Kirjeenvaihtaja

Helskatirallaa! Helkutinmoisen komea perho ja vielä mielestäni erittäin mallikkaasti olet sen sitonut! Hyvä Juho_123.
Siipi on juuri sellainen josta meikäläinen pitää, Hailakan hiekkasärkän värinen. Varmasti lohen mieleen .
Kertokaapa raadin ukot, että onko tämä ottikone humuspitoisessa vedessä? Vai sadekelillä? Hieman siihen viittaavat nuo helan ja vyön värit.

Kiitos! Luulin tämän perhon aiheuttavan vain negatiivista palautetta.. Hyvä jos joku pitää perhosta. Itselläni siinä vaivaa se "jokin".. Ainakin crestit olisin saanut asetella paremmin ja sitoa siiven paljon pidemmäksi.. Toivottavasti lohi puree, kuten ennustat..

Itse olen ajatellut uittaa tätä silloin kun aurinko alkaa painumaan maisemaan ja vesi on kirkasta, tuolla yläkönkäällä.. Sitten kun sinne pääsen..
Eli oranssien valon säteiden sekaan tämä pitäisi mielestäni nakata..

Perho näyttää oikein mallikkaalta, hienosti sidottu.

Mutta tuota en itse ymmärrä, että rasiaan lisätään perhoja joihin ei itse olla tyytyväisiä. Ja nöyrä saa ja pitääkin olla, mutta tuosta virheiden selittelystä ja ylikriittisyydestä tulee itsesäälin kerjäämisen maku. Eli ollaan ylpeitä aikaansaannoksista ja otetaan rakentavat kommentit vastaan avoimin mielin.

Toivottavasti ei kukaan ota nokkiinsa.

Kiitos..
Juuri siksi tämänkin lisäsin, kun siitä uupui minulle itselleni se "jokin", vaikka perhossa ei hirveästi sidonnallisia vihrheitä olekkaan.. Täältä sitten kuulee kuitenkin juuri vastaavanlaisia kuin HCn viesti yllä.. Eli vaikkei se miellytä itseä, saattaa se tehdä sitä toiselle.. Ja toisaalta saahan näistä perhoista aina inspiksiä kokeilla kaikenlaista uutta, siis ne arvosteliat.. Tai no, ainakin itse saan toisten lisäämistä perhoista.. Hyvä että timppa otti kuitenkin tuon itsesäälin esille, sillä itselläni ei ole se ainakaan ole ollut tavoitteena saada.. Ylpeiksi voi tulla sitten jos perhosta tykkää useampikin kaveri.. Sitten vasta ainakin itse siirryn asteelle ylpeä.. No joo, menipä taas..

En siis ottanut palkokasvista.. Hyvä että tulee välillä vähän keskustelua myös perhon ulostuonnista..

Eli tänks Timppa!

Siisti runko. Onko runkosilkki Royal Blue vai Dk.Blue ?

Ei kumpaakaan.. Rungon silkki on rayonia, joka on hitusen sinisempi ja vaaleampi, kuin tuo UNIn Royal Blue. Liittenä kuva..

---

blue.jpg (73.9 KT)

Se nyt vaan on niin Juhon tyylistä ilmaisua...
Se mikä on hienoa, on sidonnan siistiytyminen, tämähän on hiotunut jo todella maukkaaksi sitomiseksi.
Eiköhän raadilla ole sanansa sanottavana keleistä jolloin sinisen sävyistä runkoa käytellään. Kuitenkin kun ajattelen perhoa omaan käyttööni, siipi on kakshaaraseen harva, mutta miellyttänee ohueen siipeen tottuneita. Siis perho on hienosti sidottu.

Kuulakkaisiin iltoihin kyllä, mutta ei sadekelille. Oranssihan kyllä liitetään humusveteen, mutta ei se asia niin yksiselitteinen ole. Perhoa pitää katsoa kokonaisuutena, eli miten muut värit sopivat. Väreissä yleisenä ohjeena voisi pitää samaa kuin muussákin kalastuksessa eli pimeällä tummaa ja kirkkaalla vaaleaa. Sininen väri tenoperhoissa jakaa mielipiteet kahteen leiriin toiset ei hyväksy ja toiset käyttää ja kehuu. Minusta sininen kuuluu ainoastaan häkilään tai siipeen sivulle, mutta tämä vain minun mielipide. Viime kesä tietenkin muutti taas hieman käsityksiä, kun kuulin eräästä sinirunkoisesta, joka oli antanut kalaa hyvin. Juhon sidontatyyli on vakiintunut omaksi tyyliksi ja perhojen taso pysyy nyt kohdillaan ja siistinä.

Mustaa ja kirkasta - varjoja ja valoa, siinähän se keli suurpiirteisesti.
Sitten näihin ns. iskupisteisiin, tai miksi niitä nykyään kutsutaan. Oranssisilkkki ja valkonen trutsi, tuhannentaalan oivallus - ja jatkuu mustana. Siinä tämän luomuksen "ässä hai"

Mutta, Juho, mietipäs kokonaisuutta, siipeä ja kurkkua. Ei kai Sinulle tullut kiire tätä tehdessäsi? Siivelle en niinkään aseta mitään vaatimuksi, mutta onhan sillä yleiskuvan kannalta jotain merkitystä. Kalastavuuden kannalta tuskin mi......, no joo!
Tämä perho kalastaa, se on vain henkilöstä kiinni!

Jatkahan sitomista, seurataan mielenkiinnolla.

-manu-

Hienoa Juho että ymmärsit yskän
Vielä piti sanomani, että isot pojat sano notta sinirunkoset perhot on keränny mainetta mm. Nuorttilla taimenten parissa. Ensikesälle olenkin kehittänyt muutamankin näkemyksen asiasta.

Ja sitten vielä, olen vähän noviisi näissä lohiperhoissa eli onko tuolle "aurinkosella kirkasta, yöllä tummaa" periaatteelle jotain perusteita, logiikkaa tms. vai onko se vain käytössä todettu että näin on? Itse monesti olen järjellä pähkäilen erilaisten perhojen valintaa ja niillä kalastamista... Tuo mukavan lisämausteen kalastushetkiin.

Yksi kolleega Pellon korkeudelta jutteli vaapuista, että mustavatsaisen vaapun silhuetti erottuu yöllä taivasta vasten loistavasti. Sama se on sitten varmaan perhoilla. Sitä en tiedä, onko joku sitten oikeasti pimeässä seurannut mustavatsaisen vieheen liikkumista veden alta ja todennut tämän olevan näin.

Joskus aikanaan kun kalastamaan aloin itse järkeilin että yöllä pitää tietenkin olla kirkkaita ja näkyviä pyyntivehkeitä, jotta kalat näkee ne. Kalantulo oli siihen aikaan varsin vähäistä. Kirjallisuuteen kun sitten tutustui niin siellähän sanottiin ihan jotakin muuta. Sitä miksi se on noin, niin en tiedä, kun ei noita kalan tuntemuksia oikein tiedä. Kyllä kai se sitä on että kala hahmottaa tuon perhon vain hahmona, eli eri värit antavat vain erilaisen "tummuusasteen" perholle, en tiedä onko perää, mutta näin minä sen ajattelen. Ja kyllä kokemus on osoittanut että tosi pimeinä öinä, esimerkiksi ennen kun tenolla soudettiin elokuun loppuun saakka, niin täysin mustat perhot antoivat parhaiten säkkipimeänä yönä. Kirkkaina heinäkuun öinä kuitenkin kannattaa soutaa jopa täysin valkorunkoisia perhoja, esimerkkinä tästä Kiinanssilkki (Honkavuoren perho), siinä on valkoinen runko ja keltaisen vivahtava siipi, eli aika kirkas peli.

Asia tarkistettu ja nyt tulee sitten biologiaa.Kalan verkkokalvossa on kahdenlaisia soluja: tappisoluja ja sauvasoluja. Kun valoa on vähän työntyvät suvat esiin ja tapit vedetään sisään. Sauvoilla kala pystyy näkemään vain valkoista ja mustaa, kun valoa on paljon toisin päin sauvat sisään ja tapit ulos. Tapeilla ja koksoistapeilla joita on lohen silmässä, kala näkee värejä, jopa 22 eri väriä. Kun valo vähenee kala lakkaa näkemästä sinistä ja vihreää, sen jälkeen keltaista ja oranssia ja viimeisenä punaista. Aamulla kalat alkavat nähdä värejä käänteisessä järjestyksessä. Tätä solusysteemiä säätelee proteii yhdessä A2 vitamiinin kanssa, ja kun kala paastoaa, esim. lohi se ei silloin saa proteiinia eikä vitamiinia, joten se käyttää sauvasoluja eikä pysty näkemään värejä. Tiedot kirjasta Aunesluoma Perhokalastus ja perhonsidonta.

Eli illalle PuMua ja aamulle sitten tätä? Näin niinkuin yksinkertaistettuna?

Nyt kävin tutkimassa jo toista kirjaa, mikä kertoi värien näkymisestä ja häviämisestä määratyssä syvyydessä ja valon paljouden merkitysta värien näkymiseen. Tuloksena oli jos oikein ymmärsin, niin kaikki värit näyttävät kalan silmissä harmailta, joten tein jo mielessäni pelkästään harmaita perhoja, mutta kun siinä annettiin vertauskuvaksi mustamalkoinen valokuva, niin johan alkoi seljetä. Harmaita värisävyjä on niin monta kuin on erilaista väriäkin, eli erilaiset värit näyttävät erilaisilta harmailta, muutenhan valokuvakin olisi vain todella mustavalkoinen.
Kyllä tätä kannattaa uittaa illallakin, mutta ennen sitä PuMun aikaa.

Mielenkiintoista tietää... Taidan ruveta kalastamaan lohta vain läpinäkyvillä iilimatojäljitelmillä!

Uiko tämä perho pystyasennossa ?

Mitä on allasuittoihin uskominen..

Itse olen kalastanut Kirjeevaihtajalla kolme kesää ja se on toiminut parhaiten kirkkaalla auringonpaisteella keskipäivällä ja auringon painuessa mailleen pienen pilviharson takaa. Illan kauniiseen "lapinkultakeliin" must-perho. Toimii mielestäni paremmin pikkuisen värjäytyneessä vedessä, niin kuin Rautanaulakin. Itse luotan kovasti siniseen Tenolla. Omista tenolaisista joka kolmas puri sinistä perhoa viime kesänä. Hauskinta oli Outakosken soutukisan aikaan Outakoskella. Paikalla olin ainoana rantamiehenä, veneitä siinä hääri seitsemän kappaletta. Kuuden tunnin tyhjän pyytämisen jälkeen tärähti niskalta siniseen ensimmäinen titti. Heti perään toinen. Veneet saivat paikasta vielä kolme kalaa, osa venemiehille antamillani perhoilla. Outakosken kisassa ei noussut kuin ne kolme tittiä. Kun saajat olivat eri venekuntia, niin taisin voittaa Outakosken soutukisat rannalta käsin viime vuonna.
Terveisin
Mika Parkkonen

Eli saalista on saatu.. Toivottavasti tulee omaakin päivääni joskus piristämään lohella..

BTW: Hienoa muuten, että tänne perhorasiaan tuli jälleen yksi uusi kova tasoinen kaveri.. Toivon mukaan tulet vaki käyttäjäksi..

Vahvistaisin hiukan siipeä.
Tämä sini-hopea perho näkyy keinuvan Ronkaisen Teron
Teno-kirjan alkusivuilla luossan suupielessä ?

---

teno_kirjanperho97.jpg (125.2 KT)

Jos haluaa,että sidos on sininen kastuessaankin ,tai valosta riippuen, niin aluslangaksi valkoista.
Rajatapauksissa sinisen ja mustan eroa ei huomaa kuin pilkkopimeässä tilassa, osoittamalla kohdetta sinisellä led-valölla. Ero tulee esille hiukan vaaleampa harmaana.

Tätä tietoa me tuskin ihan suunnattomasti kaipaamme......, mutta värien eroa tutkivillehan tämä on ihan ensisijaisen tärkeää.
"-hyvässä lohiperhossa tulee olla sinistä ja violettia-"
-manu-

Päde-Veikko, olisi heinoa tietää enemmän tuosta Ronkaisen kirjassa olevasta perhosta. Kuka lienee tekijä ja milloin se on tehty? Onko ollut hyväkin pyytö aikoinaan. Lauri Syrjäsellä on tietoa ainoastaa Arvi Keräsen sitomasta Einarin Uni -perhosta. Muita hopeasinirunkoisia hän ei tunne Tenolla käytetyn. Onkohan kuvassa kyse tästä perhosta?
Parkkonen

Moi, minä kuvittelin, että tämä on juuri Moskovan Kirjeenvaihtaja, joka Teno-kirjassa on kuvassa. Perhosta ei muistaakseni ole mainintaa. Sillä epäilin, että tämä on originelleja Kirjeenvaihtajia.
Einarin-Uni kuulostaa tutulta nimenä, mutta reseptiä en muista.