Tässäpä perho, jolla lienee mystisiä taikavoimia. Ensin se lumosi minut putkahtaessaan näkökenttääni eräällä cd:llä. (Kuva oli kirotun huono, mutta resepti houkutteli). Olin kerralla kuin noiduttu. Sitten se riivasi minua uudelleen ja yhä uudelleen, kun yritin sitoa sitä edes jotenkin välttävän näköiseksi. Monta pieleen mennyttä yritystä, aina jokin meni ketuilleen. Tässä on lopulta tyydyttävä versio, joka valmistui juuri sopivasti ennen pääsiäisnoitien tuloa.
ootas, eihän tällasia perhoja piä lisätä mistä ei löydy mitään korjattavaa (ainakaan mun silmä ei löydä) vai mitä sanoo muut
Aina löytyy korjattavaa Mutta tässä tapauksessa kalastusperhoon kaikki on kohdallaan.
Tosin uskon, että siiven voisi aina sitoa näin, että siitä tulisi paremmin uiva. Mutta kun en tiedä miten tämä perho ui ja miten siitä saa paremmin uivan niin olen jäävi tästä asiasta keskustelemaan.
Hieno perho kaikin puolin. Jokeen ja lohen suuhun
Korjattavaa ilman muuta löytyy. Esimerkiksi siipi jäi liian pystyyn ja rungon takaosan silkki tarttui sormiin eli silkki rispaantui. Runko ei ole sikarinmuotoinen. Rungon väritys on tässä kuitenkin mielestäni harmoninen.
Siipi laskeutuu kyllä vedessä, harmoninen runko, totta sekin. Muutenkin oikein hienosti sidottu perho... tykkään kovasti. Taitava maikka, saas nähdä mitä vielä onkaan tulossa.
Armottomien synnytystuskien jälkeen(ainakin juttujen perusteella) noita on eetterissä, eikä synnyttäjän mukaan vieläkään täydellisenä.
Mutta hyvältähän tuo näyttää, jos tämä on kalastukseen tarkoitettu. Tälle jos veikkailisi jotain kelejä, niin tuo monivärisyys ja vahva oranssi sävy rungossa laittaisi sen elokuulle kojamon pyyntiin, aurinkoisina elokuun päivinä, mutta itse lisäisin vielä tuohon silmähöyhenet ja hopeat vaihtaisin kupariin ja kultaan. Lisäksi tällaiset monivöiset perhot on osoittautuneet hyviksi kovilla tuulilla. Harmoniaa ja rytmiä löytyy rungosta.
Sitten pari kysymystä, miksi rungon pitäisi olla sikarin muotoinen? Miksi siipi ei saisi olla noin pystyssä? Toisten kalamiesten mukaan siipi pitää olla juuri näin, jotta perho uisi rungoltansa noin 45 asteen kulmassa (itse kyllä kuulun niihin jotka uskovat rungon lähes vaakasuoraan uintiin). Hieno perho ja toteutus hyvä.
Kiitosta vaan kaikille. Maikka yrittää parhaansa ja katsotaan sitten, mihin se riittää.
Ehdottomasti nämä tekeleeni ovat aina kalastuskäyttöön.
Sikarimuotoon en ole lohiperhojani koskaan asetellut tai osannutkaan asetella, mutta oletin niin olevan tapana. Siipipuheet näillä sivuilla myös viittaavat, että suurin osa haluaa siipensä rungonsuuntaisena. Hyvä jos kelpaa kumminpäin vain. Taso heittelee vielä itsellä sen verran, että kaikki on mahdollista.
Sininen väri tuntuu äkkiä hyvin luonnottomalta perhoissa. Onko sinisellä jokin ajankohta tai sää, jolloin se on must.
Hieno on...
Itse sitoisin rungon ja jatkeen vähän ohuemmiksi, mutta se tuskin kalastukseen vaikuttaa...
Komia on...
Päältä päin siivet vain eivät näytä menevän ihan kohakkain ja runko pisti ensimmäiseksi minulla kanssa silmään, mutta muuten perhoa kelpaa esitellä.
Olisi sellanen kysymys että mitenkä toi runkohäkilä saadaan taivutettua alas, ettei siikasia jäisi ylös?
Sininen väri perhon siivessä viittaa perhoa voimakkaasti päiväperhoihin, sininen väri rungossa, silloin perho on tarkoitettu lähinnä alkukauteen. Sininen väri häkilässä on useassa sadekelin ja tumman kelin perhossa, lisäksi sinistä käytetään sivuilla mustan kanssa useassa yöperhossa, jotka on tarkoitettu elokuun tummiin öihin esim. sweep ja kevään alun perhoihin joissa sinisellä haetaan voimakasta kontrastia muuhun siipeen. Tämä sinisestä niin kuin pääpiirteittäin.
Sitten tämä rungon sikarinmuotoon valaminen on tuttua tuolta taimenperhojen sidonnasta, sekä pieniin kaksi- ja kolmihaarakoukkuihin sidotuista lohiperhoista.
Smoltille: Kai sitä pitäisi kostutetuin sormin taivutella alaspäin. Läheltä siiven alkua minä ainakin leikkaan kylmästi päällä olevat siikaset poikki niin runkohäkilästä kuin häkilästä. Siiven saa täten helpommin istumaan.
Borsselle tattista väriselityksestä !!
Jos sitä kostutetuin sormin ryystetään niin miten ne saa pysymään alhaalla ettei nouse kuivuttuaan takas ylös?
Hyvä kysymys. Toisaalta, mitäpä se haittaa, vaikka ne nousiskin ylös. En usko millään, että sillä on mitään kalastuksellista merkitystä ainakaan huonompaan suuntaan.
Mutta jos on kovin jäykät siikaset niin voivathan ne rikkoa jossain määrin siipeä varmaankin... Kalastavuuteen ei merkitystä liene mutta ulkonäköön kylläkin.
Tarkemmin kun nyt on katsellut noita kahta ylimmäistä kuvaa, niin niissä näkee hienosti mitä läpikuultavuus oikein tarkoittaa. Katsokaapa miten tavin alta tuo punainen ja keltainen erottuu vaaleampana värinä mitä se on tuolla siiven lopussa.
Smoltti, kyllä nuo siikaset tuonne alaspäin sojottavat kuivuessaankin. Ei niitä tarvitse edes kastella tekovaiheessa, vaan ne kyllä asettuvat ihan sormilla "pakottamalla" mihin suuntaan halutaan ja niin kuin illu sanoi rungon päällä oleva haittaavat siikaset poistetaan, joko leikkaamalla, niin kuin illu tai pinseteillä nyppimällä.
illu, mainitsit tason heittelevän vielä... Ihan varmasti se heittelee kaikilla. Joitain malleja on helpompi toistaa, vaikka muutettaisiin materiaalit täysin. Mutta asiassa on toinenkin puoli, nollasarjalaisen jälkeen tulee yleensä paremmat. Omat esillä olleet perhotkin on ollut täällä yleensä nollasarjalaisia, ne paremmat onkin sitten yleensä jäänyt esittämättä.
Kuulun siiven suhteen samaan tyyliisuuntaan kuin borsse, matalat siivet, rungon suuntaisesti. Mutta se ei estä siltikään pitämästä muilla tavoillakin olevista siivistä.
Runkohäkilän sikaset saa alaspäin kiertämällä kierteen osittain häkiläruodon päällekin, samalla vedetään sikasia alaspäin. Siivessä tavin alta värit eroittuu jopa paremmin märässä siivessä. Mistä lie illu löytänytkin noin siistiä tavia?
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?