Nuhanenä

Onpa kerrassaan komea perho. Mittasuhteet on onnistuneet loistavasti. Ei muuta kuin Tenolle uittelemaan, kyllä tuohon lohi nappaa.

Tyylikäs ja hyvän näköistä sidontaa. Oma sidonta tyylisikin nähtävissä perhossa. Tenolaisperinteen edustajat onkin alkanut näkymään rasiassa edukseen.

Omaani taidan sitoa silmähöyhenet alaviistoon ulkoneviksi ja pudottaa macaw-sarvet alemmas. (borsse jättäisi kait silmähöyhenet poiskin??)Borsse ja manu saattavat arvioida tarkemmin ja analysoida käyttöajankohdankin.

Tenolaisperhojen osuus näyttää kyllä lisääntyneen, ehkäpä se johtuu siitä että sitä suurta kalaa halutaan tavoitella, vaikka jalkakin saa mielen iloiseksi ja jopa vähän pienempikin.
Kyllä kai tämän laittaisin heinäkuun alussa ns. vihreän aikaan ja aamuaurinkoon, silloin kun aurinko ei vielä paista tunturin takaa virtaan saakka. Itselläni ei olisi silmiä perhossa, kun koitan heinäkuun perhojen värit pitää mahdollisimman neutraaleina, eli runko ja siipi väreiltään toisiin sointuvina. Siihen aikaan minulle riittää yksi iskupiste, jota tässä perhossa edustaa tuo perän silkki. Eikä minulla olisi tuo siipikään noin tuuheana, eli sitoisin mallardin lyhyempänä katteena, jolloin oravankarvat saisivat tehdä omaa liikettään siiven takaosassa. No eihän tämä minun perho olekaan.
Sidontajälki on hyvää ja ehkäpä heittomieheltä sidottuna hiemen enemmän soutuprofiilinen, vaikka en minä niissä oikein paljon eroja näkisikään, kun puhutaan tenoperhoista.
Tuo siiman sitomonen runkoon ei aivan helppoa olekaan, vaan se vaatii hyvää ja tasaista pohjaa, muuten tulee rakoa siiman väleihin, tässähän se on onnistunut hienosti. Tuosta rungon takaosan siimansitomisesta saa samaan perhoon eri värivariaatioita kun siiman alle sitoo erivärisiä tinseleitä.
Borssen suoralle ja emännän suvantoon tämän laittaisin, vaikka enhän minä emännän suvannossa saa kalastaa kun 1976 kun tenolle ensi kertaa tulin niin Olli-vaari sanoi ettei meidän vene souda tätä suvantoa, sillä se oli rauhoitettu rannalla olevan talon väelle, enkä ole sitä koskaan soutanut,(perinteitä pitää kunnioittaa) mutta olen kuullut että vihreää siellä lohi puree.
Manulla on varmaan tarkemmat allakka ja vesitilanneariot tälle sidokselle.

Jeps. Nuhanenä on kyllä erittäin hieno osoitus kehittelijältään siitä mitä on hyvä sidontasilmä. Värit sointuu todella hienosti yhteen. Tämän perhon tein ihan heittomeininkeihin, joskin siinä kyllä soutuperhon profiilia onkin. Tosiasiassa siivessä on kuitenkin aika paljon materiaalia ja siksi uskon sen heittäessäkin toimivan. Perhorasiasta löytyy samainen (hieman eri reseptillä) perho päde-veikon näkemyksellä. Päden perho on paljon niukkamateriaalisempi kuin tämä ja siksi ehkä enemmän soutuun soveltuva. Todella hieno kappale, kannattaa käydä katsomassa.

Totta siivessä on materiaalia, mutta se ei estä tätä käyttämästä myös soudussa. Kyllä soutuperhoissakin korkean veden aikaan käytetään siivessä enemmän karvoja. Sehän on lisäksi soututyylistä kiinni miten perhoa uitetaan, voihan sitä uittaa veneelläkin samaan tapaan kuin heittäessä, ja kaarron jälkeen se kala ylensä ottaa soutuperhoon eli saman kaarron jälkeen kun heittäjä on tehnyt perhosiimalla. Päde-veikon perho kyllä edustaa sitä niukkasiipistä mallia ja on kyllä hieno.

Katsoin kuvaa ja otsikkoa, Nuhanen,ei hemm! Kuvan tumma tausta vääristää sen verran perhonrungon värejä, ihan resepti piti lukea. Kyllä, Nuhanenähän se todella on.
Tästä jmpalolan sidonta tyylistä tulee mieleen 70 luvun ja 80 luvun alun hyvät ajat.

Erikoisesti pidän sitojan tyylistä tehdä perho jo valmiiksi toimivan näköiseksi.Ei tarvitse pöyhiä ja pehmitellä.
Kehittäjän taiteellisuuskin on hyvin siirtynyt ja näkyyn.

Vyön korkeus vähän minua häiritsee. Saattaa kastuessaan ja pehmetessään peittää jatkeen jonka näkymistä pitäisin kalastavuuden kannalta yhtenä nimenomaan tämän perhon tärkeimpänä osana.

Jos nyt pitäisi jotakin keliä tälle veikata niin lähtisin siitä, että tämä on alkukesän,ja kylmän veden perho. Toimii vaaleilla pohjilla, ei kovin syvissä vesissä, koska perhon värit vaativat toimiakseen kuitenkin runsaasti auringonvaloa. Keskipäivän perho ja runsaasti aurinkoa alavirran suunnalta.
Soutuun ja heittoon.

Vai ei borsse ole ämmänsuvantoa soutanu.Sido tuollainen räkänokkä ensikesäksi ja ronki lohi pois , perho käy tosiaan ko. suvantoon kuin nenä jne. Mutta viidakkokukkojen kera, borsse!

Yksi asia josta manun kanssa ollaan samaa mieltä, on tämä perä, jota minäkin pidän tämän perhon tärkeimpänä osana, ja olen monen perhon kohdalla maininnut tästä vyön peittävästä ominaisuudesta.
Nyt kun sain virallisen luvan laskeutua emännänsuvantoon, niin tulen ensi kesänä tällaisen perhon kanssa ja luvan myötä annan sen verran periksi että toisessa perhossa on silmät.

Kiitoksia kommenteista kaikille! Hyviä kommentteja tuosta vyöstä. Ainakin ensimmäisillä kalastuskerroilla vyö on liian pitkäsukanen, mutta strutsivyöllä on tapana harventua varsin nopeasti, ja siksi tulee laitettua ehkä liikaakin tavaraa niihin.

Manun olosuhteet saattaisi kolahtaa, ja jotenkin tässä perhossa henkii myös mahdollisuus varsin painaviin tärppeihin... Ei aivan kauden ensimmäisille isomuksille, mutta ehkä jalka ja tittiparvien joukossa tuleville +10 lohille, pitää vaan sitä ennen kuluttaa toi vyö harvemmaksi muutamalla tittaralla - tai päivien tyhjillä heittoharjoituksilla...

Moi Jaska, laita digikamerasta valkotasapaino asetus vastaamaan käyttämäsi valaisun värilämpötilaa, niin toistuu nuo värit aidompana. Ainakin minun koneellani näyttää jatke tumman keltaiselta ja takarunko vihreältä ?