuudesta.. Aloittelia kun olen.. Nääs vasta kahdeksatta kuukautta sidon..=S Suokaa anteeksi..

Kiitos ja anteeksi! =D

Kyllä sinä minun käsityksen mukaan olet ihan oikein asian ymmärtänyt. Vanha sanonta tenon varrelta sanoo "siipeen korkeintaan neljä karvaa, kumpaakin väriä". Tämä mielestäni kuvaa hyvin soutuperhon siiven luonteen. Katso www.pohjoinenkalaseura.com/Artikkelit/Erkinperhot.html siellä on Petteri Päätalon ottamia kuvia Honkavuoren perhoista, joista saa tosi hyvän käsityksen soutuperhon siivestä ja yleensä soutuperhosta.

Vai on joku innoitanut... mutta niinhän sinä taisit silverin kohdalle kirjoitellakin.

Tämä erottaa soutuperhoksi, oikeilla periaatteilla sidotuksikin ja minusta siinä on oma sidontatyylisikin. Minusta onnistuit hyvn. Lisää muuten väriä siipeen, ainakin vihreä. Kokeilin sitoa soutuperhoksi Jock Scott:n... liian tuuheahan siivestä tuli. Joten vaikeaahan se loppujen lopuksi soutuperhon sidontakin on.


Veikkaanpa että siiven rakenteeseen ja tuuheuteen on vuosien saatossa vaikuttanut niin välineet sekä heitto/suotu-perhojen "uittotapa".

Varmasti moni spinfluugakalastaja on tuskastellut "kelluvia" perhojansa kun on joutunut käyttämään kevyitä heittopainoa. Kun sitten se lyijykuula jatkaa lentorataansa vastarannalle, jää perho yleensä kellumaan veden pinnalle. Sama pätee perhovälineillä, intersiimalla on aika vaikeaa saada alkuun perhoa pinnan alle. Sama pätenee soutuun, jos siima 0,60 ja sitä on ulkona vaikka 15 m, niin kyllä se minun Silveri pinnassa kulkee. Aikanaan perho kyllä vettyy ja uppoaa, mutta ei kovin syvälle.
Eli painoa perhossa on koukun paino suhteessa siinä olevat ilmaa sitovat materiaalit. Sulan sikanenkin sisältää ilmaa ja muodostaa vedessä ilmakuplia pintaansa rakenteensa takia. Syytä muistaa että silkin säikeen sisässäkin on mikrokokoisia ilma/kaasu taskuja.

Siis jos soutuperho siimassa ei käytetä painoa, on ainoa paino koukku ja siihen sidotut materiaalit. Eli sidotaan hyvin ohuet siivet vähän ilmaa sitovasta materiaalista (=oravan häntäkarva), rikotaan sulansikasten ilmaa sitova rakenne sekä estetään ilman sitoutuminen (sekasiipi).

Heittoperhossa, lisätään painoa siimassa, niin saadaan perho uppoamaan.

Sitten se liike, soudussa lienee niin että soutaja tekee liikkeen hakemalla virran reunoja ja pöyrteitä. Koska monofilisiima halkaisee virtaa eli sen vastus on pienempi kuin perhosiiman, monofili ei reagoi virran pöyrteilyyn kuin perhosiima.
Edellisestä saadaan: soutuperhon rakenteen oltava herkästi elävä. Yleensä siis siipi on herkkä.

Perhosiimalla taas perhon liike virrassa saadaan aikaan siimalla, perukkeella ja itse perholla. Tietty kalastajaa unohtamatta.

Siinä siis mietittävää kun perhoja sidotte ja arvostelette. Soutuperho on eri asia kuin heittoperho, kalastajalla on oma yksilöllinen makunsa perhojen ja välineiden suhteen.

Tässäpä tuli asiaa. Tällaisia ne keskustelut tällä palstalla pitäisi olla. Opettavaisia jne. Kiitos borsselle ja playerille!

Jep! Samaa mieltä MaSin kanssa! Kiitos teille alan prot! Tällaista tietoa ei ihan jokapaikasta löydykkään.

BTW: Nyt ähertänyt sellaiset 2h tällaista mikrotinseli runkoista perhoa.. (huh) Lakkaus vaiheessa etenemässä..

Kokeneitten kalamiesten tieto, playerin analyyttinen teoria ja siiankalastajan tai päde-veikon sidontataito yhdistettynä, kalaa tulee. Ei se niin helppoa olekaan, jos olisi, hakisin kalani torilta. Olosuhteet vaihtuu, vedenpinta muuttuu, kala ei huolikaan edellisen kesän pelejä ja moni muu syy vaikuttaa. Näissä perhojen arvioinneissa ja puhun nyt arvioinnista en arvostelusta (arvostelussa mielestäni lähdetään liikkeelle yleensä negatiivisista asioista), kannattaa ajatella monia asioita mitkä on vaikuttanut sitojaan kun hän on rakennellut perhonsa tänne näytille, silloin saadaan keskustelua, joka on rakentavaa ja auttaa toisia sitojia.

no juu ei voi kun ihmetellä mistä player ammentaa tietonsa.Soutu perhoista löytyy myös hyvä juttu PPK1/2001 niin ja sellasta viel,että mikäli oon ymmärtänyt oikein niin soutuperhon mittasuhteet ei noudata kilpailu perhojen suhteita...korjatkaa jos olen väärässä. SIVER GRAY (muunnos)hyvän näköinen

Ammattilaiseksi en itseäni katso. Tenon varsi on kokeneita kalamiehiä täynnä ja moni heistä ampuisi ajatukseni alas tuota pikaa. Prona pidän oppi-isiäni Olli vaaria, Bogda Manua ,Manun isää ja Kähkös Lassia, jonka kanssa saan vieläkin soudella viikon kesästä. Näitä herroja olen kuunnellut ja oppini kerännyt ja nuorempana jopa epäillytkin heidän osaamisiaan. Joku on joskus sanonut että tenonrannan hiljaisin mies puhuu sinulle eniten, eli älä usko kaikkia rannalla prona itseään pitäviä vaan seuraile sitä joka puhuu vähiten, sillä on tieto mistä ja miten kalastetaan sen ei turhaan tarvitse itsään julkituoda ja se opastaa jos kysyt asiallisesti. Tämähän ei tietystikään kuulunut tämän perhon arviointiin, mutta tulipahan vaan mieleen. kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille , toivottavasti jotain jäi mieleen pyörimään.

JiiÄllä: olet oikeassa, soutuperhossa on vähän eri mittasuhteet, eikä se noudattele klassista mittasuhdetta. Useat klassikot mitä netissä on ei ole varsinaisia kalastusperhoja vaikkakin ne homman hoitaa. Kalastuksessa yleensä siipeä yksinkertaistetaan vähentämällä siiven väriraitojen määrää tai leveyttä. (player on tietotekniikan alalla (=ope) ja inssinä on oppinut kaivamaan tietoa vaikka kalakaverin taskusta)

1890-luvulla kapteeni J.H. Hale esitteli kirjassaan siiven sidontatavan "built wing". Siinä siivessä käytetään irrallisia värikaistoja sulasta, siis ne ei ole keskenään naitettuja. Sieltä monet otaksuvat soutuperhon olevan lähtöisin siinä muodossa kuin se Suomessa on tapana sitoa.

Olen ihan livenä nähnyt kuinka lohiperhon siipi kootaan vasemman käden etusormen ja peukalon väliin sulkakaistoina, siitä koko nippu koukulle kiinni kerralla. Ennen lopullista pää tekoa asetellaan siivakkeet paikoilleen. Sama tekniikka oli joillain nettisivuillakin.
(tämä minkä näin oli Irlantilainen viskin ystävä, joka teki otti perhonsa vasta kalapaikalla)

Kakkurin Tonin mukaan Walleniuksen opus vuodelta 1923, toi sen sitten tunnetuksi Suomessa. (minä taas epäilen että kyllä ne "brittilordit" perhoineen pohjoisessa on suurin vaikuttaja). Kun tuohon aikaan kuitenkin kirjat oli suhteellisen kalliita hankkia.

borsse: sinun pitäisi kirjoitella noita kalakavereiden juttuja talteen samoin kuin kuvata heidänkin perhojaan.

Manu on onneksi kirjoittanut kirjoja, tai ainakin ollut äänitorvena. Lohiperhon valintaoppaassa on sivulle 75 pieni karvasiipinen Black Doctor (ainakin manun mukaan), Tällaisen perhon jouduin Manulle sitomaan viime kesänä, kun Manu ei ollut löytänyt perhoaan mistään, sidoin sen 8:n Loop kaksihaaraan ja, kävi niin että Manu kävi joella yhtenä pyhäpäivänä, sai 4 ja 2 kg lohet, antoi kaverilleen joka sai kanssa kalan, en tiedä painoa, mutta ilmeisesti alle 5kg. Itse hankasin samanlainen perho perässä 2 vuorokautta eikä mitään tapahtumia, eli jokin se on jossakin perhossa, tai sitten en osannut.

Manulla on ehkä eroa suotutavassa tai välineissä, puoli metriä siimaa ulkona enemmän, notkeampi vapa...jne.. (Soututavasta mieleen tuli, josko Manu valuttaa venettä hiukan edestakaisin oletetun ottipaikan päällä)
Ne on niitä juttuja mihin itsekin olen törmännyt.

"Jutut" tekevätkin tästä puuhasta mielenkiintoisen ja aina rantaan tullessa ajattelee mikä "juttu" meni pieleen. Näitä tarinoita olisi vaikka kuinka, ehkä palstanpitäjän pitäisi perustaa foorumi jossa näitä vanhoja kalatarinoita voisi kirjoitella ja muistella. Vanhoja kuvia ei paljon ole tallella joitakin kylläkin, kun ennen ei saanut veneeseen eikä rantaan tuoda kalapuntaria eikä kameraa, tuotti kuulemma huonoa onnea.

Pitää kai poistaa Kotkan Korkeakorkelta "firman" vaaka, josko vaikka useampi lähtisi sieltä kalapussin kanssa.
Ex:ni sanoi aina kun könysin haisevana kalasta, että herra se tulee naisista ilman saalista... vastasin että söin saaliin paluumatkalla kun ei ole vaimoa joka laittaisi evästä matkaan saati osaisi laittaa sellaisia...
Nykyään onkin toisin. Sen verran vertaansa vailla on tämä nykyinen.

Minäkin vaihdoin kun entinen vain arvosteli ja nykyinen arvioi.

luulenpa,että tuon asian kanssa painii yksi jos toinenkin. ei tuo "hallitus"tunnu ymmärtävän saati kunniottavan"sitä,että onko se istari vai luonnon kala...itse jouduin käymään "sissisotaa"välineistä.pari vuotta sitten hurahdin haukijahtiin niin piti hommata välineet nyt kesällä kun tuli 2käden vapa ajankohtaiseksi niin avot....ensi kerralla pakkaan kaikki kamat autoon ja ajan emännän joen varteen/merelle ja yritän todennäköisesti havainnollistaa,että ei sillä 5luokan 9jalkasella pärjää joka paikassa vaikka hyvä vapa onkin...NOH tää nyt oli tämmöstä saivartelua.