Morottaja

Hyvän näköinen ja kalastavan oloinen, sekä hyvää sidontaa. Ainakin makuni mukainen, ehdottomasti taimenelle sopiva perho.

Pieniä asioita tekisin toisin, mikä taasen ei ole sama asia onko ne sen parempia juttuja:
* helan siirtäisin vähän taaemmas, siitä saa hyötytilaa rungolle, tosin runkohäkilän aloituskohtaa joutuu miettimään. (vanhat mestarit saatto laittaa runkokierteen alkamaan vaikkapa toisen kierteen kierroksen alta)
* raatilaiset varmaan laittaisivat siipeen oravaa, minä Grey Fox:ia, ja kuitenkin perho voi toimia aivan mainiosti ilman mitään karvoja.

Totta puhut player! Parhaanlaisesti perho ei onnistunut, mutta luulen että tuo toimii kuitenkin kaloille. Laitan seuraavan kerran muutaman karvan alussiiveksi mallardia tukemaan! Eikun sitomaan!

RantaAntti oli kovajätkä, sitaisi tuollaisen perhon. Kovajätkä on myös hc_flyfisher, sitasi ihan alkuperäisellä reseptitillä Morottajan, tai sanotaanko, että Marie Renforssin mallin mukaan. Ja hc myös onnistui hyvin. Muutama kierros vähemmän kultaa, niin ei olisi liika korostunut, kun kerran rungonkin sidoit lyhyeksi. 4-5 kierrosta niin olis suhteet kohdallaan, minun mielestä.
Soutuperho ja heittoonkin. Hyvä!

Toimii erittäin hyvin humuspitoisessa(ruskeassa) vedessä. Vaatii auringonvaloa ainakin taustalle. Ilta-auringon viimeiset säteet johonkin taustalla olevaan rinteeseen, josta tulee heijastumia veteen, on kokemuksenkin mukaan se paras hetki tälle höyhenkoukulle.

Saarna.
Morottajia näkee tehtävän myös keltaisella jatkeella ja mustalla strutsi vyöllä. Näin sidottu on Morottajan ja Thunder& Lightningin avioton ja nimetön äpärä joka on saatettu maailmaan Hardyllä. Isä Morottaja on tuskin tekostaan omakseen tunnustanut.
Siis Morottajaan EI laiteta mitään joka ei sinne kuulu, ettäs tiijätte!EI edes ruskeaa kalkkunaa sorsan tilalle! EI kerta kaikkiaan mitään, vaikka kuinka sormet syyhyäisi. Aamen.

-manu-

Kiitti Manu! Aamen.

On tosiaan asiallinen lohiperho ja varsin pätevä kalastukseen.Jatka vain samaan malliin!

Passelin pyöreä pää päältä päin. Tulipas paljon peetä peräperään. Ittellä pään kanssa monesti ongelmia (perhon pään). Ottaa muuten aika paljon pattiin, jos muut vaiheet siedettäviä, mutta päästä tuloo lopuksi sellainen pötkölö. Nyttemmin olen alannut hoksata ohuen sidontalangan edut pään ja rungon valmistuksessa.
Crestitkin näpsäkät.Onko muuten kellään tietoa, pitääkö yläkaari mukailla aivan siipeä, vaiko saako olla hiukan irti ?

Nyt tuli Vantaan matkasaarnaajalta sen verran vahvaa saarnaa, että uskaltaako sitä rippikoulupoikana enään vastata, mutta jotain ehkäpä. Itse ainakin sidon kaikkiin perhoihini runkohäkilän puolitettuna ja pyrin siihen ettei se ala heti viimeisestä kierteestä. Itsekin olen tällaisen aivottoman äpärän sitonut, mutta sinisellä jatkeella, silloin perho on Murjottaja, ja ilmeisesti Hardy on "komentanut" Honkavuoren sen tekemään. Kun itse sidon Morottajan sidon tuon siiven siten että se rakentuu päällekkäisistä mallardeista, eli laitan ensin lyhyemmän siiven alle ja pitemmän mallardin katteeksi päälle, en tiedä onko oikein, mutta kivan näköinen ja siiven läpinäkyvyys muuttuu semmoiseksi kerros kerrokselta muuttuvaksi.
illu p: ei sillä ole merkitystä miten sen crestin siihen sidot, "tuoreessa, eli juuri penkistä ulos tulleessa" se voi olla irti tai kiinni siivessä, kun sitä vesissä aikasi liotat, niin huomaat että ajan kanssa se on kiinni siivessä, mutta veteen laitettaessa se kyllä irtoaa muusta siivestä. Pääasia että se on muun siiven kanssa saman suuntainen.

Borsse: asia selkis.

No niin, potkuhousupoikasena en Murjottajista tiedä mitään, muuta kuin omat murjotukset karkkihyllyllä. Raatilaiset kun tuntevat perinne perhot minua paremmin, niin en ala tunkemaan karvaa Morottajan siipeen jos sellaisia sidon. Tämä karvattomuus oli hämäränä muistikuvana tarttunut mieleen tuttia imeskellessä mutta ei luonnollisista syistä vaipanvaihdon yhteydessä tullut mieleen.

Tosiasiassa kirjaan reseptikokoelmaan Morottojan, sekä raadin kommentit siitä.

Yllätys kuitenkin oli raadin yksimielinen mielipide perhon karvattomuudesta, laitetaan tieto talteen siitä että soutuperho voi olla sikasrakenteinenkin.

(Manu ja borsse, laitan perhot huomenna postiin)

Ei kai tuollaisen saarnan jälkeen uskalla karvoja lisäillä. Kyllähän pelkistä siikasista useita soutuperhoja on väsätty ja väsätään edelleenkin, monesti ne kuitenkin sidotaan irtosiikasina, esim kultafasaani, sitä en ole ikinä sitonut levynä. Manu tuossa puhui ilta-auringon viimeisten säteitten ajasta, silloinhan keli näyttää sellaiselta oranssiselta (olisiko iltarusko) ja silloin on huomannut oranssihäkiläisten perhojen tehoavan hyvä esimerkki tällaisesta on oranssisella kauluhäkilällä sidottu Dunkeld.

Kyllä on mukavaa! Kun kerrankin saa rakentavaa ja innostvaa palautetta!

Olen nyt sitonut lohiperhoja noin 2 kuukautta putkeen, rupeaa olemaan vähän ranteet väsyinä. Mutta vieläkös sitominen vasta kiihtyy. Perhana!